Zhurong-mönkijän kiehtovat löydöt
Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto IUCN julkaisi 8. tammikuuta 2025 tutkimuksen, jonka mukaan 24 prosenttia maailman makean veden eläimistä on vaarassa kuolla sukupuuttoon.
Tutkijat tutkivat noin 23 500 makean veden eläinlajia ja havaitsivat, että lähes neljännes niistä voidaan luokitella haavoittuviksi, uhanalaisiksi tai erittäin uhanalaisiksi.
Tämä oli käänteentekevä tutkimus. Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun tutkijat keskittyivät yksinomaan makean veden eläimiin sen sijaan, että olisivat tarkastelleet myös muita ryhmiä, kuten nisäkkäitä, lintuja ja matelijoita.
Tämä maailmanlaajuinen makean veden eläimistön arviointi oli todellakin valtava hanke. Tulokset ovat yli 20 vuoden työn tulos, jota on tehnyt yli 1000 asiantuntijaa eri puolilta maailmaa.
Tietojensa perusteella IUCN kehottaa nyt hallituksia ja teollisuutta toteuttamaan kohdennettuja toimia uusien sukupuuttojen estämiseksi.
Mitä tulee lajeihin, joita uhkaa suurin sukupuuttoon kuolemisen vaara, listan kärjessä ovat ravut ja katkaravut, joiden osuus uhanalaisista lajeista on 30 prosenttia.
Rapujen ja katkarapujen jälkeen tulevat makean veden kalat, joiden lajeista 26 prosenttia on haavoittuvia, uhanalaisia tai erittäin uhanalaisia.
Kolmannella sijalla ovat sudenkorento ja hentosudenkorento. Niiden lajeista 16 prosenttia on uhanalaisia.
Tutkimuksen mukaan eri puolilla maailmaa on useita keskeisiä paikkoja, joissa on paljon uhanalaisia makean veden lajeja.
Näitä ovat Victoriajärvi, Titicaca-järvi, Sri Lankan kosteikkoalue ja Intian Länsi-Ghatit.
On tärkeää huomata, että näissä paikoissa on joitakin maailman suurimpia makean veden biologisia monimuotoisuuksia.
On järkevää, että nämä paikat ovat uhanalaisten lajien kannalta keskeisiä paikkoja. Niissä on enemmän lajeja, joten myös uhanalaisten lajien määrä on myös suurempi.
Tutkijat olivat myös kiinnostuneita havaitsemaan, että maanalaisissa järjestelmissä eri puolilla maailmaa elää enemmän uhanalaisia lajeja kuin mitä he odottivat olevan.
Esimerkiksi Pohjois-Amerikassa elää suuri määrä uhanalaisia rapuja, kuten Arkansasin rapu.
Yleisesti ottaen järvet, keitaat ja lähteet ovat sukupuuttoon kuolemisen kannalta kuumia paikkoja. Esimerkiksi vuonna 2020 Filippiinien Lanao-järvestä kuoli sukupuuttoon yhteensä 15 kalalajia.
Siihen miksi niin monet makean veden lajit ovat uhanalaisia, on otettava huomioon useita tekijöitä. Ensimmäisenä syynä on ehkä ilmeisesti veden saastuminen.
Vesien saastuminen on merkittävä maailmanlaajuinen ongelma, ja pääasiassa maa- ja metsätaloudesta johtuva vesien pilaantuminen vaikuttaa yli puoleen maailman uhanalaisista makean veden eläimistä.
Se, miten makeat vedet tarkalleen ottaen saastuvat, riippuu niiden sijainnista. Esimerkiksi Etelä-Amerikassa Amazon-joen saastuttavat laittomien metsäpalojen tuhkapilvet.
Erillinen, joskin yhtä tärkeä asia on se, että luvattomilla kullankaivajilla on tapana päästää elohopeaa Amazon-joen vesistöihin.
Toinen tekijä, joka vaikuttaa kielteisesti makean veden eläimiin, on patojen rakentaminen. Ne vaikuttavat makean veden ekosysteemeihin, sillä padot tukkivat kalojen vaellusreitit.
