© Getty Images

Shireen Abu Aqleh -

Tunnettu palestiinalais-amerikkalainen toimittaja Shireen Abu Aqleh oli raportoimassa Israelin ratsiasta Jeninin pakolaisleirillä 11. toukokuuta 2002 aamulla. Pakolaisleiri sijaitsee Länsirannan pohjoisosassa.

© NL Beeld

Tunnistettu lehdistön edustajiksi -

Shireen seisoi kolmen muun toimittajan kanssa, joilla kaikilla oli yllään lehdistön luodinkestävät liivit ja kypärät, jotka tunnistivat ryhmän selvästi lehdistön edustajiksi. Yhtäkkiä ryhmää kohti ammuttiin.

© Getty Images

He menehtyivät äkillisesti -

Ensimmäinen luoti osui Shireenin kollegaan Ali al-Samoudiin, joka selvisi hyökkäyksestä hengissä. Toinen luoti osui päähän Shireeniin, joka oli yksi Al Jazeeran ensimmäisistä kenttätoimittajista. Hän kuoli välittömästi.

Kuvassa on paikka, jossa Shireen tapettiin.

© Getty Images

Tahallinen rikos -

Palestiinalaishallinnon tiedottaja Ibrahim Melhem kuvaili tekoa tahalliseksi rikokseksi, joka ”kohdistui tunnettuun toimittajaan”. Myöhemmissä tutkimuksissa selvisi, että Shireenin tappoi todennäköisesti israelilainen tarkka-ampuja.

© Getty Images

Yli 135 toimittajaa kuollut Libanonissa ja Gazassa -

Gazassa ja Libanonissa lokakuussa 2023 alkaneen viimeisimmän sodan jälkeen kuolleiden kymmenien tuhansien ihmisten joukossa on yli 135 toimittajaa ja tiedotusvälineiden työntekijää. Myös toimittajien perheet ovat joutuneet väkivaltaisten eskalaatioiden kohteeksi.

© Getty Images

Suuri määrä toimittajia on kuollut -

YK antoi julkilausuman helmikuussa 2024, jossa se totesi, että ”miehitetyillä palestiinalaisalueilla, erityisesti Gazassa, on viime kuukausina tapettu, hyökätty, loukkaantunut ja pidätetty poikkeuksellisen paljon toimittajia ja tiedotusvälineiden työntekijöitä, jotka ovat räikeästi rikkoneet kansainvälistä oikeutta”.

© Getty Images

Kattavuus olennainen julmuuksien paljastamisessa -

Toimittajat ovat keskeisessä asemassa kerättäessä tietoa aseellisista konflikteista. Heidän uutisointinnin avulla yleisö voidaan varoittaa ihmisoikeusloukkauksista ja muista julmuuksista. Tämä kaikki on olennaisen tärkeää dokumentointiprosessin kannalta.

© Getty Images

Toimittajiin kohdistuu merkittäviä riskejä -

Kentällä työskentelevät toimittajat joutuvat kuitenkin kohtaamaan merkittäviä hengenvaaroja yrittäessään tarjota asianmukaista uutisointia. Toimittajat joutuvat toisinaan kohtaamaan samanlaisia vaaroja kuin sotilaat.

Kuvassa on Gazasta raportoinut freelance-kuvaaja Montaser al-Sawaf, joka kuoli Israelin ilmaiskuissa joulukuussa 2023.

© Getty Images

Toimittajiin kohdistuvat hyökkäykset kielletty -

Kansainvälisen humanitaarisen oikeuden mukaan toimittajiin ja tiedotusvälineiden työntekijöihin kohdistuvat hyökkäykset ovat kiellettyjä osana vuoden 1949 Geneven yleissopimuksissa ja niiden lisäpöytäkirjoissa määriteltyä siviilien suojelua.

Kuvassa näkyy Salih Mahmud Leyla, joka sai surmansa ISISin autopommi-iskussa Aleppossa Syyriassa lokakuussa 2015.

© Getty Images

Toimittajia on pidettävä suojeltuina siviileinä -

Geneven yleissopimuksen lisäpöytäkirjassa I mainitaan erityisesti toimittajat ja todetaan, että heitä on pidettävä siviileinä ja heille on näin ollen annettava tällainen suoja. Lisäpöytäkirjassa todetaan, että toimittajiin kohdistuva suora hyökkäys on sotarikos.

