© iStock

Google -

Internet on muuttanut elämiemme jokaisen osa-alueen. Nyt mikä tahansa haluamamme tieto on saatavillamme hakukoneiden, kuten Googlen kautta.

© iStock

Google-haut -

Kun Google perustettiin vuonna 1998, tehtiin päivässä keskimäärin 10 000 hakua. Nykyisin luku on noin 3,5 miljardia.

© iStock

Muisti -

Muistatko viime kerran, kun opettelit jonkun puhelinnumeron ulkoa? Entäs ne vaikeat ja pitkät sanat, jotka automaattinen tekstinsyöttö korjaa sinulle valmiiksi?

© iStock

Muisti -

Yksi suurimmista tavoista, joilla teknologia ja internet on vaikuttanut sukupolveemme, on tarjoamalla niin sanotun ulkoisen kovalevyn muistillemme.

© iStock

Muisti -

Tutkijat kutsuvat tätä kognitiiviseksi siirtämiseksi, mikä tarkoittaa käytännössä sitä, että käytämme nykyään ulkoisia laitteita siihen, mihin ennen tapasimme käyttää muistiamme.

© iStock

Internetiin tukeutuminen -

Vaikka laitteisiin ja hakukoneisiin turvautuminen tekeekin elämästämme helpompaa, on sillä myös haittavaikutuksia keskittymiskyvyllemme ja muistillemme.

© iStock

Haitat - Yksi seurauksista on se, että tosielämämme kokemuksista tulee vähemmän selkeitä muistissamme.

© iStock

Seuraukset -

Saatamme pystyä hakemaan tietoa vain muutamassa sekunnissa Googlea tai muita hakukoneita käyttäen, ja tutkijat uskovatkin, että olemme menettämässä kykyämme keskittyä ja mietiskellä.

© iStock

Seuraukset -

Kun meitä pommitetaan jatkuvasti netissä saatavilla olevalla tiedolla, käytämme hyödyksi pinnallista oppimista ja menetämme kyvyn siirtää informaatiota työmuistista pitkäaikaiseen muistiin.

© iStock

Seuraukset - Saatamma olla hyviä tekemään montaa asiaa samanaikaisesti, mutta menetämme samalla luovuuttamme.

© iStock

Seuraukset - Muut tutkimukset ovat osoittaneet, että kykenemme keskittymään yhä lyhempiä aikoja ja häiriinnymme helpommin kuin ennen.

© iStock

Lukeminen - E-kirjojen ja lukulaitteiden myötä ihmiset lukevat nyt enemmän kuin koskaan. Tapamme lukea on kuitenkin muuttunut suuresti.

© iStock

Lukeminen - Silmäilemme todennäköisemmin sisältöä haluten enemmän informaatiota välittämättä syvemmistä konteksteista.

© iStock

Lukeminen -

Erään tutkimuksen mukaan ihmiset, jotka lukevat oikeita kirjoja lukulaitteiden sijaan, muistavat enemmän tietoa.

© iStock

Lukeminen -

Tämä saattaa liittyä tapaamme käyttää muistamiseen tilallista kontekstia, jonka vuoksi turvaudumme sijaintivihjeisiin pystyäksemme muistamaan tiedon. Esimerkkinä tästä on se, että voimme havainnoida jäljellä olevien sivujen paksuutta lukemisen edetessä ja siten muistamme paremmin, missä jokin tietty tieto sijaitsee.

© iStock

Sosiaaliset taidot -

Monet ovat huolissaan siitä, kuinka jatkuva laitteiden käyttäminen ja sosiaalinen media vahingoittavat sosiaalisia taitojamme.

© iStock

Sosiaaliset taidot -

Erään tutkimuksen mukaan opiskelijat, jotka erotettiin teknologisista laitteistaan viiden päivän ajaksi ja jotka joutuivat sitten kommunikoimaan muiden kanssa, osoittivat jo niin lyhyessä ajassa kehitystä emotionaalisessa ja sosiaalisessa älykkyydessään.

© iStock

Hakukoneet - Tutkimukset ovat osoittaneet, että ihmiset, jotka tukeutuvat hakukoneisiin saadakseen tietoa tai vastauksia kysymyksiin, yliarvioivat todennäköisemmin oman älykkyytensä.

© iStock

Erilaiset oppimistyylit -

Erilaisten opiskelutapojen ollessa saatavilla netissä, lukevat lapset epätodennäköisemmin kirjaa tai opasta oppiakseen jotakin. Mieluummin he katselevat videoita, jos siihen on mahdollisuus.

© iStock

Saatavuuden illuusio -

Se helppous, jolla Google tarjoaa vastauksia kyselyihin, saa ihmiset uskomaan, että kaikki vastaukset ovat aina saatavilla. Sen sijaan, että Googlen käyttäjät arvioisivat löytämänsä tiedon totuudenmukaisuutta, hyväksyvät he mieluummin tiedon sellaisenaan.

© iStock

Aivotoiminta -

Tutkimuksessa havainnointiin Google-hakujen tekevien ihmisten aivojen aktiivisuutta. Siinä saatiin selville, että internetin kokeneemmat käyttäjät osoittivat kaksi kertaa suurempaa aktiivisuutta aivoissaan kuin he, jotka eivät olleet siinä kokeneita.

© iStock

Aivotoiminta -

Tämä tutkimus osoitti, että internethakujen tekeminen on mieltä treenaava harjoitus, joka voi pitää meidät terveempinä ja valppaampina. Sitä ei tulisi kuitenkaan käyttää liikaa.

© iStock

Tiedon itsenäisyys -

Googlen käyttäminen on lineaarinen prosessi, joka kohtelee tietoa kohteena. Se tekee oppimisprosessista usein hyvin kaksijakoisen.

© iStock

Tiedon itsenäisyys -

Tämän vuoksi informaation etsijät tapaavat löytää sen tiedon, jota haluavat tai sen, joka on heille itselleen kätevämpää sen sijaan, että löytäisivät mitä oikeasti tarvitsisivat.

© iStock

Tieto -

Erään Columbian, Harvardin ja Wisconsin-Madisonin yliopiston tutkijoiden tekemän tutkimuksen mukaan ihmiset muistivat epätodennäköisemmin tiedon löytäessään sen netistä, mutta muistivat todennäköisesti kuitenkin sen, mistä sen löysivät.

© iStock

Videopelit -

Kun teknologiaa käytetään oikein, se voi osoittautua erittäin hyödylliseksi. Eräässä tutkimuksessa pureuduttiin videopelien pelaajiin.

© iStock

Videopelit -

Tutkijat saivat selville, että he jotka pelasivat videopelejä (verrattuna heihin, jotka eivät niitä pelanneet) omistivat lisääntyneen määrän harmaata ainetta hippokampuksissaan ja pikkuaivoissaan, jotka ovat molemmat muistille tärkeitä alueita aivoissa.

© iStock

Teknologia -

Toisin kuin useimmat ihmiset saattavat luulla, ei teknologian käyttäminen päivittäisten askareiden helpottamiseen ole uusi asia. Olemme turvautuneet ulkoisiin "laitteisiin" jo vuosisatoja.

© Shutterstock

Teknologia -

Kuitenkin se vauhti, jolla kehittelemme uutta teknologiaa ja se kattavuus, jolla siihen turvaudumme voi tuoda uusia hyötyjä ja seurauksia elämiinne tulevina vuosina.

Katso myös: Tunnetut elokuvajuonet, jotka moderni teknologia on pilannut!

© iStock