Lihateollisuuden raskas hiilijalanjälki on hyvin dokumentoitu. Eläintuotteet aiheuttavat 57 prosenttia maailman elintarvikkeisiin liittyvistä päästöistä.
Sen sijaan kasvipohjaisten tuotteiden osuus kokonaispäästöistä on vain 29 prosenttia. Tämä on siitä huolimatta, että eläimet tuottavat alle 20 prosenttia maailman ravinnosta saatavasta kokonaisenergiasta.
Lihatuotteista luopuminen on siis yksi vaikuttavimmista toimista, joita voit toteuttaa, jos haluat vähentää ruokavaliosi hiilijalanjälkeä.
Uuden tutkimuksen mukaan lihansyönnistä pidättäytymisellä voi kuitenkin olla myös seurauksia, jotka ulottuvat huomattavasti pidemmälle kuin pelkästään planeetan auttaminen.
Viimeaikaiset tutkimukset viittaavat siihen, että lihasta pidättäytyminen voi lisätä tunteita, joita asiantuntijat kutsuvat ”liha-ällötykseksi”.
Termi on juuri sitä mitä siinä lukee: inhon tunne, jonka jotkut ihmiset kokevat, kun he ajattelevat lihansyöntiä tai kun heidät pakotetaan syömään lihaa.
Ajatus siitä, että eläintuotteista pidättäytyminen lisää tätä vastenmielisyyttä, ei ole ollenkaan uusi. Siitä on itse asiassa raportoitu anekdoottisesti kasvissyönnin alusta lähtien.
Yhden pienen, riippumattoman brittiläisen tutkimuksen ansiosta tutkijoilla on nyt kuitenkin konkreettista (vaikkakin rajallista) näyttöä siitä, että ilmiö on todellakin olemassa.
Tutkimuksessa tarkasteltiin yhteensä 40 henkilöä, jotka söivät normaalisti lihaa ja jotka vähensivät lihan kulutustaan tammikuun aikana.
Tutkimuksessa havaittiin, että mitä enemmän lihaa osallistujat onnistuivat jättämään pois kuukauden aikana, sitä enemmän heidän lihaa kohtaan tuntemansa inho kasvoi.
Kuukauden loppuun mennessä 28 osallistujaa 40:stä oli ilmoittanut lihaa kohtaan tuntemansa inhon lisääntyneen.
Exeterin yliopistossa tehtiin myös toinen tutkimus, jossa havaittiin yhteys vähentyneen lihansyönnin ja lihan vastenmielisyyden välillä. Tässä laajemmassa ja kuuden kuukauden aikana tehdyssä tutkimuksessa havaittiin, että 74 prosenttia kasvissyöjistä luokiteltiin ”lihaa inhoaviksi”.
On tärkeää huomata, että osallistujilta ei kysytty miksi he päättivät luopua lihasta. On siis mahdollista, että heillä oli jo olemassa oleva vastenmielisyys lihatuotteita kohtaan.
Itse asiassa tämä tutkimus on yleisesti ottaen vasta alkuvaiheessa. Asiantuntijat kuitenkin uskovat, että kyseessä on mielenkiintoinen yhteiskuntatieteellinen tutkimusalue, joka vaatii vielä lisätutkimuksia.
Myös eri ruokavalioiden ympäristövaikutuksia tutkitaan jatkuvasti, ja vuonna 2023 Oxfordin yliopiston tutkimusryhmä julkaisi aiheesta merkittävän tutkimuksen.
Tutkimuksessa tarkasteltiin 55 000 henkilöä, jotka noudattivat eri ruokavalioita Isossa-Britanniassa. Joukossa oli myös suuri määrä kasvissyöjiä ja vegaaneja.
Tutkimus oli ensimmäinen laatuaan siinä mielessä, että siinä tarkasteltiin ruokavalion ja useiden ympäristötoimenpiteiden välistä suhdetta hiilidioksidipäästöjen sijasta.
Tutkimuksessa havaittiin, että vegaaniruokavalion hiilidioksidipäästöt olivat vähäisimmät: vain 25 prosenttia niistä päästöistä, joita syntyy ruokavaliossa, joka sisältää yli 100 grammaa lihaa päivässä.
