Tiesitkö, että alle 10 kasvia ovat väriltään sinisiä?
Kamppailetko motivaation kanssa? Haluatko kokeilla käytännöllistä menetelmää uudenvuodenlupausten saavuttamiseksi? Harkitse kannustinteorian periaatteita, jotta voit edetä tavoitteissasi. Teoria perustuu ajatukseen, että käyttäytymiseesi voidaan vaikuttaa ulkoisilla tekijöillä tai kannustimilla, jotka ohjaavat kohti tiettyjä seurauksia tai tuloksia.
Haluatko tietää lisää? Klikkaa galleriassa eteenpäin ja tutustu siihen miten kannustinteoria voi auttaa sinua saavuttamaan tavoitteesi.
Psykologi B.F. Skinnerin vuonna 1938 ilmestyneessä kirjassa ”Behavior of Organisms” Skinner toteaa, että ihmistä ei ohjaa hänen sisäinen tilansa, vaan ihminen motivoituu toimimaan ympäristön tapahtumien perusteella, joita ovat riisto, kylläisyys ja vastenmielinen ärsyke.
Deprivaatio on tila, jossa ärsykettä ei ole saatavilla tietyn ajanjakson ajan. Tuona aikana ilman ärsykettä kyseisen ”asian” arvo nousee paljon suuremmaksi. Tämä voi ajaa yksilöt suorittamaan käyttäytymistä, joka on tarpeen kyseisen ”asian” saamiseksi.
Jos olet esimerkiksi vältellyt makeisten tai muiden sokeripitoisten tuotteiden syömistä, mutta kollegasi tuo toimistolle kakun, otat palan kakusta, koska se on esillä ja ulottuvillasi.
Tyytyväisyys taas on suurin piirtein puutteen vastakohta. Se on tila, jossa tietty ärsyke on jatkuvasti saatavilla. Siksi jatkuvan saatavuuden vuoksi ”asian” arvo vähenee. Näin ollen et voi ryhtyä mihinkään tiettyyn käyttäytymiseen saadaksesi tuon ”asian” saataville.
Sinulla on esimerkiksi iso määrä kakkua jäljellä syntymäpäiväjuhlistasi. Sen sijaan, että söisit kakun kerralla loppuun, syöt palan joka päivä. Kun kollegasi tuo kakun toimistoon, et ota palaa, koska olet syönyt kakkua jo päivittäin syntymäpäivästäsi lähtien.
Aversiivinen stimulaatio on käyttäytymistä, joka saa aikaan jonkinlaisen ärsykkeen välttämisen. Se voi olla reaktio ulkoiseen ärsykkeeseen, jota emme voi hallita, tai ehdollistumisprosessi, jota toistamme tietyn lopputuloksen aikaansaamiseksi.
Jos esimerkiksi haluat päivittäin kakkua, mutta yrität välttää makeisia, voit syödä aina hedelmiä, kun sinulle tulee makeanhimo. Saatat suorittaa tämän käyttäytymisen siirtyäksesi kohti toivottua lopputulosta eli sitä ettet syö kakkua.
Kannusteoria ei pysähtynyt Skinneriin. Muut psykologit ovat jatkaneet teorian kehittämistä ja sen oletusten testaamista.
Frederick Herzberg kehitti teoriaa edelleen määrittelemällä ”kahden tekijän kannustinteorian”, joka perustui hänen tutkimukseensa, jossa hän pyrki selvittämään mitkä tekijät mahdollistavat tai rajoittavat työtyytyväisyyden tunnetta.
Herzberg tunnisti kaksi tekijää: motivaattorit ja hygienia. Motivaattoreihin kuuluvat esimerkiksi työn eteneminen ja tunnustus. Hygienia viittaa puolestaan palkkaan ja työoloihin.
Sinua saattaa luonnostaan motivoida pyrkimys tiettyihin tuloksiin, mikä voi ohjata suoritustasi tai käyttäytymistäsi työympäristössä.
Jos työnantajasi esimerkiksi tarjoaa bonusta, jos saavutat tietyn tavoitteen, saatat olla motivoitunut saavuttamaan tavoitteen kyseistä bonusta ajatellen.
Sitä vastoin työnantajasi voi vaatia sinua saavuttamaan tietyn tavoitteen viikoittain. Esimerkiksi jos näitä tavoitetta ei saavuteta, palkkaasi saatetaan alentaa tai sinua voidaan rangaista jollakin muulla ei-toivotulla tavalla.
Eri työnantajat voivat tarjota erilaisia kannustimia, jotka vastaavat työntekijän erityistä motivaatiota. Joidenkin työntekijöiden motiivina voi olla esimerkiksi palkankorotus, kun taas toisten motiivina voi olla halu välttää irtisanominen.
Tämä on kannustinteorian ydin. Ulkopuoliset kannustimet eivät ainoastaan ohjaa meitä, vaan meitä vedetään enemmän sellaisiin toimiin, jotka johtavat ulkoisiin palkkioihin. Lisäksi pyrimme välttämään käyttäytymistä, josta voi olla kielteisiä seurauksia.
