Vitamiinien merkitys ja vaarat, jos niitä ei saa tarpeeksi
Köyhyyttä ja epäoikeudenmukaisuutta torjuvan kansainvälisen Oxfam-järjestön ja espanjalaisen Comillasin paavillisen yliopiston vuonna 2024 julkaisema raportti paljastaa, että maahanmuuttajia käytetään järjestelmällisesti hyväksi Euroopan maatalousalalla. Pääasiassa Romanian, Bulgarian ja muiden EU:n ulkopuolisten maiden kaltaisista maista tulevat työntekijät joutuvat kärsimään ankarista olosuhteista, matalista palkoista ja siitä, että heillä on rajoitettu pääsy olennaisiin palveluihin. Maahanmuuttajat ovat usein riippuvaisia näistä työpaikoista oleskeluluvan saamiseksi. Näin ollen heidän haavoittuvuutensa on erityisen suuri, sillä työnantajat valvovat merkittävästi heidän elämää ja työoloja.
Lue lisää Euroopan siirtotyöläisten karusta todellisuudesta maatalousalalla klikkaamalla galleriassa eteenpäin.
Euroopan maataloudessa työskenteleviä siirtotyöläisiä riistetään järjestelmällisesti. He joutuvat kärsimään pitkistä työpäivistä, huonoista työoloista ja riittämättömistä palkoista.
Oxfamin ja Comillasin paavillisen yliopiston raportin mukaan nämä ongelmat ovat laajalle levinneitä. Työntekijöiltä puuttuvat olennaiset palvelut ja he ovat hyvin riippuvaisia työnantajista. Tämä asettaa heidät haavoittuvaan asemaan, jossa heillä on vain vähän vaihtoehtoja.
Euroopan maataloussektori on pitkälti riippuvainen siirtotyöläisistä, sillä se työllistää noin 2,4 miljoonaa kausityöntekijää sekä EU:n sisältä ja sen ulkopuolelta.
Nämä työntekijät, jotka ovat usein kotoisin esimerkiksi Romaniasta, Bulgariasta ja jopa Euroopan ulkopuolisista maista, ovat välttämättömiä elintarviketuotannolle kaikkialla Euroopassa. He kärsivät kuitenkin alhaisista palkoista ja työskentelevät riistävissä työoloissa.
Saksa, Italia, Espanja, Ranska ja Puola työllistävät suuria määriä kausiluonteisia siirtotyöläisiä, jotka tukeutuvat suuresti heidän työvoimaansa maataloustuotannon ylläpitämiseksi.
Monilla siirtotyöläisillä ei ole asianmukaisia oleskelulupia, ja he toivovat saavansa ne työsopimusten avulla. Tämä kaikki antaa työnantajille merkittävää valtaa työntekijöihin nähden.
Esimerkkejä liian pitkistä työajoista löytyy runsaasti, kuten thaimaalaiset marjanpoimijat Ruotsissa, jotka työskentelevät 12-19 tuntia päivässä.
Maataloudessa työskentelevät siirtolaiset tekevät usein raastavia työpäiviä ilman oikeudenmukaista korvausta. Työntekijät kärsivät uupumuksesta ja terveysriskeistä, jotka johtuvat intensiivisestä työstä ja riittämättömästä levosta.
Lähes kaikissa tutkituissa EU-maissa siirtotyöläiset ansaitsevat vähimmäispalkkaa vähemmän. Naisten kohdalla eriarvoisuus on vieläkin suurempaa.
Esimerkiksi Italiassa maataloudessa työskentelevät naiset ansaitsevat 30 prosenttia vähemmän kuin miehet. Tämä korostaa merkittäviä sukupuoleen perustuvia palkkaeroja jo ennestään alipalkatussa työvoimassa.
Maahanmuuttajat joutuvat myös usein tekemään ylityötunteja, joista ei saada ollenkaan korvausta. Tai heisän palkkaus viivästyy tai palkkaus evätään kokonaan. Työntekijöiden mahdollisuudet hakea oikeutta näistä väärinkäytöksistä ovat rajalliset.
Työnantajat vähentävät usein siirtotyöläisten palkoista asumiseen, ruokaan ja pakollisiin suojavarusteisiin liittyvät kustannukset, jotka ovat usein aivan liian kalliita.
Nämä vähennykset jättävät työntekijöille minimaaliset tulot. Työntekijät pelkäävät usein kostotoimia, joten heillä on vain vähän keinoja kyseenalaistaa nämä riistokäytännöt.
Jotkut työnantajat rekrytoivat siirtotyöläisiä heidän kotimaassaan toimivien välittäjien kautta. Lisäksi he saattavat alentaa palkkoja ja asettaa sukupuoleen tai kansalaisuuteen perustuvia demografisia kriteerejä.
