Zhurong-mönkijän kiehtovat löydöt
Tšernobylin onnettomuus tapahtui 26. huhtikuuta 1986, ja Pripjatin kaupunki evakuoitiin, vaikka eläimet jatkoivat alueella asumista. Yli 35 vuoden jälkeen tietyt lajit ovat kukoistaneet, kun taas toiset ovat kärsineet merkittävistä seurauksista, ja jopa uusia lajeja on tuotu alueelle. Mutta miten nämä eläimet reagoivat säteilyaltistukseen? Millaisia vaikutuksia Tshernobylin eristysvyöhykkeellä ja sen ympäristössä elämisellä oli?
Klikkaa tästä saadaksesi lisätietoja eläimistä, joita Tšernobyl kutsuu kodikseen.
Vuonna 2011 tutkijat odottivat, että Tshernobylin lähellä olevissa susissa olisi ongelmia. He tutkivat susien metsästämien hirvien luita, joissa oli korkeat säteilytasot. Yllättäen sudet vaikuttivat täysin terveiltä.
Vuonna 2019 tehdyssä tutkimuksessa on saatu lisää todisteita siitä, että paikallisella susikannalla ei ole sisäistä säteilyä. Koska eläimet matkustavat pitkiä matkoja metsästääkseen, ne eivät lopulta syö niin paljon saastunutta saalista. Tutkimus paljasti myös, että sudet altistuivat odotettua suuremmille ulkoisen säteilyn määrille, vaikka vaikutuksista eläimiin ei ole vielä varmuutta.
Pelkästään vuonna 1990 alueella syntyi noin 400 epämuodostunutta tuotantoeläintä. Neljä vuotta katastrofin jälkeen eläimiä syntyi useita epämuodostumia, kuten pään epämuodostumia ja ylimääräisiä raajoja.
Nämä epämuodostumat vaikuttivat myös eläinten kokoon ja väriin. On mahdollista, että näitä mutaatioita on esiintynyt muillakin alueen eläimillä, mutta niiden määrää ei ole dokumentoitu.
Korkealle säteilylle altistumisen vaikutukset ilmenevät vasta vuosien kuluttua. Vuonna 2007 tehdyssä tutkimuksessa todettiin, että Ukrainassa, Valko-Venäjällä ja Venäjällä asuvien ihmisten kilpirauhassyöpätapaukset olivat 10 vuotta ydinonnettomuuden jälkeen 10 kertaa tavanomaista suuremmat. Myös karja kärsi seurauksista.
Vaikutukset karjaan ilmenivät jo viiden kuukauden kuluttua onnettomuudesta. Kuuden mailin (9,6 km) säteellä onnettomuuspaikasta olleilla eläimillä oli merkkejä kilpirauhasvaurioista.
Huomattava määrä ihmisiä, jotka joutuivat jättämään kotinsa eristysvyöhykkeellä, päätti hylätä lemmikkieläimensä, mikä johti kulkukoirien ja -kissojen määrän huomattavaan kasvuun.
Alueen kulkukoirakanta pyrittiin hävittämään, mutta Clean Futures -järjestö puuttui asiaan onnistuneesti vuonna 2017. Nyt populaatiota hallitaan, ja koirat steriloidaan ja rokotetaan.
Ydinonnettomuuden jälkeen vuonna 2011 tehdyssä tutkimuksessa tutkittiin alueella asuvien 550 linnun aivojen kokoa 48 lajista.
Tutkimuksessa havaittiin, että korkeammalle säteilylle altistuneiden lintujen aivot olivat noin 5 prosenttia keskimääräistä pienemmät. Samanlaisia vaikutuksia on havaittu myös korkeille säteilytasoille altistuneilla ihmisillä.
Säteilyn vaikutukset eivät ehkä ole ilmeisiä, mutta ne vaikuttavat eläimiin monin tavoin. Esimerkkinä mainittakoon, että suljetulla vyöhykkeellä elävien pääskyjen hedelmällisyys on muuttunut.
Tutkimuksessa havaittiin, että noin 40 prosenttia Tshernobylissä elävien urospuolisten nielijöiden siittiöistä on viallisia. Lisäksi he havaitsivat sukusolumutaatioita, eli tietynlaisia mutaatioita, jotka voivat syntyä siittiöissä (tai munasoluissa) ja periytyä geenien kautta seuraaville sukupolville.
Tšernobylin onnettomuuden jälkeen havaittiin osittaisen albinismin lisääntyminen pääskyjen ja muiden lintulajien keskuudessa. Nämä albiinolinnut ovat tyypillisesti kooltaan pienempiä, ja niiden immuunijärjestelmä voi olla heikko.
Vuonna 2013 tehdyssä tutkimuksessa tutkittiin 1 669 lintua ja havaittiin 111 osittaista albinismia ja 25 kasvainta.
Vuonna 2016 tehdyn tutkimuksen mukaan alueen lintulajien kanta on pienentynyt noin 50 prosenttia vuonna 1986 tapahtuneen ydinonnettomuuden jälkeen.
