▲

Pääsiäinen on vaikuttavan laajalle levinnyt juhla, joka juhlistaa Jeesuksen nousemista kuolleista. Monille se on 40 päivää kestäneen paaston ja intensiivisen rukoilun loppu. Koska kristinusko on levinnyt niin moniin erilaisiin paikkoihin, mailla on hyvin erilaisia tulkintoja juhlasta aina yksinäisestä katumuksesta värikkäisiin räjähdyksiin. Tänä vuonna pääsiäisen vietto näyttää hyvin erilaiselta koronaviruspandemiasta johtuen, mutta voit silti katsoa, miten sitä on vietetty normaalioloissa. Klikkaa ja katso monenlaiset tavat viettää pääsiäistä maailman eri kolkissa.

▲

Jostain oudosta syystä pääsiäisestä on tullut aika, jolloin norjalaiset lukevat rikosromaaneja (Påskekrims). Perinteen kerrotaan alkaneen vuonna 1923, kun kirjakustantamo mainosti uutta rikosromaania sanomalehtien etusivuilla. Koska mainos muistutti uutista, ihmiset eivät tajunneet sen olevan fiktiota.

▲Vanhaan tanskalaiseen pääsiäisperinteeseen kuuluu anonyymien "hölmön kirjeiden" tai gækkebrevien lähettäminen. Kirjeissä on riimitelty runo ja se on leikattu lumihiutaleen muotoon ja allekirjoitettu pisteillä, jotka vastaavan lähettäjän nimen kirjaimien määrää. Jos arvaa, kuka kirjeen on lähettänyt, saa suklaamunan. Jos ei, on lähettäjälle velkaa suklaamunan.

▲Ruotsissa lapset pukeutuvat pääsiäisnoidiksi (påskkärringar) ja koputtavat naapurien oville herkkujen toivossa, samaan tapaan kuin Suomessakin.

▲Suomessa uskotaan perinteisesti, että pahat henget ovat valloillaan päivinä ennen pääsiäistä, joten lapset pukeutuvat noidiksi. Sen lisäksi, että he virpovat suklaamunien toivossa, pääsiäisenä syödään mielipiteet jakavaa mämmiä, maltaasta valmistettavaa jälkiruokaa, joka tarjotaan kerman ja sokerin kera. Perinne on alkanut 1500-luvulla.

▲Hollantilaiseen perinteeseen kuuluu pääsiäishalko (runsas hedelmäleipä, jossa on mantelitahnatäyte) ja suuren kokon sytyttäminen. Suurin kokko on yleensä Espelossa. Vuonna 2012 Espelo rikkoi maailmanennätyksen korkeimmasta kokosta, joka oli 45,98 metriä korkea.

▲

Romanian viihdyttävin pääsiäisperinne on munien napauttaminen: perinteinen peli, jossa kaksi henkilöä napauttaa kovaksi keitettyjä kananmunia toisiaan vasten yrittäen rikkoa kilpakumppanin munan. Muna, jossa on kovin kuori voittaa ja voittajan sanotaan elävän pidempään.

▲

Pääsiäispupun sijaan ranskalaislapsilla on pääsiäiskellot! Katolisten opetusten mukaan kirkonkelloja ei saa soittaa kiirastorstain ja pääsiäisyön jumalanpalveluksen välillä. Myöhemmin kehittyi legenda, jonka mukaan kirkonkelloja ei soitettu, koska niille kasvoi siivet ja ne lensivät Roomaan paavin siunattaviksi ja palasivat pääsiäisenä tuoden mukanaan suklaata ja lahjoja.

▲Joissakin Ranskan kaupungeissa, kuuluisimmin Bessieresissä, ihmiset laittavat munat kunnon käyttöön pääsiäisenä - peräti 15 000 kappaletta niitä. Pääsiäismaanantaina tehdään valtava munakas ja yli 10 000 ihmistä kutsutaan lounaalle. Tämä erikoinen perinne, jota harrastetaan myös Haux'ssa, johtuu kertoman mukaan Napoleonin mieltymyksestä ja vaatimuksesta saada jättimäisiä omeletteja armeijalleen.