Työntekijät maksavat joskus vain työpaikan turvaamisesta, ja yksityiset sairausvakuutusmaksut saattavat pienentää heidän palkkaa entisestään, jos he eivät kuulu vastaanottavan maan sosiaalivakuutuksen piiriin.
Maataloudessa työskentelevät paperittomat maahanmuuttajat kohtaavat usein vielä suurempia riskejä. Heidän työsopimukset voivat nimittäin olla ainoa tapa laillistaa heidän asemansa.
Tämä riippuvuus tekee heidät alttiiksi hyväksikäytölle, ja heillä on vain vähän mahdollisuuksia turvautua oikeussuojakeinoihin, jos työolosuhteet ovat epäeettiset tai epäoikeudenmukaiset.
Siirtotyöläisten asunnot ovat usein ala-arvoisia. Tilat saattavat olla ahtaita kontteja ja läheisiä tilapäisiä hökkelikyliä, joista puuttuvat peruspalvelut, kuten esimerkiksi sähkö ja vesi.
Eristyneisyys kaupunkikeskuksista lisää työntekijöiden vaikeuksia, sillä kuljetusvaihtoehtoja on vähän ja ne ovat kalliita. Tämä eristyneisyys puolestaan rajoittaa heidän mahdollisuuksiaan tärkeisiin palveluihin.
Ilman virallista osoitetta monet siirtotyöläiset eivät voi rekisteröityä terveydenhuoltopalveluihin, jolloin he eivät voi myöskään saada lääketieteellistä apua.
Syrjäiset sijainnit vaikeuttavat entisestään hoitoon pääsyä, mikä vaikeuttaa terveydenhuollon tukitoimia ja tekee niistä usein mahdottomia hankkia.
Turvallisuusohjeita käännetään vain harvoin ja tarvittavat välineet puuttuvat, joten siirtotyöläiset kohtaavat työssään suuria turvallisuusriskejä.
Esimerkiksi Italiassa 20 työntekijää saivat myrkytyksen kasvinsuojeluaineista, ja Espanjan Murciassa nicaragualainen työntekijä kuoli työskenneltyään 11 tuntia 44ºC:n kuumuudessa ilman vettä.
Jotkut työnantajat käyttävät siirtotyöntekijöihin fyysistä väkivaltaa, asiakirjojen takavarikointia ja sopimatonta käytöstä siirtotyöläisten valvomiseksi ja valitusten estämiseksi.
Vastaavat käytännöt luovat pelon kulttuurin, jossa työntekijät tuntevat voimattomuutta vastustaessaan hyväksikäyttöä tai epäoikeudenmukaista kohtelua. Tämän kohtelun seurauksena työntekijät ovat vaarassa kärsiä vakavista henkilökohtaisista seurauksista, jos he yrittävät vastustaa.
Oxfam ja muut järjestöt vaativat poliittisia uudistuksia siirtotyöläisten suojelemiseksi.
Suositusten mukaan EU:n yhteisessä maatalouspolitiikassa on otettava käyttöön sosiaalisia ehtoja, joiden avulla voidaan varmistaa, että työelämän normeja ja ihmisoikeuksien suojelua noudatetaan kaikkialla Euroopan maatalousalalla.
Siirtotyöläisten asumisen, kuljetusten ja turvallisuuskoulutuksen parantaminen on ratkaisevan tärkeää osana turvallisemman ja oikeudenmukaisemman maatalousalan edistämistä.
Työntekijöiden suojeluun ja ihmisoikeuksien kunnioittamiseen keskittyvillä poliittisilla uudistuksilla pyritään luomaan oikeudenmukaisemmat työolot. Niillä pyritään myös parantamaan siirtotyöläisten integroitumista kaikkialla Euroopassa.
Lähteet: (Oxfam) (European Parliament) (Euronews)
Maatalouden siirtotyöläisten hyväksikäyttö Euroopassa
Monien kausityöntekijöiden kokema karu todellisuus
ELÄMÄNTAPA Eu
Köyhyyttä ja epäoikeudenmukaisuutta torjuvan kansainvälisen Oxfam-järjestön ja espanjalaisen Comillasin paavillisen yliopiston vuonna 2024 julkaisema raportti paljastaa, että maahanmuuttajia käytetään järjestelmällisesti hyväksi Euroopan maatalousalalla. Pääasiassa Romanian, Bulgarian ja muiden EU:n ulkopuolisten maiden kaltaisista maista tulevat työntekijät joutuvat kärsimään ankarista olosuhteista, matalista palkoista ja siitä, että heillä on rajoitettu pääsy olennaisiin palveluihin. Maahanmuuttajat ovat usein riippuvaisia näistä työpaikoista oleskeluluvan saamiseksi. Näin ollen heidän haavoittuvuutensa on erityisen suuri, sillä työnantajat valvovat merkittävästi heidän elämää ja työoloja.
Lue lisää Euroopan siirtotyöläisten karusta todellisuudesta maatalousalalla klikkaamalla galleriassa eteenpäin.