































KATSO MYÖS
KATSO UUDELLEEN
© Shutterstock
0 / 32 Fotos
Virukset
- Maapallolla on miljoonia viruksia. Onneksi vain noin niistä tuhannen tiedetään tarttuvan ihmiseen.
© Shutterstock
1 / 32 Fotos
Zoonoottiset virukset - Suurin osa näistä viruksista siirtyy eläimistä ihmisiin. Niitä kutsutaan zoonoottisiksi viruksiksi.
© Shutterstock
2 / 32 Fotos
COVID-19
- Uusia zoonoottisia tauteja voi ilmaantua milloin tahansa. Kuten COVID-19:n tapauksessa kävi.
© Getty Images
3 / 32 Fotos
Infektio
- Viruksen tavoitteena on tartuttaa isäntänsä solut ja samalla lisääntyä.
© Shutterstock
4 / 32 Fotos
Infektio
- Virus, joka tunnetaan myös taudinaiheuttajana, kaappaa solun ja pakottaa sen tartuttamaan muita soluja lisääntymällä jatkuvasti.
© Shutterstock
5 / 32 Fotos
Infektio
- Jos se leviää tarpeeksi moniin moniin soluihin, isäntä saa lopulta viruksen.
© Shutterstock
6 / 32 Fotos
Viruksen elinympäristö
- Monet virukset ovat olemassa vain siinä elinympäristössä, jossa ne ovat luonnostaan kehittyneet. Tämä elinympäristö voi olla esimerkiksi eläinlaji.
© Shutterstock
7 / 32 Fotos
Immuniteetti
- Jos virus esimerkiksi kehittyy sikaryhmässä, sioilla ei välttämättä koskaan esiinny mitään oireita tai niihin ei kohdistu mitään kielteisiä vaikutuksia.
© Getty Images
8 / 32 Fotos
Immuniteetti
- Heidän immuunijärjestelmänsä voi hallita infektiota tappamatta itse virusta. Virus ja sika elävät keskenään eräänlaisessa harmoniassa!
© Shutterstock
9 / 32 Fotos
Immuniteetin puute
- Jos tämä virus kuitenkin siirtyy uuteen lajiin, tällä uudelle kohteella ei ole samanlaista immuniteettia kuin sialla.
© Shutterstock
10 / 32 Fotos
Hyvin harvinainen
- Vain hyvin harvat virukset onnistuvat tekemään tämän siirtymän.
© Shutterstock
11 / 32 Fotos
Haaste
- Tämä johtuu siitä, että viruksen on läpäistävä useita esteitä ennen kuin se voi tartuttaa uuden lajin.
© Shutterstock
12 / 32 Fotos
Altistuminen
- Tämä on todennäköisempää, jos tämän viruksen alkuperäiset kantajat ovat säännöllisesti tekemisissä toisen lajin kanssa.
© Shutterstock
13 / 32 Fotos
Altistuminen
- Esimerkiksi tilalla oleva sikaryhmä on usein vuorovaikutuksessa viljelijöiden kanssa. Virus saa käytännössä siten monia mahdollisuuksia siirtymiselle.
© Getty Images
14 / 32 Fotos
Siirtyminen
- Virus voi siirtymä maanviljelijälle monella eri tavalla.
© Reuters
15 / 32 Fotos
Siirtyminen - Virus voi siirtymä ulosteiden, teurastuksen, puremien tai jopa välittäjän, kuten hyttysen tai punkin, välityksellä.
© iStock
16 / 32 Fotos
Riskialttiit henkilöt
- Tämä asettaa esimerkiksi maanviljelijät, sekä teurastamoiden ja eläintarhojen työntekijät suuremmalle riskille saada viruksia eläimistä.
© Getty Images
17 / 32 Fotos
DNA - Niiden riskitaso riippuu myös tietyistä monimutkaisista geneettisistä tekijöistä. On nimittäin tunnistettu pitkä luettelo geeneistä, jotka voivat tehdä ihmisestä joko alttiimman tai vähemmän alttiin tietyille viruksille.
© Shutterstock
18 / 32 Fotos
Puolustuskyky
- Viruksen on päästävä geenien lisäksi elimistön immuunijärjestelmän ohi.
© Shutterstock
19 / 32 Fotos
Puolustuskyky
- Ihmiskeholla on monia tasoja puolustautumiseen tauteja vastaan. Niitä tappavat niin mahahappo, lima, T-solut ja vasta-aineet.
© Shutterstock
20 / 32 Fotos
Mutaatio
- Tämä on virukselle haaste. Virus saattaakin joutua muuntautumaan, jotta se voi suorittaa tehtävänsä.
© Shutterstock
21 / 32 Fotos
Mutaatio
- Kun virus muuntuu, se muuttaa myös perintöainesta. Tämä voi muuttaa tapaa, jolla se tarttuu ihmiskehoon.
© Shutterstock
22 / 32 Fotos
Mutaatio - Esimerkiksi sian ruoansulatuselimistöön hyökkäävä virus voi muuntua ja hyökätä esimerkiksi ihmisen keuhkoihin.
