




























KATSO MYÖS
KATSO UUDELLEEN
Odottamattomat tavat, joilla muutamme planeettaamme
- Ihmisten aiheuttama ilmastonmuokkaus on tuonut tullessaan järkyttäviä seurauksia ympäri maailman. Seuraukset Maan luonnollisiin prosesseihin sekaantumisessamme herättävät kysymyksiä muun muassa siitä, miltä Maa tulee näyttämään tulevina vuosikymmeninä ja mitä nämä muutokset merkitsevät elämälle Maassa. Katso seuraavasta galleriasta joitain odottamattomimpia tapoja, joilla muokkaamme planeettaamme.
© Getty Images
0 / 29 Fotos
Kuopat - Anthropocene-lehden tutkimus huomautti, että ihmisten tekemillä kuopilla saattaa olla pitkäikäisin vaikutus planeettaan, Smithsonian kertoo.
© iStock
1 / 29 Fotos
Kuopat - Kaivosteollisuudesta, ydinkokeista sekä öljyn- ja kaasunporauksesta syntyneet kuopat jättävät planeettaan pysyvän jäljen.
© iStock
2 / 29 Fotos
Kuopat - Vuorenhuippujen kaivosteollisuus on jälleen yksi tapa, jolla turmelemme Maan topografiaa. Vuorien huippujen räjäyttäminen alla piilevään hiileen käsiksi päästäkseen on tapa, jolla uskotaan olevan vakavia geologisia ja ympäristöllisiä vaikutuksia.
© iStock
3 / 29 Fotos
Ruoan muunnelmat - Olemme kyenneet jalostamaan tiettyjä piirteitä kasvattaessamme ja viljellessämme eläimiä ja kasveja. Rokotteet, hormonit ja keinohedelmöitys vaikuttavat omalta osaltaan syömiemme eläinten geneettiseen muutokseen.
© iStock
4 / 29 Fotos
Ruoan muunnelmat - Sadot eroavat huomattavasti geneettiseltä koostumukseltaan niistä, joita viljelimme useita vuosisatoja sitten. Maissi on nyt esimerkiksi makeampaa kuin villit muotonsa ja perunoita on jalostettu tärkkelyspitoisemmiksi.
© iStock
5 / 29 Fotos
Ruoan muunnelmat - Viljelykasvit ovat käyneet läpi myös geenimanipulaatiota, jotta ollaan saatu parannettua niiden vastustuskykyä hyönteismyrkkyjä ja viruksia vastaan. Smithsonian paljastaa, että arviolta 75 % geneettisestä monimuotoisuudesta ollaan menetetty näiden kasvien sopeutumiskykyä vähentävien muunnelmien ansiosta.
© iStock
6 / 29 Fotos
Plastiglomeraatti - Toinen tapa, jolla ihmiset jättävät jälkensä planeetallemme, ovat valtavat muoviroskavuoret.
© iStock
7 / 29 Fotos
Plastiglomeraatti - Synteettinen muovi, jota tuotamme ja kulutamme kerääntyy meriin. Smithsonian raportoi, että maailman meristä löytyy arviolta 40 000 - miljoona tonnia muovijätettä.
© iStock
8 / 29 Fotos
Plastiglomeraatti - Kun muovi sulaa erittäin lämpimissä olosuhteissa, kuten laavan osuessa siihen tai metsäpalojen yhteydessä, on tuloksena "muovikiveä" tai muovin, puuaineksen ja muiden luonnollisten materiaalin kasaumia.
© iStock
9 / 29 Fotos
Jäätynyt saaste - Etelänavalta poratut jääkairausnäytteet voivat kertoa meille ilmakehän koostumuksesta 800 000 vuotta sitten.
© iStock
10 / 29 Fotos
Jäätynyt saaste
- Viimeaikaisemmat jääkerrostumat sisältävät monia metalleja, jotka ovat peräisin teollisuudesta.
© Getty Images
11 / 29 Fotos
Jäätynyt saaste - Yhden tutkimuksen mukaan 660 tonnia lyijyä on kerätty Etelänavan jääkairausnäytteistä, Smithsonian kertoo.