Tämä piti paikkansa, vaikka lentokilometrit ja kasvipohjaisten ainesosien tuottamiseen käytetyt (ei vähäiset) resurssit otettiin myös huomioon.
Tutkimuksessa havaittiin myös, että niillä ihmisillä, jotka eivät olleet vegaaneja tai kasvissyöjiä, jo pelkkä lihan kulutuksen vähentäminen vaikutti myönteisesti päästöihin.
Päivittäisen lihansyönnin vähentäminen voi tarkoittaa joko pienempien annosten syömistä tai vähäisempien lihaa sisältävien aterioiden sisällyttäminen ruokavalioon.
Tutkimus osoittaa, että jos nämä vähennykset tehtäisiin koko väestön tasolla, vaikutus olisi valtava.
Erään BBC:n artikkelin mukaan, jos Ison-Britannian runsaasti lihaa kuluttavat henkilöt vähentäisivät ainakin osan lihasta ruokavaliostaan, se merkitsisi kahdeksan miljoonan auton poistamista liikenteestä!
Lihansyönnin vähentämisen lisäksi tutkimukset osoittavat, että myös syödyn lihan ja eläintuotteiden tyypillä on merkitystä.
Esimerkiksi naudan- ja lampaanlihan hiilijalanjälki on huomattavasti suurempi kuin kanan- ja kalkkunanlihan, koska ne tuottavat luonnostaan voimakasta kasvihuonekaasua metaania.
Iso-Britannian tutkijat toivovat, että heidän tutkimustuloksiaan voidaan pian käyttää julkiseen käytäntöön.
Tällä hetkellä kuitenkin, kuten niin monissa muissakin maissa ympäri maailmaa, poliittinen halu ottaa käyttöön vankka lihatuotteiden kulutuksen vähentämistä koskeva käytäntö on hyvin vähäistä.
Yksi maa, joka on asiassa edelläkävijänä, on Tanska. Maan hallituksen tavoitteena on kannustaa kasvisruokaan ja vähentää lihan käyttöä.
Toistaiseksi valtaosa hallituksista ei kuitenkaan aseta tätä kysymystä etusijalle, eikä vähiten siksi, että julkinen tuki näyttää olevan vähäistä.
Lähteet: (BBC)
Oletko koskaan tuntenut hiipivää vastenmielisyyttä eläinperäisiä tuotteita kohtaan sen jälkeen, kun olet luopunut niistä muutamaksi viikoksi? Jos näin on, et luultavasti ole yksin. Asiantuntijat ovatkin jo jonkin aikaa epäilleet, että lihansyönnistä pidättäytyminen voi aiheuttaa ihmisissä ”lihan inhoamista”.
Viimeaikaisten tutkimusten tulosten mukaan tässä saattaa olla jotain perää. Lihasta pidättäytymisen seuraukset näyttävät olevan sekä psykologisia ja ympäristöön liittyviä.
Oletko kiinnostunut tietämään aiheesta lisää? Jatka lukemista klikkaamalla galleriassa eteenpäin.
Lihan inhoaminen: lihan käytön lopettamisen psykologiset vaikutukset
"Lihan inhoamisen" -ilmiön esitteleminen
ELÄMÄNTAPA Ruoka
Oletko koskaan tuntenut hiipivää vastenmielisyyttä eläinperäisiä tuotteita kohtaan sen jälkeen, kun olet luopunut niistä muutamaksi viikoksi? Jos näin on, et luultavasti ole yksin. Asiantuntijat ovatkin jo jonkin aikaa epäilleet, että lihansyönnistä pidättäytyminen voi aiheuttaa ihmisissä ”lihan inhoamista”.
Viimeaikaisten tutkimusten tulosten mukaan tässä saattaa olla jotain perää. Lihasta pidättäytymisen seuraukset näyttävät olevan sekä psykologisia ja ympäristöön liittyviä.
Oletko kiinnostunut tietämään aiheesta lisää? Jatka lukemista klikkaamalla galleriassa eteenpäin.