Irmgard Huber oli ylihoitaja eräässä niistä tuhoamissairaaloista, joissa vastentahtoinen Aktion T4 -eutanasiaohjelma toteutettiin. Arviolta 15 000 saksalaista – joista useimmat kärsivät jonkin tyyppisistä henkisestä sairaudesta tai fyysisestä vammasta – tapettiin ohjelman aikana. Sodan jälkeen hän kärsi rikoksistaan 12 vuoden tuomion, kuollen huomattavasti myöhemmin hieman yli 80-vuotiaana.
Magda Goebbels oli natsien propagandaministeri Joseph Goebbelsin vaimo. Magda oli näkyvä puolueen jäsen ja natsi-ideologian kannattaja. Hänet tunnettiin epävirallisesti myös "Kolmannen valtakunnan ensimmäisenä naisena".
Pariskunta sai yhteensä kuusi lasta. Toukokuun ensimmäisenä päivänä vuonna 1945 surmasivat he viisi tytärtään ja poikansa ruiskuttamalla heihin morfiinia ja sitten itsensä nauttimalla syanidia välttääkseen neuvostoliittolaisille antautumisen. Magda Goebbels oli tuolloin 43-vuotias.
Jenny-Wanda Barkmann oli Aufseherin (valvoja) Stutthofin keskitysleirillä. Barkmann sai säälimättömyytensä ansiosta lempinimen "Kaunis aave". Hänet teloitettiin rikoksistaan hirttämällä 24-vuotiaana.
Itävaltalainen SS-Helferin Maria Mandl oli yksi korkean aseman naisvartijoista Auschwitz-Birkenaun tuhoamisleirillä.
Mandlin uskotaan olleen osallisena yli 500 000 vangin murhassa. Hänet tuomittiin kuolemaan hirttämällä ihmisyyttä vastaan tehdyistä rikoksista. Hän oli kuollessaan 36-vuotias.
Gertrud Scholtz-Klink oli kansallissosialistisen naisliiton (NS-Frauenschaft) johtaja. Hänen tiedetään sanoneen, että "naisen tehtävänä on palvella kotona ja ammatissaan miehen elämän tarpeita aina ensimmäisestä viimeiseen hetkeen asti".
Gertrud Scholtz-Klink pidätettiin lopulta sodan jälkeen, ja vankilasta hän vapautui vuonna 1953. Tämän jälkeen hän osoitti useissa tilaisuuksissa tukeaan natsi-ideologialle. Scholtz-Klink kuoli vuonna 1999 ollessaan 97-vuotias.
Irma Grese työskenteli sekä Ravensbrückin että Auschwitzin keskitysleireillä. "Auschwitzin hyeenana" tunnettu Grese teki töitä pahamaineisen SS-Hauptsturmführer Josef Kramerin eli "Belsenin pedon" rinnalla.
Grese tuomittiin sotarikoksista ja vuonna 1945 hänestä tuli nuorin nainen, joka on koskaan teloitettu Britannian lakien alaisuudessa 1900-luvulla. Hän oli tuolloin 22-vuotias.
Carin Göring avioitui Hermann Göringin kanssa, joka oli yksi natsipuolueen merkittävimmistä hahmoista. Hän oli Göringin ensimmäinen vaimo. Carin menehtyi sydänkohtaukseen vuonna 1931 ollessaan 42-vuotias.
Luftwaffen (natsi-Saksan ilmavoimien) komentaja Hermann Göring meni uudelleen naimisiin, tällä kertaa näyttelijä Emma Johanna Henny "Emmy" Göringin kanssa. Emmy toimi Hitlerin emäntänä useissa valtiollisissa tilaisuuksissa. Sodan päätyttyä hän istui vuoden vankilassa ja kuoli vuonna 1973 ollessaan 80-vuotias.
Herta Bothe oli SS-Aufseherin-keskitysleirivartija sekä Ravensbrückin että Bergen-Belsenin keskitysleireillä. Bothe tuomittiin 10 vuodeksi vankeuteen, mutta hänet vapautettiin ennen kuin hän ehti kärsiä koko tuomiota. Hän kuoli vuonna 2000 ollessaan 79-vuotias.
Margarete Himmler (vasemmalla) oli Reichsführer-SS Heinrich Himmlerin vaimo. Hänen ei katsottu olleen osallisena miehensä rikoksissa, mutta hänet luokiteltiin silti natsihallinnosta hyötyneeksi henkilöksi. Margarete Himmler kuoli vuonna 1967 ollessaan 73-vuotias.