© Shutterstock
12 / 29 Fotos
Avaruusromu - U.S. Space Surveillance Network on arvioinut, että Maan kiertoradalla leijuu noin 500 000 kappaletta varuusromua. Jäte koostuu satelliiteista, käytetyistä avaruusalusten osista ja muista keinotekoisista materiaaleista, jotka ovat pirstoutuneet törmäyksissä.
© iStock
13 / 29 Fotos
Avaruusromu - Tämä saaste voi aiheuttaa ongelmia törmätessään muiden kiertoradalla kiertävien laitteiden tai jopa avaruusalusten kanssa.
© iStock
14 / 29 Fotos
Avaruusromu - Avaruusromun lisääntyminen on uhka myös ihmisille, jotka matkustavat avaruusaluksissa, kansainvälisellä avaruusasemalla ja muissa avaruuskulkuneuvoissa.
© Shutterstock
15 / 29 Fotos
Haitalliset vieraslajit - Vuosisatojen kuluessa ihmiset ovat joko tahattomasti tai tahallisesti siirtäneet muita kuin kotoperäisiä kasvi- ja eläinlajeja paikkoihin, jossa niitä ei luonnollisesti tavata. Leviävät lajit uhkaavat todella kotopeärisiä ekosysteemejä joka puolella maailmaa.
© iStock
16 / 29 Fotos
Haitalliset vieraslajit - Lentokone, joka kuljetti mufloneita Mauilta Havaijin saarelle pysäytettiin vuonna 2012, Smithsonian kertoo. Mufloneita kuljetettiin sinne metsästystarkoitukseen, mutta ne olisivat olleet valtava uhka saaren ekosysteemille.
© iStock
17 / 29 Fotos
Haitalliset vieraslajit - Toinen tapaus, jossa ihmiset kujettivat eksoottisia lajeja paikasta toiseen tapahtui Amazonilla. Vesihyasintteja kerättiin sademetsästä ja ne vietiin Yhdysvaltain New Orleansiin, jossa ne äkkiä kansoittivat vesiekosysteemit ja aiheuttivat valtavan uhkan kotoperäisille kasvilajeille estämällä niiden pääsyn auringonvaloon.
© iStock
18 / 29 Fotos
Haitalliset vieraslajit - Tuhansia Kaakkois-Aasian kotoperäisiä burmalaisia pytoneita kuljetettiin Floridaan, Yhdysvaltoihin, jossa ne ovat tehneet tuhojaan paikalliselle ekosysteemille. Näillä pytoneilla ei ole paljoa luontaista kilpailua, joten niillä on lähes rajoittamattomat vesilintu- ja alligaattoriapajat.
© Shutterstock
19 / 29 Fotos
Hiilidioksidipäästöt - Kun tutkijat puhuvat ilmastonmuutoksesta, viittaavat he laajalti muutokseen ilmakehän hiilidioksiditasoissa.
© iStock
20 / 29 Fotos
Hiilidioksidipäästöt - Ihmiset ovat vapauttaneet miljardeja tonneja hiilidioksidia ilmakehään fossiilisia polttoaineita polttamalla. Tällä on kauhistuttavat seuraukset planeetallemme.
© iStock
21 / 29 Fotos
Hiilidioksidipäästöt - Joitain näistä seurauksista ovat maailmanlaajuiset säämuutokset, merien happamoituminen ja kohoavat lämpötilat.
© iStock
22 / 29 Fotos
Katoavat joet - Maan eläinlajit ovat paljolti riippuvaisia makeasta vedestä selvitäkseen. Joet, järvet ja pohjavesialueet ovat kuitenkin kuivuneet huolestuttavasti joka puolella maailmaa. Tämä johtuu sadevesien vähyydestä ja ihmisten tekemistä padoista, jotka ohjaavat veden virtausta tehottomin tavoin.
© iStock
23 / 29 Fotos
Katoavat joet - The Dirt -verkkosivuston mukaan Uzbekistanin ja Kazakstanin rajalla sijaitseva Araljärvi on kutistunut 75 %:lla. Tämä johtuu siitä, että ihmisten toiminta on vähentänyt Araljärveen laskevien jokien vedenvirtauksen määrää.