▲Korfun saaren valtaa sotku pääsiäislauantaina, kun saaren asukkaat osallistuvat vuosittaiseen "ruukun heittämiseen", joka on juuri sitä, miltä kuulostaa. Ihmiset heittävät ruukkuja, purkkeja ja muita samankaltaisia esineitä ikkunoistaan, mikä merkitsee perinteisesti kevään alkua symboloimalla uutta satoa, joka kerätään uusiin ruukkuihin.

▲Pääsiäismaanantaihin liittyy erikoinen tšekkiläinen perinne, jonka mukaan miehet läpsivät leikkisästi naisia itsetehdyillä vitsoilla, jotka on tehty pajusta ja koristeltu nauhoin. Paju on ensimmäinen puu, joka kukkii keväällä, joten oksien uskotaan siirtävän puun hedelmällisyyden naisiin.

▲Pääasiassa Pampangan provinssissa pyhä viikko saa synkän sävyn, kun osa kulkueisiin osallistujista ruoskii itseään ja jopa antautuu ristille naulittavaksi, perinteen tarkoituksena on jakaa Kristuksen tuska tai pyytää Jumalaa puuttumaan asioihin. Perinne on yli 50 vuotta vanha.

▲Monissa kaupungeissa Espanjassa ja varsinkin Andalusiassa uskonnolliset veljeskunnat marssivat kaduilla kantaen lavoja. Heillä on yllään katumusviitat, joissa on teräväkärkiset huput ja naamiot (jotka näyttävät samalta kuin Yhdysvaltojen Ku Klux Klanin kaavut, mutta eivät liity toisiinsa millään tavalla).

▲Keskiaikainen katalonialainen Vergesin kaupunki juhlii kiirastorstaita Dansa de la Mortilla (kuoleman tanssilla). Myöhäisillan kulkueeseen osallistujat pukeutuvat luurangoiksi ja tanssivat rumpujen tahtiin kärsimysnäytelmän tapahtumia jäljitellen.

▲Australialaisilla on hankala suhde pupuihin, koska niitä pidetään tuhoeläiminä. Joten vuonna 1991 Rabbit-Free Australia Foundation aloitti kampanjan korvatakseen pääsiäispupun pääsiäispussikaniinilla. Pussikaniineila on isot, pehmeät korvat kuten kaneilla ja pitkät nenät kuten hiirillä ja ne ovat uhanalaisia.

▲Firenzessä juhlitaan pääsiäistä 350-vanhalla perinteellä nimeltä Scoppio del Carro eli “kärryn räjähdyksellä”. Vuonna 1622 rakennettu koristeellinen vaunu lastataan täyteen ilotulitteita ja vedetään tuomiokirkon eteen, mistä arkkipiispa lähettää kyyhkysen muotoisen raketin vaunuun, mikä sytyttää upeat ilotulitteet, jotka tuottavat hyvää onnea tulevalle vuodelle.

▲Panicalen kaupungissa suurin juhla on päivä pääsiäisen jälkeen. Paikalliset kokoontuvat vuosittaiseen ikivanhaan perinteeseen, Ruzzolaan, kilpailuun, jossa pyöritetään valtavia juustokiekkoja radalla ympäri kaupunkia. Joukkue, joka suorittaa radan ensimmäisenä vähimmällä määrällä heittoja voittaa ja saa pitää juuston.

▲Päivänä ennen pääsiäistä puolalaiset perheet valmistavat korin, joka on täynnä munia, makkaraa, leipää ja muuta ruokaa, joka viedään kirkkoon siunattavaksi. Päivä pääsiäisen jälkeen "Smigus Dyngus" ottaa vallan. Pojat yrittävät kastella ihmiset sangoillaan ja vesipyssyillään. Legendan mukaan tytöt, jotka kastuvat, menevät naimisiin vuoden sisällä.

▲Munien piilottamisen lisäksi saksalaiset laittavat niitä koristeeksi puihin, jotka tunnetaan nimellä "Osterbaum", jotka täyttävät kadut väreillä ja kertovat kevään saapumisesta. Lisäksi saksalaisen perinteen mukaan pääsiäisenä saa syödä vain vihreitä asioita.

▲Monissa kunnissa Englannissa on pääsiäisenä Morris-tanssiesityksiä. Morris on perinteinen kansantanssi, joka on peräisin keskiajalta. Siinä valkoisiin pukeutuneet miehet kellot nilkoissaan ja kepit käsissään ajavat tanssien pois talven henget.