Heinrich Himmlerin ja Margarete Himmlerin tytär todisti Nürnbergin oikeudenkäynneissä. Hänen ei kuitenkaan koskaan tiedetä luopuneen natsi-ideologiastaan. Hän kuoli vuonna 2018 ollessaan 88-vuotias.
Hermine Braunsteiner oli SS-Helferin, joka toimi keskitysleirivartijana Ravensbrückin ja Majdanekin keskitysleireillä. "Polkeva tamma", kuten vangit hänet tunsivat, oli surullisenkuuluisa armottomuudestaan. Vuonna 1981 hän sai elinkautisen vankeustuomion, mutta hänet vapautettiin jo vuonna 1996 huonontuneen terveydentilan vuoksi. Hän kuoli vuonna 1999 ollessaan 79-vuotias.
Käsikirjoittaja Thea von Harbou tunnetaan parhaiten scifi-klassikkoelokuvasta Metropolis (1927), jonka ohjasi hänen miehensä Fritz Lang. Thea von Harbou oli myös natsipuolueen jäsen. Hän kuoli vuonna 1954 ollessaan 65-vuotias.
Ilse Koch, joka tunnettiin myös nimellä "Buchenwaldin noita", oli sadistinen sotarikollinen, joka hyödynsi miehensä asemaa Buchenwaldin ja Majdanekin keskitysleirien valvojana.
Kochin tiedettiin säilyttäneen kuolleiden vankien ruumiinosia eräänlaisina muistoesineinä. Hän tapasi irrottaa kuolleiden ruumiinosista ihonpalasia tai poistaa heidän sisäelimiään tehdäkseen niistä muistoesineitä omiin yksityiskokoelmiinsa. Ilse Koch teki itsemurhan hirttäytymällä Aichachin naisten vankilassa syyskuussa 1967 ollessaan 60-vuotias.
Hanna Reitsch oli menestynyt saksalaislentäjä. Reitsch oli vastuussa monien toisessa maailmansodassa käytettyjen lentokoneiden sekä muiden sotilaallisten hankkeiden, kuten V1-ohjusten (risteilyohjuksien edeltäjien) testaamisesta.
Hanna Reitsch oli itse asiassa yksi viimeisistä henkilöistä, jotka näkivät Hitlerin elossa. Reitsch tapasi hänet huhtikuussa 1945. Sodan jälkeen Reitsch aloitti purjelentämisen ja rikkoi useita maailmanennätyksiä. Hän kuoli vuonna 1979 ollessaan 67-vuotias.
Dorothea Binz kohosi keskitysleirihierarkiassa ja nousi Stellvertretende Oberaufseherin (apulaisylivartijatar) asemaan Ravensbrückin keskitysleirillä. Binzin sanotaan olleen hyvin julma. Hänet tuomittiin kuolemaan Hamburgin Ravensbrückin oikeudenkäynnissä. Kuollessaan hän oli 27-vuotias.
Lina Heydrich tunnetaan parhaiten natsi-Saksan valtakunnan pääturvallisuusviraston ensimmäisen päällikön ja korkean tason natsipuolueen jäsenen, Reinhard Heydrichin vaimona.
Lina Heydrichin aviomies oli yksi holokaustin kaavailleista miehistä. Lina puolusti edesmenneen miehensä toimia aina vuonna 1985 tapahtuneeseen kuolemaansa saakka. Hän oli tuolloin 74-vuotias.
Gerda Steinhoff oli Schutzstaffel (SS) -valvoja Stutthofin SK-III:n naisten leirillä. Steinhoff hirtettiin julkisesti yhdessä muiden sotarikollisten kanssa Stutthofin oikeudenkäynnin jälkeen. Hän oli tuolloin 24-vuotias.
Valokuvaaja ja ohjaaja Leni Riefenstahl tunnetaan parhaiten natsipropagandan tuottamisesta. Hän tuotti muun muassa vuoden 1935 elokuvan Tahdon riemuvoitto (Triumph des Willens).
Vaikka Riefenstah tukikin natsihallintoa, väitti hän olevansa tietämätön sen tekemistä sotarikoksista, kuten holokaustista. "Olin yksi miljoonista, jotka ajattelivat, että Hitlerillä oli vastaukset kaikkeen. Näimme vain hyviä asioita, emmekä tienneet pahojen asioiden olevan tulossa", hän sanoi eräässä haastattelussa. Leni Riefenstahl kuoli vuonna 2003 ollessaan 101-vuotias.