© iStock
24 / 29 Fotos
Katoavat joet - Araljärven tapaus osoittaa, kuinka jokien kuivuminen voi vaikuttaa negatiivisesti säämuutoksiin. Alueella tavataan ankarampia kesiä ja talvia, sillä järvi ei enää ime puoleensa niin paljoa lämpöä kesällä, eikä pidä myöskään talvia leutoina.
© iStock
25 / 29 Fotos
Teollinen maatalous - Yhdistyneiden kansakuntien elintarvike- ja maatalousjärjestö (FAO) raportoi, että yli 40 % Maan pinnasta on muutettu maatalousmaaksi. Suuri osa tästä on tapahtunut metsien hävittämisen kautta, millä on ollut kauhistuttavia seurauksia planeetalle.
© iStock
26 / 29 Fotos
Teollinen maatalous - Metsien hävittämisen myötä ilmakehään vapautuu enemmän hiilidioksidia, mutta se häiritsee jäljelle jääneiden metsien vesikiertoa uhaten niiden selviytymistä.
© iStock
27 / 29 Fotos
Teollinen maatalous - Toinen ongelma, joka on aiheutunut maatalouteen käytettävien alueiden lisääntymisen myötä, on lannoitteiden valumat. Valtavilla määrillä typpeä ja fosforia, joita käydetään maataloudessa, on kauaskantoisia vaikutuksia biosfääriin. Yksi esimerkki tästä on mereen syntyvät kuolleet vyöhykkeet eli vähäisen hapen alueet, jossa eliöt eivät selviydy.
© iStock
28 / 29 Fotos
Odottamattomat tavat, joilla muutamme planeettaamme
- Ihmisten aiheuttama ilmastonmuokkaus on tuonut tullessaan järkyttäviä seurauksia ympäri maailman. Seuraukset Maan luonnollisiin prosesseihin sekaantumisessamme herättävät kysymyksiä muun muassa siitä, miltä Maa tulee näyttämään tulevina vuosikymmeninä ja mitä nämä muutokset merkitsevät elämälle Maassa. Katso seuraavasta galleriasta joitain odottamattomimpia tapoja, joilla muokkaamme planeettaamme.
© Getty Images
0 / 29 Fotos
Kuopat - Anthropocene-lehden tutkimus huomautti, että ihmisten tekemillä kuopilla saattaa olla pitkäikäisin vaikutus planeettaan, Smithsonian kertoo.
© iStock
1 / 29 Fotos
Kuopat - Kaivosteollisuudesta, ydinkokeista sekä öljyn- ja kaasunporauksesta syntyneet kuopat jättävät planeettaan pysyvän jäljen.
© iStock
2 / 29 Fotos
Kuopat - Vuorenhuippujen kaivosteollisuus on jälleen yksi tapa, jolla turmelemme Maan topografiaa. Vuorien huippujen räjäyttäminen alla piilevään hiileen käsiksi päästäkseen on tapa, jolla uskotaan olevan vakavia geologisia ja ympäristöllisiä vaikutuksia.
© iStock
3 / 29 Fotos
Ruoan muunnelmat - Olemme kyenneet jalostamaan tiettyjä piirteitä kasvattaessamme ja viljellessämme eläimiä ja kasveja. Rokotteet, hormonit ja keinohedelmöitys vaikuttavat omalta osaltaan syömiemme eläinten geneettiseen muutokseen.
© iStock
4 / 29 Fotos
Ruoan muunnelmat - Sadot eroavat huomattavasti geneettiseltä koostumukseltaan niistä, joita viljelimme useita vuosisatoja sitten. Maissi on nyt esimerkiksi makeampaa kuin villit muotonsa ja perunoita on jalostettu tärkkelyspitoisemmiksi.
