▲Rikostekniikka on elintärkeä työkalu modernissa oikeusjärjestelmässä kaikkialla maailmassa. Tieteen käyttäminen rikostutkinnassa on auttanut tutkijoita ratkaisemaan rikoksia ja todistamaan syylisyyden tai syyttömyyden. Seuraavassa galleriassa pääset oppimaan naurettavan upeita faktoja rikostieteen alalta, sen alkuperästä ja monituisista tavoista, joilla sitä käytetään rikosten ratkaisemiseen!

▲Rikostekniikka on yhdistelmä tiedettä ja rikosoikeutta. Alan tutkijat käyttävät ja analysoivat fyysisiä todisteita rikosten ratkaisemiseksi.

▲Rikostekniikassa on yli 40 alahaaraa, kuten taiderikostekniikka, digitaalinen rikostekniikka, oikeusantropologia ja oikeuslingvistiikka.

▲Brittiläinen anthropologi Francis Galton julkaisi kirjan sormenjälkianalyysinsa tilastollisesta mallista vuonna 1892. Galtonin ansiosta tiedämme, että kahden samanlaisen sormenjäljen todennäköisyys on yksi 64 miljardissa.

▲Saamme kiittää sormenjälkitunnistuksesta sir William Herschelia, 2. baronettia. Työskennellessään virkamiehenä Intiassa vuonna 1858 hän alkoi ottaa sormenjäljet tehdessään sopimuksia väärennysten välttämiseksi.

▲Sormenjälkiä on käytetty yli vuosisadan ajan tapana yhdistää mahdolliset syylliset rikospaikkaan. Sormenjälkianalysoijat vertailivat löydetyn ja epäillyn sormenjälkiä rinnatusten suurennuslasilla. Nykytekniikka on tehnyt tästä prosessista tehokkaamman ja tarkemman.

▲Explore Forensicsin mukaan DNA:ta käytettiin rikostutkimuksessa vuonna 1992 Venäjän keisariperheen jäänteiden tunnistamiseksi. He kuolivat Venäjän vallankumouksen aikana vuonna 1918 ja heidän ruumiinsa löydettiin haudattuina tien vierestä.

▲Ranskan Sherlock Holmesina tunnettu Edmond Locard rakensi ensimmäisen poliisilaboratorion ja kehitti Locardin vaihtoperiaatteen.

▲Periaatteen mukaan jokainen rikollinen tuo rikospaikalle jotakin, ja vie sieltä jotakin lähtiessään.

▲Xi Yuan Ji Lu oli Song Cin 1200-luvulla kirjoittama kirja. Se on vanhin olemassa oleva rikostekninen teksti ja kertoo tuohon aikaan tapahtuneista rikoksista.

▲Forensisessa entomologiassa käytetään ötököitä rikosten ratkaisemisessa. Koska hyönteiset elävät ruumiissa, niiden elämänvaiheen perusteella voi määritellä kuolinajan. Muiden hyönteistutkimusten avulla voidaan selvittää siirrettiinkö ruumis ja mistä minne.

▲Bustlen mukaan hyönteisiä käytettiin rikosten ratkaisemisessa ensimmäistä kertaa vuonna 1247 Kiinassa. Sirpillä murhatun miehen tappaja tunnistettiin, kun kärpäset pörräsivät hänen aseensa ympärillä vasta pois pestyn veren houkuttelemina.

▲Ampuja, joka laukaisee aseen ja pakenee nopeasti paikalta on vähemmän ruudin peitossa kuin joku, joka saapuu paikalle heti ampumisen jälkeen.

▲DNA:mme on sama tulipa se verestä, syljestä tai ihosta.

▲Luurangon luiden rakenne auttaa rikostutkijoita määrittämään uhrin sukupuolen.

▲C.S.I.-vaikutus on ilmiö, joka tapahtuu, kun ihmiset katsovat rikossarjoja.