Liikakalastus ja vieraslajien kulkeutuminen ovat myös tärkeässä asemassa uhanalaisten makean veden lajien sukupuuttoon kuolemisen kannalta.
Esimerkiksi yksi särkikalalaji, squalius palaciosi, julistettiin sukupuuttoon kuolleeksi vuonna 2024 patojen rakentamisen aiheuttaman elinympäristön häviämisen ja haitallisten vieraslajien leviämisen vuoksi.
Kala oli kotoperäinen Espanjassa, jossa se tunnettiin nimellä ”bogardilla”. Ennen kuin laji julistettiin sukupuuttoon kuolleeksi, sitä ei ollut nähty 25 vuoteen.
Mielenkiintoista on, että tutkimuksessa havaittiin, että vesistressialueilla (joilla veden kysyntä on suurta ja tarjonta vähäistä) uhanalaisten lajien määrä ei välttämättä ole suurempi.
Sama pätee rehevöitymisalueisiin, jotka syntyvät kun vedessä on liikaa ravinteita, mikä johtaa levien ja kasvien liikakasvuun.
Tutkimuksen tekijöiden mukaan tämä tarkoittaa, että vesistörasitusta tai rehevöitymistä ei pitäisi käyttää indikaattorina suojelun ohjaamisessa.
Kirjoittajat huomasivat myös, että vaikka uhanalaiset makean veden lajit elävät yleensä samoilla alueilla kuin muut uhanalaiset eläimet, kuten sammakkoeläimet ja matelijat, niitä uhkaavat kuitenkin erilaiset uhat.
Tämä johtuu siitä, että vaikka ne elävät lähekkäin, eri lajiryhmillä on kuitenkin erilaiset elinympäristöt.
Asiantuntijoiden mukaan suojelusuunnitelmien täytäntöönpanossa onkin tärkeää kohdentaa toimet lajikohtaisesti.
Asiantuntijat vaativat jatkossa, että makean veden lajeja koskevat tiedot sisällytetään suojelustrategioihin sekä vedenkäytön suunnitteluun ja hallintaan. Tavoitteena on varmistaa, että käytännöt tukevat terveitä makean veden ekosysteemejä. Lisäksi tavoitteena on minimoidan uusien sukupuuttojen riski kokonaan.
Lähteet: (IUCN) (VOA)
Biologisen monimuotoisuuden osalta ei ole mikään suuri salaisuus, että monia lajeja maapallolla uhkaa sukupuutto. Osa lajeista ovat olleet uhanalaisia jo pidempään, ja ihmisten planeetalle aiheuttamien haittojen vuoksi tilanne vain pahenee.
Viime aikoina tutkijat ovat kuitenkin yllättyneet siitä miten nopeasti tilanne on pahenemassa makean veden eläinten kohdalla. Tuoreen tutkimuksen mukaan lähes neljännes makeassa vedessä elävistä lajeista on vaarassa kuolla sukupuuttoon.
Oletko kiinnostunut tietämään aiheesta tarkemmin? Klikkaa galleriassa eteenpäin lukeaksi lisää.
Uhanalaiset makean veden eläimet
Tutkijat ovat huolestuneita uusista tiedoista
ELÄMÄNTAPA Tiede
Biologisen monimuotoisuuden osalta ei ole mikään suuri salaisuus, että monia lajeja maapallolla uhkaa sukupuutto. Osa lajeista ovat olleet uhanalaisia jo pidempään, ja ihmisten planeetalle aiheuttamien haittojen vuoksi tilanne vain pahenee.
Viime aikoina tutkijat ovat kuitenkin yllättyneet siitä miten nopeasti tilanne on pahenemassa makean veden eläinten kohdalla. Tuoreen tutkimuksen mukaan lähes neljännes makeassa vedessä elävistä lajeista on vaarassa kuolla sukupuuttoon.
Oletko kiinnostunut tietämään aiheesta tarkemmin? Klikkaa galleriassa eteenpäin lukeaksi lisää.