© iStock
5 / 29 Fotos
Ruoan muunnelmat - Viljelykasvit ovat käyneet läpi myös geenimanipulaatiota, jotta ollaan saatu parannettua niiden vastustuskykyä hyönteismyrkkyjä ja viruksia vastaan. Smithsonian paljastaa, että arviolta 75 % geneettisestä monimuotoisuudesta ollaan menetetty näiden kasvien sopeutumiskykyä vähentävien muunnelmien ansiosta.
© iStock
6 / 29 Fotos
Plastiglomeraatti - Toinen tapa, jolla ihmiset jättävät jälkensä planeetallemme, ovat valtavat muoviroskavuoret.
© iStock
7 / 29 Fotos
Plastiglomeraatti - Synteettinen muovi, jota tuotamme ja kulutamme kerääntyy meriin. Smithsonian raportoi, että maailman meristä löytyy arviolta 40 000 - miljoona tonnia muovijätettä.
© iStock
8 / 29 Fotos
Plastiglomeraatti - Kun muovi sulaa erittäin lämpimissä olosuhteissa, kuten laavan osuessa siihen tai metsäpalojen yhteydessä, on tuloksena "muovikiveä" tai muovin, puuaineksen ja muiden luonnollisten materiaalin kasaumia.
© iStock
9 / 29 Fotos
Jäätynyt saaste - Etelänavalta poratut jääkairausnäytteet voivat kertoa meille ilmakehän koostumuksesta 800 000 vuotta sitten.
© iStock
10 / 29 Fotos
Jäätynyt saaste
- Viimeaikaisemmat jääkerrostumat sisältävät monia metalleja, jotka ovat peräisin teollisuudesta.
© Getty Images
11 / 29 Fotos
Jäätynyt saaste - Yhden tutkimuksen mukaan 660 tonnia lyijyä on kerätty Etelänavan jääkairausnäytteistä, Smithsonian kertoo.
© Shutterstock
12 / 29 Fotos
Avaruusromu - U.S. Space Surveillance Network on arvioinut, että Maan kiertoradalla leijuu noin 500 000 kappaletta varuusromua. Jäte koostuu satelliiteista, käytetyistä avaruusalusten osista ja muista keinotekoisista materiaaleista, jotka ovat pirstoutuneet törmäyksissä.
© iStock
13 / 29 Fotos
Avaruusromu - Tämä saaste voi aiheuttaa ongelmia törmätessään muiden kiertoradalla kiertävien laitteiden tai jopa avaruusalusten kanssa.
© iStock
14 / 29 Fotos
Avaruusromu - Avaruusromun lisääntyminen on uhka myös ihmisille, jotka matkustavat avaruusaluksissa, kansainvälisellä avaruusasemalla ja muissa avaruuskulkuneuvoissa.
© Shutterstock
15 / 29 Fotos
Haitalliset vieraslajit - Vuosisatojen kuluessa ihmiset ovat joko tahattomasti tai tahallisesti siirtäneet muita kuin kotoperäisiä kasvi- ja eläinlajeja paikkoihin, jossa niitä ei luonnollisesti tavata. Leviävät lajit uhkaavat todella kotopeärisiä ekosysteemejä joka puolella maailmaa.
© iStock
16 / 29 Fotos
Haitalliset vieraslajit - Lentokone, joka kuljetti mufloneita Mauilta Havaijin saarelle pysäytettiin vuonna 2012, Smithsonian kertoo. Mufloneita kuljetettiin sinne metsästystarkoitukseen, mutta ne olisivat olleet valtava uhka saaren ekosysteemille.
© iStock
17 / 29 Fotos
Haitalliset vieraslajit - Toinen tapaus, jossa ihmiset kujettivat eksoottisia lajeja paikasta toiseen tapahtui Amazonilla. Vesihyasintteja kerättiin sademetsästä ja ne vietiin Yhdysvaltain New Orleansiin, jossa ne äkkiä kansoittivat vesiekosysteemit ja aiheuttivat valtavan uhkan kotoperäisille kasvilajeille estämällä niiden pääsyn auringonvaloon.