▲Uskotaan, että se miten rikostekniikka esitetään näissä sarjoissa, vaikuttas valamiesten päätöksiin, koska he uskovat saavansa enemmän rikosteknisiä todisteita kuin on realistisesti mahdollista.

▲Luminoli on kemikaali, jota käytetään rikospaikoilla veren tunnistamiseksi. Aine reagoi hemoglobiinin rautaan luoden kemiluminesoivan sinisen hohteen.

▲Ihon kuviot jalkapohjissa ovat yhtä ainutlaatuiset kuin sormenjäljet.

▲DNA-profilointi analysoi tiettyjä DNA:n alueita, jotka ovat ainutlaatuisia yksilöiden välillä. Sen ansiosta asiantuntijat pystyvät tunnistamaan ja vertaamaan eri ihmisten profiileja.

▲Sir Alec Jefferysistä tuli ensimmäinen henkilö, joka käytti DNA-analyysia rikoksen ratkaisemiseen Leicestershiressa vuonna 1985.

▲Vaatteista otetut maaperänäytteet voidaan yhdistää rikospaikkaan tutkimalla siinä eläviä mikrobeja.

▲Rikostutkijat pystyvät tunnistamaan maatuneet tai mädäntyneet ruumiit hammastietoja käyttämällä. Hampaat pysyvät ehjinä muun ruumiin hajottua.

▲Rikostekniikkaa pidetään toiseksi parhaana tapana tunnistaa rikollisia todistajanlausunnon jälkeen. Tutkimukset ovat kuitenkin osoittaneet, että todistajanlausunto on itse asiassa äärimmäisen puutteellinen keino useiden kognitiivisten ja ulkopuolisten vaikutteiden vuoksi, Simply Psychology toteaa.

▲Tutkijat voivat käyttää tutkimuksessaan kuituja, jotka on otettu rikospaikalta, uhrista tai syyllisestä. He voivat löytää vain neljänlaisia kuituja: kasvi-, mineraali-, eläin- tai ihmiskuituja.

▲Tällä alalla rikostutkijat voivat jäljittää internethakuja saadakseen kiinni rikollisia, jotka ovat tehneet kammottavia rikoksia. Esimerkiksi ihmiset, jotka ovat tehneet seksirikoksia, ovat usein selanneet pornosivuja, joilla on samankaltaisia skenaarioita kuin heidän tekemänsä.

▲Ihopienojen tutkimusta eri kehonosista, mutta pääasiassa sormista ja jalkapohjista ja sen soveltamista kriminologiaan kutsutaan dermatoglyfiikaksi.

▲400 000 vuotta vanhojen kasvien DNA:ta on löytynyt jäästä Siperiasta.

▲Vuonna 1980 luotiin ensimmäinen tietokonepohjainen sormenjälkitunnistusjärjestelmä nimeltä Automated Fingerprint Identification System (AFIS).

▲Vaikka sitä ei yleensä löydy rikospaikalta, glitteriä pidetään parhaana johtolankana, koska se siirtyy helposti ihmisestä toiseen, on vaikea huomata eikä hajoa, listaa Listverse.

▲Vainukoiria voidaan käyttää ruumiiden etsimiseen. Ne seuraavat mädäntymisen vapauttamien kemikaalien vanaa löytääkseen ruumiita sekä vedestä että maalta.

Herätä sisäinen salapoliisisi: kiehtovat faktat rikostekniikasta

Lue miten ratkaista C.S.I.-tapaukset!

17/12/24 por StarsInsider

ELÄMÄNTAPA Rikostiede

Rikostekniikka on elintärkeä työkalu modernissa oikeusjärjestelmässä kaikkialla maailmassa. Tieteen käyttäminen rikostutkinnassa on auttanut tutkijoita ratkaisemaan rikoksia ja todistamaan syylisyyden tai syyttömyyden. Seuraavassa galleriassa pääset oppimaan naurettavan upeita faktoja rikostieteen alalta, sen alkuperästä ja monituisista tavoista, joilla sitä käytetään rikosten ratkaisemiseen!