© Shutterstock
23 / 32 Fotos
Leviäminen - Vaikka virus onnistuisi läpäisemään kaikki elimistön puolustusmekanismit, virus voi silti tartuttaa vain kyseisen henkilön.
© Shutterstock
24 / 32 Fotos
Leviäminen
- Vastaavasti osa viruksista saattavat levitä yhteen ihmiseen eikä jatkaa leviämistä. Toiset virukset saattavat levitä usempien ihmisten keskuudessa.
© Shutterstock
25 / 32 Fotos
COVID-19
- Osa viruksista voivat levitä niin laajalti, että ne johtavat epidemiaan tai pandemiaan, kuten COVID-19 tapauksessa.
© Reuters
26 / 32 Fotos
Selviytyminen
- Ironista kyllä, virukset eivät halua tappaa isäntäänsä, koska ne myös tarvitsevat isäntää selviytyäkseen.
© Shutterstock
27 / 32 Fotos
Vaara
- Nämä zoonoottiset virukset ovat niin vaarallisia, koska ihmisellä ei ole samoja vasta-aineita kuin eläimellä. Virus onkin usein paljon vaarallisempi ihmiselle kuin eläimelle.
© Getty Images
28 / 32 Fotos
Ennalta-arvaamaton
- Ongelmana on myös se, että eläinviruksia on yhteensä miljoonia. Eikä ole olemassa mitään keinoa ennustaa, mitkä niistä siirtyvät ihmisiin.
© Shutterstock
29 / 32 Fotos
Kasvava riski
- Kasvavan väestömäärän mukanaan tuomat vaatimukset johtavat yhä vaarallisempiin vuorovaikutussuhteisiin eläinten kanssa massatalouden ja -teurastuksen, metsäkadon, kaupungistumisen ja ilmastonmuutoksen vuoksi.
© Shutterstock
30 / 32 Fotos
Katso myös - Lue lisää täältä mitä mitkä eläimet ovat levittäneet historian pahimpia viruksia.
© iStock
31 / 32 Fotos
© Shutterstock
0 / 32 Fotos
Virukset
- Maapallolla on miljoonia viruksia. Onneksi vain noin niistä tuhannen tiedetään tarttuvan ihmiseen.
© Shutterstock
1 / 32 Fotos
Zoonoottiset virukset - Suurin osa näistä viruksista siirtyy eläimistä ihmisiin. Niitä kutsutaan zoonoottisiksi viruksiksi.
© Shutterstock
2 / 32 Fotos
COVID-19
- Uusia zoonoottisia tauteja voi ilmaantua milloin tahansa. Kuten COVID-19:n tapauksessa kävi.
© Getty Images
3 / 32 Fotos
Infektio
- Viruksen tavoitteena on tartuttaa isäntänsä solut ja samalla lisääntyä.
© Shutterstock
4 / 32 Fotos
Infektio
- Virus, joka tunnetaan myös taudinaiheuttajana, kaappaa solun ja pakottaa sen tartuttamaan muita soluja lisääntymällä jatkuvasti.
© Shutterstock
5 / 32 Fotos
Infektio
- Jos se leviää tarpeeksi moniin moniin soluihin, isäntä saa lopulta viruksen.
© Shutterstock
6 / 32 Fotos
Viruksen elinympäristö
- Monet virukset ovat olemassa vain siinä elinympäristössä, jossa ne ovat luonnostaan kehittyneet. Tämä elinympäristö voi olla esimerkiksi eläinlaji.
© Shutterstock
7 / 32 Fotos
Immuniteetti
- Jos virus esimerkiksi kehittyy sikaryhmässä, sioilla ei välttämättä koskaan esiinny mitään oireita tai niihin ei kohdistu mitään kielteisiä vaikutuksia.
© Getty Images
8 / 32 Fotos
Immuniteetti
- Heidän immuunijärjestelmänsä voi hallita infektiota tappamatta itse virusta. Virus ja sika elävät keskenään eräänlaisessa harmoniassa!
© Shutterstock
9 / 32 Fotos
Immuniteetin puute
- Jos tämä virus kuitenkin siirtyy uuteen lajiin, tällä uudelle kohteella ei ole samanlaista immuniteettia kuin sialla.
© Shutterstock
10 / 32 Fotos
Hyvin harvinainen
- Vain hyvin harvat virukset onnistuvat tekemään tämän siirtymän.
© Shutterstock
11 / 32 Fotos
Haaste
- Tämä johtuu siitä, että viruksen on läpäistävä useita esteitä ennen kuin se voi tartuttaa uuden lajin.
© Shutterstock
12 / 32 Fotos
Altistuminen
- Tämä on todennäköisempää, jos tämän viruksen alkuperäiset kantajat ovat säännöllisesti tekemisissä toisen lajin kanssa.
© Shutterstock
13 / 32 Fotos
Altistuminen
- Esimerkiksi tilalla oleva sikaryhmä on usein vuorovaikutuksessa viljelijöiden kanssa. Virus saa käytännössä siten monia mahdollisuuksia siirtymiselle.