© iStock
18 / 29 Fotos
Haitalliset vieraslajit - Tuhansia Kaakkois-Aasian kotoperäisiä burmalaisia pytoneita kuljetettiin Floridaan, Yhdysvaltoihin, jossa ne ovat tehneet tuhojaan paikalliselle ekosysteemille. Näillä pytoneilla ei ole paljoa luontaista kilpailua, joten niillä on lähes rajoittamattomat vesilintu- ja alligaattoriapajat.
© Shutterstock
19 / 29 Fotos
Hiilidioksidipäästöt - Kun tutkijat puhuvat ilmastonmuutoksesta, viittaavat he laajalti muutokseen ilmakehän hiilidioksiditasoissa.
© iStock
20 / 29 Fotos
Hiilidioksidipäästöt - Ihmiset ovat vapauttaneet miljardeja tonneja hiilidioksidia ilmakehään fossiilisia polttoaineita polttamalla. Tällä on kauhistuttavat seuraukset planeetallemme.
© iStock
21 / 29 Fotos
Hiilidioksidipäästöt - Joitain näistä seurauksista ovat maailmanlaajuiset säämuutokset, merien happamoituminen ja kohoavat lämpötilat.
© iStock
22 / 29 Fotos
Katoavat joet - Maan eläinlajit ovat paljolti riippuvaisia makeasta vedestä selvitäkseen. Joet, järvet ja pohjavesialueet ovat kuitenkin kuivuneet huolestuttavasti joka puolella maailmaa. Tämä johtuu sadevesien vähyydestä ja ihmisten tekemistä padoista, jotka ohjaavat veden virtausta tehottomin tavoin.
© iStock
23 / 29 Fotos
Katoavat joet - The Dirt -verkkosivuston mukaan Uzbekistanin ja Kazakstanin rajalla sijaitseva Araljärvi on kutistunut 75 %:lla. Tämä johtuu siitä, että ihmisten toiminta on vähentänyt Araljärveen laskevien jokien vedenvirtauksen määrää.
© iStock
24 / 29 Fotos
Katoavat joet - Araljärven tapaus osoittaa, kuinka jokien kuivuminen voi vaikuttaa negatiivisesti säämuutoksiin. Alueella tavataan ankarampia kesiä ja talvia, sillä järvi ei enää ime puoleensa niin paljoa lämpöä kesällä, eikä pidä myöskään talvia leutoina.
© iStock
25 / 29 Fotos
Teollinen maatalous - Yhdistyneiden kansakuntien elintarvike- ja maatalousjärjestö (FAO) raportoi, että yli 40 % Maan pinnasta on muutettu maatalousmaaksi. Suuri osa tästä on tapahtunut metsien hävittämisen kautta, millä on ollut kauhistuttavia seurauksia planeetalle.
© iStock
26 / 29 Fotos
Teollinen maatalous - Metsien hävittämisen myötä ilmakehään vapautuu enemmän hiilidioksidia, mutta se häiritsee jäljelle jääneiden metsien vesikiertoa uhaten niiden selviytymistä.
© iStock
27 / 29 Fotos
Teollinen maatalous - Toinen ongelma, joka on aiheutunut maatalouteen käytettävien alueiden lisääntymisen myötä, on lannoitteiden valumat. Valtavilla määrillä typpeä ja fosforia, joita käydetään maataloudessa, on kauaskantoisia vaikutuksia biosfääriin. Yksi esimerkki tästä on mereen syntyvät kuolleet vyöhykkeet eli vähäisen hapen alueet, jossa eliöt eivät selviydy.
© iStock
28 / 29 Fotos
Odottamattomat tavat, joilla muutamme planeettaamme
Antroposeeni aikakausi on täällä
© Getty Images
Antroposeeni viittaa uuteen geologiseen epookkiin, joka on seurausta ihmisten toimista. Sekaantumisemme Maan geologisiin prosesseihin vaikuttaa pääosin negatiivisesti planeetan ilmastoon ja ympäristöön. Käymme seuraavassa galleriassa läpi odottamattomia tapoja, joilla muutamme planeettaamme.
SINULLE SUOSITELTUA




































LUETUIMMAT
- VIIME TUNTI
- VIIME päivä
- VIIME VIIKKO