Kuvassa on japanilainen freelance-videotoimittaja Kenji Goto Jogo, joka joutui ISISin vangiksi lokakuussa 2014 ja hänet tapettiin raa'asti tammikuussa 2015 Aleppossa Syyriassa.

© Getty Images

Konkreettiset toimenpiteet -

Näin ollen Euroopan neuvosto oli suositellut konkreettisia toimenpiteitä toimittajien suojelemiseksi konfliktitilanteissa sekä myös sananvapauden suojelemiseksi.

Kuvassa näkyy kesäkuussa 2024 Harkovan alueella surmatun ukrainalaisen toimittajan Iryna Tsybukhin hautajaiset.

© Getty Images

Valtiot eivät saa tarkoituksellisesti hyökätä toimittajia vastaan -

YK hyväksyi vuonna 2006 ja vuonna 2015 kaksi päätöslauselmaa, joissa kansakuntia kehotetaan lopettamaan tahalliset hyökkäykset toimittajia vastaan aseellisissa selkkauksissa ja asettamaan syylliset syytteeseen.

Kuvassa näkyy Melitopolin kaupungissa heinäkuussa 2023 surmatun ukrainalaisen sotilas-journalistin Dmitri Rybakovin hautajaiset.

© Getty Images

YK vahvistaa kansainvälisen humanitaarisen oikeuden soveltamisen toimittajiin -

YK:n ihmisoikeusneuvosto hyväksyi vuonna 2020 päätöslauselman, jossa vahvistetaan kansainvälisen humanitaarisen oikeuden soveltaminen toimittajiin.

© Getty Images

Lainsäädäntöä on mukautettava tarpeisiin -

Toimittajat ilman rajoja -järjestö antoi myös julkilausuman sen jälkeen, kun Irakin sodan uutisoinnissa toimittajat joutuivat kohteeksi. Järjestö kehotti mukauttamaan lakeja toimittajien kiireellisiin tarpeisiin.

© Getty Images

Ihmisoikeuksia koskevat mekanismit -

On olemassa kolme ihmisoikeusmekanismia, jotka ovat erityisen tärkeitä toimittajien oikeuksien suojelun kannalta: YK:n ihmisoikeuskomitea, mielipiteen- ja sananvapautta käsittelevä YK:n erityisraportoija sekä ihmisoikeuksien puolustajia käsittelevä YK:n erityisraportoija.

© Getty Images

Toimittajien oikeuksien vahvistaminen -

Kahden viime vuosikymmenen aikana valtiot, alueelliset elimet ja kansainväliset järjestöt ovat antaneet useita päätöslauselmia, pöytäkirjoja ja oppaita sekä muita aloitteita, joissa vahvistetaan toimittajien oikeudet.

© Getty Images

Erittäin epävakaa -

Toimittajien todellisuus on kuitenkin edelleen hyvin epävakaa. Toimittajia siepataan, kidutetaan ja jopa tapetaan heidän työnsä vuoksi. Lisäksi heitä ja heidän kollegoitaan yritetään pelotella vaikenemaan.

© Getty Images

Valtioiden velvollisuudet -

Vaikka valtioilla on velvollisuus suojella toimittajia, toimittajiin kohdistuviin rikoksiin syyllistyneet joutuvat usein jäämään rankaisematta. Heille ei myöskään tarjota ratkaisua tai vastuuvelvollisuutta.

© Getty Images

Virallisia tutkimuksia tehdään harvoin -

Useimmiten virallisia tutkimuksia ei suoriteta riippumatta siitä ovatko rikoksentekijät valtiollisia vai ei-valtiollisia toimijoita.

© Getty Images

Tehokkaiden toimenpiteiden puuttuminen -

Toimittajien suojelemiseksi epävarmoissa työoloissa toteutettavien tehokkaiden toimenpiteiden puute on osoitus siitä miten valtiot eivät noudata kansainvälisen oikeuden mukaisia velvoitteita.

Kuvassa näkyy toimittaja, joka raportoi tapahtumista tarkastuspisteellä Länsirannalla, kun israelilaiset tarkka-ampujat kohdistavat vihreää laseria hänen kasvoihin.

