© Getty Images

Seurantamatka -

NASA:n tutkijoiden ja insinöörien ryhmä teki seurantamatkan huhtikuussa 2024 Gulfstream III -lentokoneella.

© Getty Images

Thulen lentotukikohta -

Tutkijoiden ryhmä oli noin 240 kilometrin päässä Pituffikin avaruustukikohdasta, joka tunnettiin aiemmin nimellä ”Thulen lentotukikohta” Grönlannissa. Sen käytöstä on tehty sopimus Yhdysvaltojen ja Tanskan välillä.

© Getty Images

Grönlannin sopimuksen puolustaminen -

Vuonna 1951 Yhdysvaltojen ja Tanskan välillä allekirjoitettiin Grönlannin puolustamista koskeva sopimus, jonka ansiosta Yhdysvallat sai ylipäätään rakentaa sotilastukikohdan alueelle.

© NL Beeld

Jään alla -

Tutkan avulla tutkijat havaitsivat jotain jääpeitteen alla. He olivat epävarmoja siitä, mikä löydös oli, ennen kuin he löysivät Camp Centuryn.

© Getty Images

Etäisyyden mittaamiseen käytetty tutka -

Miten tutkijat tarkalleen ottaen löysivät paikan? Tutka pystyy mittaamaan pinnan alla olevan kohteen etäisyyden lähettämällä radioaaltoja.

© Shutterstock

Kartoittaminen -

Aika, joka kuluu radioaaltojen heijastumiseen takaisin anturiin, mahdollistaa kartoittamaan mitä jään pinnan alla on.

© Shutterstock

Perinteinen tutka -

Tämä ei ollut ensimmäinen kerta, kun lentokone oli havainnut merkkejä tukikohdasta. Näissä tutkimuksissa insinöörit käyttivät tavanomaista tutkaa, joka luo jääpeitteestä 2D-profiilin.

© NASA Earth Observatory

Jään alapuolella -

Jään alla olevan Camp Centuryn 2D-näkymä ei anna mahdollisuutta ymmärtää sen alla olevia kiinteitä rakenteita.

© Getty Images

UAVSAR-tutka -

Tällä kertaa tutkimuksessa käytettiin NASAn UAVSAR-tutkaa (Uninhabited Aerial Vehicle Synthetic Aperture Radar), joka oli sijoitettu lentokoneen alle.

© Getty Images

Samankaltainen kuin ultraääni -

UAVSAR-tutka, joka toimii samalla tavalla kuin ultraääni, katsoo alas ja sivuille, mahdollistaen moniulotteisten karttojen tuottamisen.

© Getty Images

Asettelumallit -

Tutkimuksen jälkeen tutkajärjestelmän tuottamaa karttaa verrattiin tukikohdan historiallisiin pohjapiirustuksiin.

© Shutterstock

Tutkimuksen tarkoituksena ei ole paljastaa pohjaa -

Tutkijoiden aiemmista yrityksistä huolimatta havaita Camp Centurya, tätä tutkimusta ei suunnattu erityisesti entisen sotilastukikohdan löytämiseen.

© Getty Images

Jään kartoittaminen -

Tutkimuksen tavoitteena oli testata UAVSAR-järjestelmää ja erityisesti kartoittaa ”jäätikön sisäistä kerrosta ja jääpohjan rajapintaa”.

© Getty Images

Camp Century tukikohta -

Camp Century, johon viitataan myös nimellä ”kaupunki jään alla”, on amerikkalainen kylmän sodan aikakauden muistomerkki. Camp Century on Yhdysvaltojen armeijan insinöörijoukkojen rakentama.

© Getty Images

Tunnelien verkosto -

Vuonna 1959 rakennettu sotilastukikohta koostui Grönlannin jääpeitteen sisään rakennetusta salakavalasta tunneliverkostosta. Hanke olisi voinut laajentua 33 muuhun samanlaiseen tukikohtaan.