Elisabeth Volkenrath työskenteli useilla natsien keskitysleireillä, mukaan lukien Ravensbrückissä, Auschwitz-Birkenaussa ja Bergen-Belsenissa. Hänet tuomittiin sotarikoksista Belsenin oikeudenkäynnissä, minkä seurauksena hänet teloitettiin. Hän oli tuolloin 26-vuotias.
Braunsteiner oli ensimmäinen natsisotarikollinen, jonka Yhdysvallat luovutti Länsi-Saksaan oikeudenkäyntiä varten. Hänet tuomittiin elinkautiseen vankeusrangaistukseen, mutta vapautettiin vuonna 1996 heikon terveydentilan vuoksi. Braunsteiner kuoli vuonna 1999 ollessaan 79-vuotias.
Herta Ehlert aloitti uransa Ravensbrückin keskitysleirillä ja siirtyi sitten Majdanekin leiriin ja myöhemmin vielä Krakovaan. Ehlert suoritti 12 vuoden vankeusrangaistuksensa ja kuoli vuonna 1997 ollessaan 92-vuotias.
Elsa Ehrich toimi Schutzstaffel (SS) -vartijana useilla keskitysleireillä, mukaan lukien Płaszówissa ja Majdanekissa. Ehrichia syytettiin sotarikoksista sekä ihmisyyttä vastaan tehdyistä rikoksista. Hän sai kuolemantuomion ja hänet hirtettiin hänen ollessa 34-vuotias.
Oopperalaulaja ja sopraano Elisabeth Schwarzkopf väitti, ettei hän ollut osallisena natsipuolueessa, vaan toimi sen kanssa ainoastaan työnsä puolesta. Hänen on kuitenkin spekuloitu olleen aktiivinen puolueen jäsen. Hän kuoli vuonna 2006 ollessaan 90-vuotias.
Eva Braun on yksi kuuluisimmista natsi-Saksan naisista johtuen hänen suhteestaan Adolf Hitlerin kanssa. Uskotaan, että he solmivat avioliiton virallisesti vain muutamaa tuntia ennen kuolemiaan. Braun oli Führerin kumppani tämän kuolemaan asti.
30. huhtikuuta 1945 Eva Braun ja Adolf Hitler surmasivat itsensä välttääkseen joutumasta puna-armeijan vangeiksi. Eva Braun ja Adolf Hitler olivat yhdessä yli vuosikymmenen.
Vaikka miehet hallitsivatkin Saksan natsipuolueen korkeimpia lehtereitä, jättivät myös monet naiset jälkensä natsi-Saksan historiankirjoihin – ja osa heistä hyvin synkät sellaiset. Natsihallinnon alaisina täytyi naisten noudattaa lukuisia sääntöjä ja sopeutua ideologiaan. Monet kuitenkin menivät huomattavasti passiivista osallistumista pidemmälle syyllistyen lukuisiin julmuuksiin. Jotkut heistä selvisivät kertomaan tarinansa, kun taas toiset eivät.
Aina keskitysleirien vartijoista surullisenkuuluisien puolueen jäsenten vaimoihin, tässä artikkelissa pääset tutustumaan natsi-Saksan pahamaineisimpiin naisiin. Klikkaa eteenpäin saadaksesi tietää lisää.
Nämä ovat natsi-Saksan pahamaineisimmat naiset
Jotkut heistä olivat sadistisia murhaajia
ELÄMÄNTAPA Historia
Vaikka miehet hallitsivatkin Saksan natsipuolueen korkeimpia lehtereitä, jättivät myös monet naiset jälkensä natsi-Saksan historiankirjoihin – ja osa heistä hyvin synkät sellaiset. Natsihallinnon alaisina täytyi naisten noudattaa lukuisia sääntöjä ja sopeutua ideologiaan. Monet kuitenkin menivät huomattavasti passiivista osallistumista pidemmälle syyllistyen lukuisiin julmuuksiin. Jotkut heistä selvisivät kertomaan tarinansa, kun taas toiset eivät.
Aina keskitysleirien vartijoista surullisenkuuluisien puolueen jäsenten vaimoihin, tässä artikkelissa pääset tutustumaan natsi-Saksan pahamaineisimpiin naisiin. Klikkaa eteenpäin saadaksesi tietää lisää.