© Getty Images

Selkeä yhteistyö -

Tärkein askel, joka kaikkien hallitusten on otettava toimittajien suojelemiseksi, on Geneven yleissopimusten noudattaminen kaikilta osin. Lisäksi niiden olisi tehtävä nimenomaista yhteistyötä toimittajien ja heidän työnantajien kanssa, jotta ne toistaisivat sitoumuksensa olla kohdistamatta minkäänlaisia hyökkäyksiä siviilejä vastaan.

© Getty Images

Valtioiden sitoumukset -

Lisäksi valtioiden sitoutuminen toimittajien turvallisuuden varmistamiseen edellyttää poliittista tahtoa. Tähän kuuluu myös se, että valtiot vahvistavat lehdistönvapautta, mukaan lukien luottamuksellisuuden periaatteita, sillä toimittajien on voitava tehdä työtään vapaasti.

Kuvassa näkyy mielenosoitus marraskuussa 2024 Kvivissä. Tyhjät tuolit edustavat kadonneita toimittajia ja kulttuurihenkilöitä.

© Getty Images

Sensuuri -

Sen sijaan sensuuria harjoitetaan laajalti, ja se on autoritaaristen hallintojen helposti käytettävissä oleva väline kaikkialla maailmassa. Journalistien suojelukomitean vuonna 2023 tekemän laskennan mukaan vuonna 2023 oli vangittuna 320 toimittajaa.

Kuvassa on mielenosoitus Indonesiassa ennen uusia yleisradiolakeja, jotka sensuroivat maan journalismia.

© Getty Images

Maat, joissa on tukahduttavia toimia -

Joitakin johtavia maita, jotka toteuttivat tällaisia tukahduttamistoimia, olivat Kiina, Valko-Venäjä, Venäjä, Israel ja Iran. Venäjällä riippumattomia toimittajia, jotka raportoivat Venäjän rikoksista Ukrainaa vastaan, voidaan pitää ”ulkomaisina agenteina”, ja heitä voi uhata 15 vuoden vankeusrangaistus.

Kuvassa näkyy amerikkalais-venäläinen toimittaja Alsu Kurmasheva, joka oli vangittuna Venäjällä ja joka palautettiin Yhdysvaltoihin osana Yhdysvaltojen ja Venäjän välistä vankienvaihtosopimusta.

© Getty Images

Israelin parlamentti -

Israelin parlamentti hyväksyi vuonna 2002 lain, jonka mukaan ulkomaiset uutistoimistot voidaan sulkea, mikäli ne vahingoittavat kansallista moraalia tai vaarantavat kansallisen turvallisuuden. Tämän lain nojalla kriminalisoidaan myös ”terroristiseksi materiaaliksi” katsotun tiedotusvälineen, joka on laaja tietoluokka.

© Getty Images

Vaarallinen ennakkotapaus -

Nämä törkeät lehdistönvapauden loukkaukset ja toimittajien oikeuksien loukkaukset tehdä työtään kansainvälisen oikeuden suojaamana luovat vaarallisen ennakkotapauksen.

© Getty Images

Mitä vihollisuudet tarkoittavat? -

Toimittajat eivät saa kansainvälisen humanitaarisen oikeuden mukaista suojaa, kuten kuka tahansa siviili. Toimittajat saavat osakseen suojelua ainoastaan silloin, kun he osallistuvat suoraan vihollisuuksiin. Mitä vihollisuudet ovat? Propagandan tuottaminen ei ole suoraa osallistumista.

© Getty Images

Tahallinen pyrkimys vahingoittamiseen -

Toimittajan olisi osallistuttava tekoihin, joilla pyritään tahallisesti ”aiheuttamaan todellista vahinkoa vihollisen asevoimien henkilöstölle ja varusteille”.

© Getty Images

Miten tappaminen vaikuttaa siihen, miten toimittajat tekevät työtään? -

Jokainen konflikti, jossa toimittajia joutuu kohteeksi ja tapetaan rankaisematta, luo vaarallisen ennakkotapauksen sille millaisena yleisö pitää toimittajia ja siihen miten he voivat tehdä työtään.

Lähteet: (Al Jazeera) (International Committee of the Red Cross) (The Council of Europe) (Committee to Protect Journalists) (WACC)

© Getty Images