© Getty Images
14 / 32 Fotos
Siirtyminen
- Virus voi siirtymä maanviljelijälle monella eri tavalla.
© Reuters
15 / 32 Fotos
Siirtyminen - Virus voi siirtymä ulosteiden, teurastuksen, puremien tai jopa välittäjän, kuten hyttysen tai punkin, välityksellä.
© iStock
16 / 32 Fotos
Riskialttiit henkilöt
- Tämä asettaa esimerkiksi maanviljelijät, sekä teurastamoiden ja eläintarhojen työntekijät suuremmalle riskille saada viruksia eläimistä.
© Getty Images
17 / 32 Fotos
DNA - Niiden riskitaso riippuu myös tietyistä monimutkaisista geneettisistä tekijöistä. On nimittäin tunnistettu pitkä luettelo geeneistä, jotka voivat tehdä ihmisestä joko alttiimman tai vähemmän alttiin tietyille viruksille.
© Shutterstock
18 / 32 Fotos
Puolustuskyky
- Viruksen on päästävä geenien lisäksi elimistön immuunijärjestelmän ohi.
© Shutterstock
19 / 32 Fotos
Puolustuskyky
- Ihmiskeholla on monia tasoja puolustautumiseen tauteja vastaan. Niitä tappavat niin mahahappo, lima, T-solut ja vasta-aineet.
© Shutterstock
20 / 32 Fotos
Mutaatio
- Tämä on virukselle haaste. Virus saattaakin joutua muuntautumaan, jotta se voi suorittaa tehtävänsä.
© Shutterstock
21 / 32 Fotos
Mutaatio
- Kun virus muuntuu, se muuttaa myös perintöainesta. Tämä voi muuttaa tapaa, jolla se tarttuu ihmiskehoon.
© Shutterstock
22 / 32 Fotos
Mutaatio - Esimerkiksi sian ruoansulatuselimistöön hyökkäävä virus voi muuntua ja hyökätä esimerkiksi ihmisen keuhkoihin.
© Shutterstock
23 / 32 Fotos
Leviäminen - Vaikka virus onnistuisi läpäisemään kaikki elimistön puolustusmekanismit, virus voi silti tartuttaa vain kyseisen henkilön.
© Shutterstock
24 / 32 Fotos
Leviäminen
- Vastaavasti osa viruksista saattavat levitä yhteen ihmiseen eikä jatkaa leviämistä. Toiset virukset saattavat levitä usempien ihmisten keskuudessa.
© Shutterstock
25 / 32 Fotos
COVID-19
- Osa viruksista voivat levitä niin laajalti, että ne johtavat epidemiaan tai pandemiaan, kuten COVID-19 tapauksessa.
© Reuters
26 / 32 Fotos
Selviytyminen
- Ironista kyllä, virukset eivät halua tappaa isäntäänsä, koska ne myös tarvitsevat isäntää selviytyäkseen.
© Shutterstock
27 / 32 Fotos
Vaara
- Nämä zoonoottiset virukset ovat niin vaarallisia, koska ihmisellä ei ole samoja vasta-aineita kuin eläimellä. Virus onkin usein paljon vaarallisempi ihmiselle kuin eläimelle.
© Getty Images
28 / 32 Fotos
Ennalta-arvaamaton
- Ongelmana on myös se, että eläinviruksia on yhteensä miljoonia. Eikä ole olemassa mitään keinoa ennustaa, mitkä niistä siirtyvät ihmisiin.
© Shutterstock
29 / 32 Fotos
Kasvava riski
- Kasvavan väestömäärän mukanaan tuomat vaatimukset johtavat yhä vaarallisempiin vuorovaikutussuhteisiin eläinten kanssa massatalouden ja -teurastuksen, metsäkadon, kaupungistumisen ja ilmastonmuutoksen vuoksi.
© Shutterstock
30 / 32 Fotos
Katso myös - Lue lisää täältä mitä mitkä eläimet ovat levittäneet historian pahimpia viruksia.
© iStock
31 / 32 Fotos
Miten virukset siirtyvät eläimistä ihmisiin?
Vaarallinen prosessi, joka johtaa koronaviruksen kaltaisiin tauteihin
© <p>Shutterstock</p>
Ihmiset ja eläimet elävät lähempänä toisiaan kuin koskaan ennen. Eläinteollisuuteen ja ympäristöön yleisesti kohdistuvat vaatimukset kasvavat jatkuvasti kasvavan väestömäärän ansiosta. Pandemia herätti kysymyksiä näistä käytännöistä ja siitä, miten ne ovat saattaneet vaikuttaa tähän maailmanlaajuiseen kriisiin.
Kun tarkastellaan mitä tarvitaan siihen, jotta eläinvirus voi siirtyä ihmiseen, on selvää, että koronaviruksen kaltaisten virusten tartuntariski kasvaa tulevaisuudessa. Klikkaa tämän gallerian läpi nähdäksesi miten se kaikki käytännössä toimii.
SINULLE SUOSITELTUA



































LUETUIMMAT
- VIIME TUNTI
- VIIME päivä
- VIIME VIIKKO