Tämä kannustinteorian näkökohta voidaan suhteuttaa operanttiseen ehdollistumiseen, jossa ihmiset käyttäytyvät tietyllä tavalla saadakseen joko vahvistusta tai välttääkseen tietyn rangaistuksen.
Lapset kokevat usein tätä käyttäytymistä kouluympäristössä. He saattavat opiskella saavuttaakseen hyviä arvosanoja ja saadakseen positiivista palautetta opettajilta.
Kannustimenteorian periaatteena on, että palkkioiden on oltava saavutettavissa. Jos lapsi tietää, että opettaja ei koskaan anna yli 80 prosentin arvosanaa, hän ei välttämättä ole motivoitunut opiskelemaan, sillä hän pitää kyseistä tavoitetta saavuttamattomana.
Vastaavasti voi olla tiettyjä käyttäytymismalleja, jotka ovat epämiellyttäviä, mutta jotka johtavat tiettyyn tulokseen. Jos esimerkiksi tupakoit, mutta haluat välttää keuhkosyövän mahdollisuutta, voit pyrkiä lopettamaan tupakoinnin siitä huolimatta, että nautit tupakoinnista ja tiedostat lopettamisen olevan vaikeaa ja epämiellyttävää.
Kun käyt näitä esimerkkejä läpi, saatat keksiä omasta elämästäsi ja kokemuksistasi useita muita esimerkkejä, joissa voit tunnistaa miten käyttäytymisesi oli joko palkinnon tavoittelua tai jonkin epämiellyttävän asian välttämistä.
Kun ajattelemme uudenvuodenlupauksiamme, voimme käyttää kannustinteoriaa tunnistamaan millainen käyttäytyminen voisi auttaa meitä saavuttamaan nämä tavoitteet.
Jos esimerkiksi haluat lisätä taloudellista joustavuutta, yksi tavoitteistasi voi olla saada uusi työpaikka, josta saat suurempaa palkkaa.
Tavoitteen saavuttamiseksi voit määritellä joukon käyttäytymismalleja, jotka ohjaavat sinua kohti näitä tavoitteita. Tämä voi olla esimerkiksi uusien tehtävien tekeminen, ylitöiden tekemistä tai ikävämpien tehtävien hoitamista.
Mitä enemmän työnantajasi tunnustaa, että teet näitä tehtäviä sitä motivoituneemmaksi voit tuntea itsesi jatkamaan niiden tekemistä. Yhdistettynä palkitsemiseen, kuten esimerkiksi säännölliseen kehumiseen, saatat tuntea olevasi motivoitunut jatkamaan vastaavaa käyttäytymistä.
Kehu ei tietenkään ole palkinto, jota tavoittelet, kun tavoitteena on taloudellinen joustavuus. Se voi kuitenkin olla osana positiivisten kannustimien sarjaa, joka voi ohjata sinua kohti haluamaasi lopputulosta.
Vaihtoehtoisesti, jos suoritat kaikki nämä uudet tehtävät ja käyttäytymismallit etkä silti saa tunnustusta työnantajaltasi, saatat olla motivoitunut etsimään toista työpaikkaa tai miettimään suunnitelman, joka sopii paremmin tavoitteiden kanssa yhteen.
Motivaatio ja halu jatkua on oltava olemassa, jotta kannustin olisi olemassa. Siksi joko positiivinen tai negatiivinen seuraus vaikuttaa käyttäytymiseen kannustinteorian mukaan.
Jos haluat tehdä uudenvuodenlupauksistasi saavutettavissa olevia käyttämällä kannustinteoriaa, voit määrittää palkkion, joka motivoi sinua myös ryhtymään toimiin.
Muita hyödyllisiä vaiheita ovat visualisointitekniikoiden käyttäminen kuvittelemalla miltä tuntuisi saada palkinto. Lisäksi voisit asettaa realistisen aikataulun, jonka avulla voit saavuttaa tavoitteet.
Eri työnantajat voivat tarjota erilaisia kannustimia, jotka vastaavat työntekijän erityistä motivaatiota. Joidenkin työntekijöiden motiivina voi olla esimerkiksi palkankorotus, ja toisten motiivina voi olla halu välttää irtisanominen.
Liikkuminen kohti uudenvuodenlupauksia kannustinteorian avulla
Onko käyttäytymisen motiivina kannustimet vai sisäiset voimat?
ELÄMÄNTAPA 2025
Kamppailetko motivaation kanssa? Haluatko kokeilla käytännöllistä menetelmää uudenvuodenlupausten saavuttamiseksi? Harkitse kannustinteorian periaatteita, jotta voit edetä tavoitteissasi. Teoria perustuu ajatukseen, että käyttäytymiseesi voidaan vaikuttaa ulkoisilla tekijöillä tai kannustimilla, jotka ohjaavat kohti tiettyjä seurauksia tai tuloksia.
Haluatko tietää lisää? Klikkaa galleriassa eteenpäin ja tutustu siihen miten kannustinteoria voi auttaa sinua saavuttamaan tavoitteesi.