Synkistä varoituksista huolimatta historia tarjoaa syitä olla menettämättä toivoa
Internet on muuttanut elämiemme jokaisen osa-alueen. Nyt mikä tahansa haluamamme tieto on saatavillamme hakukoneiden, kuten Googlen kautta.
Kun Google perustettiin vuonna 1998, tehtiin päivässä keskimäärin 10 000 hakua. Nykyisin luku on noin 3,5 miljardia.
Muistatko viime kerran, kun opettelit jonkun puhelinnumeron ulkoa? Entäs ne vaikeat ja pitkät sanat, jotka automaattinen tekstinsyöttö korjaa sinulle valmiiksi?
Yksi suurimmista tavoista, joilla teknologia ja internet on vaikuttanut sukupolveemme, on tarjoamalla niin sanotun ulkoisen kovalevyn muistillemme.
Tutkijat kutsuvat tätä kognitiiviseksi siirtämiseksi, mikä tarkoittaa käytännössä sitä, että käytämme nykyään ulkoisia laitteita siihen, mihin ennen tapasimme käyttää muistiamme.
Vaikka laitteisiin ja hakukoneisiin turvautuminen tekeekin elämästämme helpompaa, on sillä myös haittavaikutuksia keskittymiskyvyllemme ja muistillemme.
Saatamme pystyä hakemaan tietoa vain muutamassa sekunnissa Googlea tai muita hakukoneita käyttäen, ja tutkijat uskovatkin, että olemme menettämässä kykyämme keskittyä ja mietiskellä.
Kun meitä pommitetaan jatkuvasti netissä saatavilla olevalla tiedolla, käytämme hyödyksi pinnallista oppimista ja menetämme kyvyn siirtää informaatiota työmuistista pitkäaikaiseen muistiin.
Erään tutkimuksen mukaan ihmiset, jotka lukevat oikeita kirjoja lukulaitteiden sijaan, muistavat enemmän tietoa.
Tämä saattaa liittyä tapaamme käyttää muistamiseen tilallista kontekstia, jonka vuoksi turvaudumme sijaintivihjeisiin pystyäksemme muistamaan tiedon. Esimerkkinä tästä on se, että voimme havainnoida jäljellä olevien sivujen paksuutta lukemisen edetessä ja siten muistamme paremmin, missä jokin tietty tieto sijaitsee.
Monet ovat huolissaan siitä, kuinka jatkuva laitteiden käyttäminen ja sosiaalinen media vahingoittavat sosiaalisia taitojamme.
Erään tutkimuksen mukaan opiskelijat, jotka erotettiin teknologisista laitteistaan viiden päivän ajaksi ja jotka joutuivat sitten kommunikoimaan muiden kanssa, osoittivat jo niin lyhyessä ajassa kehitystä emotionaalisessa ja sosiaalisessa älykkyydessään.
Erilaisten opiskelutapojen ollessa saatavilla netissä, lukevat lapset epätodennäköisemmin kirjaa tai opasta oppiakseen jotakin. Mieluummin he katselevat videoita, jos siihen on mahdollisuus.
Se helppous, jolla Google tarjoaa vastauksia kyselyihin, saa ihmiset uskomaan, että kaikki vastaukset ovat aina saatavilla. Sen sijaan, että Googlen käyttäjät arvioisivat löytämänsä tiedon totuudenmukaisuutta, hyväksyvät he mieluummin tiedon sellaisenaan.
Tutkimuksessa havainnointiin Google-hakujen tekevien ihmisten aivojen aktiivisuutta. Siinä saatiin selville, että internetin kokeneemmat käyttäjät osoittivat kaksi kertaa suurempaa aktiivisuutta aivoissaan kuin he, jotka eivät olleet siinä kokeneita.
Tämä tutkimus osoitti, että internethakujen tekeminen on mieltä treenaava harjoitus, joka voi pitää meidät terveempinä ja valppaampina. Sitä ei tulisi kuitenkaan käyttää liikaa.
Googlen käyttäminen on lineaarinen prosessi, joka kohtelee tietoa kohteena. Se tekee oppimisprosessista usein hyvin kaksijakoisen.
Tämän vuoksi informaation etsijät tapaavat löytää sen tiedon, jota haluavat tai sen, joka on heille itselleen kätevämpää sen sijaan, että löytäisivät mitä oikeasti tarvitsisivat.
Erään Columbian, Harvardin ja Wisconsin-Madisonin yliopiston tutkijoiden tekemän tutkimuksen mukaan ihmiset muistivat epätodennäköisemmin tiedon löytäessään sen netistä, mutta muistivat todennäköisesti kuitenkin sen, mistä sen löysivät.
Kun teknologiaa käytetään oikein, se voi osoittautua erittäin hyödylliseksi. Eräässä tutkimuksessa pureuduttiin videopelien pelaajiin.
Tutkijat saivat selville, että he jotka pelasivat videopelejä (verrattuna heihin, jotka eivät niitä pelanneet) omistivat lisääntyneen määrän harmaata ainetta hippokampuksissaan ja pikkuaivoissaan, jotka ovat molemmat muistille tärkeitä alueita aivoissa.
Kuitenkin se vauhti, jolla kehittelemme uutta teknologiaa ja se kattavuus, jolla siihen turvaudumme voi tuoda uusia hyötyjä ja seurauksia elämiinne tulevina vuosina.
Sources: (Huffingtonpost) (Kqed) (Newsweek)
Toisin kuin useimmat ihmiset saattavat luulla, ei teknologian käyttäminen päivittäisten askareiden helpottamiseen ole uusi asia. Olemme turvautuneet ulkoisiin "laitteisiin" jo vuosisatoja.
Voimme kaikki tehdä oletuksia siitä, kuinka teknologia on muuttanut tapaamme oppia, kommunikoida toistemme kanssa ja viettää aikaamme, mutta kuinka erotamme faktan fiktiosta? Kuinka teknologia – eli käytännössä internet – on muuttanut tapaamme elää ja oppia? Katso se galleriasta!
Kuinka teknologia on muuttanut elämäämme ja oppimistamme?
Teknologia muuttaa tapaamme elää, kouluttautua, kommunikoida ja oppia
ELÄMÄNTAPA Oppiminen
Voimme kaikki tehdä oletuksia siitä, kuinka teknologia on muuttanut tapaamme oppia, kommunikoida toistemme kanssa ja viettää aikaamme, mutta kuinka erotamme faktan fiktiosta? Kuinka teknologia – eli käytännössä internet – on muuttanut tapaamme elää ja oppia? Katso se galleriasta!