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että kunkin lintulajin yksittäisten jäsenten määrä on vähentynyt noin 66 prosenttia.
Ydinonnettomuuden seurauksena ötököiden ja hämähäkkien määrä alueella väheni. Tämä hyönteispopulaation väheneminen on johtanut eri lajien, kuten lintujen, kalojen ja tiettyjen nisäkkäiden, ravinnon saatavuuden vähenemiseen.
Vuonna 2009 tehdyssä tutkimuksessa havaittiin yhteys alueen säteilymäärän ja hyönteispopulaation koon välillä. Yllättäen hyönteiset ovat yhtä alttiita säteilylle kuin muutkin lajit.
Pölyttäjät ovat elintärkeitä ekosysteemille, sillä niiden ansiosta noin 75 prosenttia maailman kukista kukkii ja noin 35 prosenttia maailman ravintokasveista tuottaa ruokaa.
Pölyttäjien määrän on havaittu vähentyneen Tšernobylin onnettomuuden läheisyydessä. Vuonna 2020 tehdyssä tutkimuksessa tutkittiin säteilytasojen vaikutusta mehiläisiin toistamalla tuhoalueella tuona aikana koetut tasot. Tulokset osoittivat haitallisia vaikutuksia mehiläisten lisääntymiseen ja pesäkkeiden kasvun vähenemiseen.
Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuus vaikutti myös jyrsijöihin ja aiheutti vahinkoa myös niiden silmille.
Poissulkuvyöhykkeellä olevilla pankkilampailla havaittiin runsaasti harmaakaihia, mikä vaikutti kielteisesti sekä niiden näkökykyyn että lisääntymiskykyyn. Kaihista kärsivillä naaraspuolisilla myyrillä havaittiin olevan pienempiä pentueita kuin terveillä lajitovereillaan.
Tšernobylin katastrofin vaikutukset koskivat ensisijaisesti eristysvyöhykkeellä asuvia eläimiä. Säteilyn uskotaan kuitenkin levinneen kaikkialle Eurooppaan ja saavuttaneen jopa Ruotsin.
Vuonna 2017 havaittiin, että Ruotsissa metsästetyn villisian säteilytaso oli 10 kertaa korkeampi kuin turvallinen raja.
Säteilyn haitallisista vaikutuksista huolimatta suojavyöhyke on muuttunut tiettyjen lajien, kuten uhanalaisten Przewalskin hevosten, turvapaikaksi.
Nämä hevoset tuotiin alueelle vuosina 1998-2004, ja ne näyttävät sopeutuneen melko hyvin.
Alueella viihtyy uhanalainen merikotka, jonka vähintään 13 paria asuu Tšernobylin eristysvyöhykkeellä.
Vuonna 2016 tehdyssä tieteellisessä katsauksessa todettiin kuitenkin, että ei ole riittävästi näyttöä siitä, että säteilylle altistuneet eläimet olisivat itse asiassa terveitä.
Arvostelun mukaan: "Lukuisat organismit ovat osoittaneet kykenevänsä selviytymään ja lisääntymään luonnollisesta taustasäteilystä tai ydinonnettomuuksista peräisin olevan pienen ionisoivan säteilyn vaikutuksesta. Kirjallisuuskatsauksessa löysimme yhteensä 17 oletettua sopeutumistapausta, jotka perustuvat enimmäkseen tavallisiin puutarhakokeisiin, joissa organismit ovat peräisin vain tyypillisesti kahdesta tai kolmesta näytteenottopaikasta. Löysimme vain yhden kokeellisen tutkimuksen, joka osoitti todisteita parantuneesta vastustuskyvystä säteilyä vastaan."
Katsauksessa todetaan: "Lopuksi tarkastelimme tutkimuksia hormesis-ilmiön esiintymisen varalta (eli parempi kunto alhaisilla säteilytasoilla verrattuna kontrolleihin ja korkeisiin säteilytasoihin), mutta emme löytäneet todisteita sen olemassaolon tueksi. Päätelmämme on, että tarvitaan tiukkoja kokeita, jotka perustuvat laajaan näytteenottoon useista eri paikoista".
Lähde: (Grunge)
Tshernobylin radioaktiivisten eläinten perintö
Tiesitkö, että säteily vaikutti eläimiin niinkin kaukana kuin Ruotsissa?
ELÄMÄNTAPA Chernobyl
Tšernobylin onnettomuus tapahtui 26. huhtikuuta 1986, ja Pripjatin kaupunki evakuoitiin, vaikka eläimet jatkoivat alueella asumista. Yli 35 vuoden jälkeen tietyt lajit ovat kukoistaneet, kun taas toiset ovat kärsineet merkittävistä seurauksista, ja jopa uusia lajeja on tuotu alueelle. Mutta miten nämä eläimet reagoivat säteilyaltistukseen? Millaisia vaikutuksia Tshernobylin eristysvyöhykkeellä ja sen ympäristössä elämisellä oli?
Klikkaa tästä saadaksesi lisätietoja eläimistä, joita Tšernobyl kutsuu kodikseen.