▲

Englannissa järjestetään myös vuosittain maailman "jarping"-mestaruuskisa (munan naputus), sekä pullon potkimiskisoja, joissa Hallatonin ja Medbournen asukkaat ovat viimeisten 200 vuoden ajan potkineet oluttynnyreitä toivoen voittavansa juoman itselleen.

▲Vaikka kristityt muodostavat vain 2,5 prosenttia Intian väestöstä, heillä on silti tarkkoja pääsiäisperinteitä esimerkiksi Goalla, missä pääsiäistä vietetään katuteatterin, laulujen ja tanssien muodossa. Yksi perinteisistä ruokalajeista on Pesaha Appam: leipä, joka tarjotaan kiirastorstaina. Sen kanssa on usein tarjolla paalia, kookospohjaista dippiä.

▲

Monet latinalaisamerikkalaiset maat osallistuvat Juudaksen (Jeesuksen pettäneen opetuslapsen) polttamiseen. Ihmiset tekevät Juudas-nuken (tai useita) ja polttavat sen keskeisellä paikalla. Joskus ihmiset pistävät sen räjähtämään ilotulitteilla ja joskus Juudaksen tilalla on politiikan hahmo.

▲Pääsiäinen on pitkä juhla Brasiliassa. Se on täynnä suklaamunia, uskonnollisia perinteitä, kuten ristien punomista palmun oksista ja Ouro Preto -nimisen pitkän kadun koristelua kirkkaanväristen kukkien, hiekan ja sahanpurun matolla.

▲"Pirskottaminen" on suosittu unkarilainen pääsiäismaanantain perinne, jossa pojat "pirskottavat" leikkisästi hajuvettä tai vettä nuoren naisen päälle ja saavat vastalahjaksi maalattuja munia tai karkkia. Ihmiset uskoivat, että perinteellä oli puhdistava, parantava ja hedelmällisyyttä lisäävä vaikutus.

▲Yhdysvalloissa perinteisiin kuuluu pääsiäisparaateja, jumalanpalveluksia, pääsiäismunajahteja ja munien maalaamista sekä kaikkien löydettyjen karkkien syömistä. Washingtonissa presidentti järjestää vuosittaisen Easter Egg Rollin, joka on peräisin 1800-luvulta, Valkoisen talon nurmikolla. Lapset heittävät maalatun kovaksi keitetyn munan nurmelle suurella kauhalla.

▲Suurimmalla osalle Bermudan asukkaista pitkäperjantai tarkoittaa itsetehtyjen leijojen lennättämistä ja turskakakkujen sekä kuumien ristipullien syömistä. Perinteen kerrotaan alkaneen, kun Britannian armeijan opettaja yritti selittää Kristuksen nousua taivaaseen pyhäkoulunsa oppilaille. Hän teki leijan kuvaamaan taivaaseen nousua.

▲Munien naputtamisen lisäksi toinen bulgarialainen perinne vaatii perheen vanhinta naista hieromaan lasten kasvoja ensimmäisellä punaiseksi värittämällään kovaksi keitetyllä munalla, mikä symboloi toivetta terveydestä ja voimasta. Munaa pidetään talossa seuraavaan vuoteen saakka, jolloin se rikotetaan ja katsotaan, minkä värinen se on. Valkoinen merkitsee onnea ja terveyttä.

▲Pääsiäisviikko katolisen kirkon keskuksessa on oletettavasti jännittävä ja erittäin vilkas tapahtuma. Joka vuosi (paitsi tänä vuonna) tuhannet pyhiinvaeltajat tulvivat Pietarinaukiolla ennen illan pääsiäismessua odottamaan paavin siunausta kirkon parvekkeelta.

▲

Vaikka voodoo on eri uskonto kuin katolilaisuus, niitä yhdistävät useat juhlapäivät, koska orjien omistajat olivat suureksi osaksi katolilaisia. Haitin vooodoouskonnon jäsenet kokoontuvat vuosittain pääsiäisenä valkoisiin pukeutuneina ja kastautuvat seremoniallisesti Souvenancen pyhään altaaseen uhratakseen eläimiä ja tanssiakseen itsensä transsiin.

Katso myös: Talven juhlat eri puolilta maailmaa - listalla muitakin kuin joulu!.