© NASA Earth Observatory

Vision Camp Century tukikohdasta -

Yhdysvallat oli suunnitellut sijoittavansa 600 ohjusta Camp Centuryn tunneliverkkoon, mikä vastaa 60 laukaisupaikkaa. Visiona oli, että noin 11 000 sotilasta asuisi kokopäiväisesti sotilastukikohdassa.

© Getty Images

Testausalue -

Camp Centuryn pahamaineisuus ei johdu vain tavanomaisesta sotilaallisesta toiminnasta, vaan sen kaksoisroolista ydinohjusten testauspaikkana kylmän sodan aikana.

© Getty Images

Hylätty -

Camp Century oli hylätty vuoteen 1967 mennessä. Yhdysvaltojen hallitus jätti jälkeensä paitsi infrastruktuurin myös paljon jätettä, muun muassa ainakin 200 000 litraa dieselöljyä ja jätevesiä.

© Getty Images

Lumen alle haudattu -

Hylkäämisen yhteydessä oletettiin, että tukikohta hautautuisi lumen alle. Ilmastonmuutosta ei kuitenkaan silloin huomioitu ollenkaan.

© Getty Images

Ilmastonmuutos -

Arktinen alue on kohdannut ilmastonmuutoksen dramaattiset seuraukset. Ilmaston lämpeneminen on vaikuttanut arktiseen alueeseen enemmän kuin mihinkään muuhun paikkaan maapallolla.

© Getty Images

Jää sulaa -

Tutkijat väittävät, että Camp Centurya peittävä jääpeite alkaa sulaa seuraavien vuosikymmenien aikana. Nykyään paikkaa peittää vain 30 metriä jäätä ja lunta.

© Getty Images

Jätteen aiheuttamat vaarat -

Alueen infrastruktuurin paljastumisen lisäksi ympäristönsuojelijat ovat vakavasti huolissaan pinnan alla olevan jätteen aiheuttamista vaaroista.

© Getty Images

Vapautettu jäte -

Arktisen alueen ympäristöön joutuvalla radioaktiivisella, biologisella ja kemiallisella jätteellä voi olla tuhoisia vaikutuksia alueen ekosysteemeihin.

© Getty Images

Hanke myydään geologisena tutkimusprojektina -

Haasteesta tekee ironisen se, että Yhdysvallat oli itse asiassa myynyt alkuperäisen hankkeen geologisena tutkimushankkeena. Sen tarkoituksena oli tutkia maaperää, jäänäytteitä, sekä alueen eläimistön ja kasviston historiaa.

© Getty Images

Tanska omistaa Grönlannin -

Vaikka paikka on historiallisesti amerikkalainen, Grönlanti on Tanskan itsehallintoalue. Siksi Grönlanti haluaa saattaa tanskalaiset vastuuseen uhkaavista ympäristövaikutuksista.

© Getty Images

Tanska ei ole tietoinen -

Tanska väittää, että se ei ollut tietoinen Yhdysvaltojen ydinasestrategiasta nimellä ”Project Iceworm”.

© Getty Images

Trump haluaa ostaa Grönlannin -

Tuleva Trumpin hallinto on jo ilmaissut kiinnostuksensa ostaa Grönlanti Tanskalta sen luonnonvarojen hyödyntämiseksi.

© Getty Images

Ilmastonmuutosta koskevat simulaatiot -

Tuoreessa tutkimuksessa on käytetty erilaisia ilmastonmuutoksen simulaatioita, joiden avulla on pyritty selvittämään pysyykö jäte vakaana lämpenevissä olosuhteissa. Tarkkoja ennusteita asiasta ei olla kuitenkaan pystytty tekemään.

© Getty Images

Kenen tulisi olla vastuussa? -

Epäselvyys siitä kuka on vastuussa haittojen vähentämisstrategiasta ja jätteiden puhdistamisesta, osoittaa ettei ole olemassa kansainvälisiä säännöksiä, jotka auttaisivat pääsemään asiassa oikeudenmukaiseen lopputulokseen hyvissä ajoin.

Lähteet: (NASA Earth Observatory) (Sky News) (Popular Mechanics) (University of Colorado)

© Getty Images