© Shutterstock

Muistin tärkeys -

Muistin merkitystä on lähes mahdotonta korostaa liikaa. Jos emme tiedä mitä olemme tehneet menneisyydessä, emme voi myöskään tietää mitä tehdä tulevaisuudessa.

© Shutterstock 

Monimutkaiset prosessit -

Muistiin liittyvät psykologiset prosessit ovat monimutkaisia. Asiantuntijat käyttävät niiden analysointiin erilaisia malleja.

© Shutterstock 

Viisi vaihetta -

Jotkut tutkijat jakavat muistin prosessiin, johon kuuluu viisi päävaihetta: koodaus, varastointi, muistaminen, hakeminen ja unohtaminen.

© Shutterstock 

Ulkoisten tekijöiden vaikutus -

Näistä vaiheista jokaiseen voi vaikuttaa useita ulkoisia tekijöitä. Niistä jokainen vaikuttaa siihen miten hyvin tieto muistetaan.

© Shutterstock 

Yksi monista viitekehyksistä -

Viiden vaiheen malli ei ole ainoa tapa ajatella muistia. Se on kuitenkin hyödyllinen kehys, kun on kyse prosessin ymmärtämisestä, joka on kaiken oppimisen taustalla.

© Shutterstock

Vaihe 1 - koodaus -

Muistin ensimmäisessä vaiheessa, koodauksessa, on kyse tiedon muuntamisesta muotoon, johon se voidaan tallentaa aivoihin.

© Shutterstock 

Tiedon huomioiminen -

Koodaaminen on sitä mitä tapahtuu, kun kiinnität huomiota tietoon. Esimerkkinä on ostoslistan katseleminen ja sen tallentaminen muistiin.

© Shutterstock

Oleellinen vaihe -

Se on olennainen vaihe muistiprosessissa, sillä sen avulla voimme palauttaa tietoa mieleemme myöhemmin.

© Shutterstock

Erilaisia tapoja koodata -

Tieto voidaan koodata kolmella eri tavalla: visuaalisesti, akustisesti ja semanttisesti. Jos koodaat visuaalisesti, muistat asiat kuvittelemalla ne.

© Shutterstock

Akustinen koodaus -

Jos taas koodaat akustisesti, muistat asiat toistamalla niitä itsellesi.

© Shutterstock 

Pitkäaikainen vs. lyhytaikainen muisti -

Tutkimukset osoittavat, että lyhytkestoisen muistin tärkein koodausjärjestelmä on akustinen, kun taas pitkäkestoisessa muistissa se on semanttinen (merkitys).

© Shutterstock

Ulkoiset tekijät -

Tekniikasta riippumatta ulkoiset tekijät, kuten stressi tai väsymys, vaikuttavat aina koodausprosessiin. Jos yrität esimerkiksi muistaa ostoslistan väsyneenä, se on paljon vaikeampaa kuin sen muistaminen virkeänä ollessasi.

© Shutterstock 

Vaihe 2 - varastointi -

Muistiprosessin seuraava vaihe on varastointi. Tällä tarkoitetaan tiedon säilyttämistä muistipankissamme, jotta voimme käyttää tietoa myöhemmin.

© Shutterstock 

Mentaalinen edustus -

Kun tallennamme tietoa, luomme siitä mielessämme mentaalisen esityksen. Se voi olla joko visuaalinen, auditiivinen tai sensorinen.

© Shutterstock 

Eri käyttötarkoitukset -

Muistia on kahta eri tyyppiä: lyhytkestoinen muisti ja pitkäkestoinen muisti. Kummallakin on hieman erilainen tarkoitus.

© Shutterstock 

Tunnit vs. viikot ja kuukaudet -

Lyhytkestoista muistia käytetään niihin tietoihin, joita tarvitsemme vain lyhyen aikaa, ehkä muutaman tunnin ajan. Pitkäaikainen muisti on puolestaan tarkoitettu tietoihin, jotka meidän on muistettava muutaman viikon tai kuukauden kuluttua.

© Shutterstock 

Kapasiteettia koskeva kysymys -

Lyhytkestoisen muistin kapasiteetti on rajallinen, mutta pitkäkestoisen muistin kapasiteetti on lähes rajaton. Tietoa voidaan myös siirtää lyhytkestoisesta muistista pitkäkestoiseen muistiin, mutta tämä prosessi ei ole täydellinen.

© Shutterstock

Vaihe 3 - muistaminen -

Seuraavaksi on vuorossa muistaminen, joka on tahaton prosessi, jossa tietoa haetaan muistista. Jotta tämä tapahtuisi, tiedon on oltava jo koodattua ja tallennettua.

© Shutterstock

Kaksi erilaista muistutustapaa -

Muistamisessa on kaksi eri tyyppiä, jotka ovat lähinnä prosessi, jossa ”koemme uudelleen” tapahtuman, joka on alun perin koodattu muistijärjestelmäämme.

© Shutterstock

Vapaa muistaminen -

Toisaalta on olemassa vapaa muistaminen, joka tapahtuu, kun haemme tietoa ilman ulkoisia vihjeitä tai kehotuksia.

© Shutterstock

Johdettu muistaminen -

Toisaalta on olemassa johdettu muistaminen, joka tapahtuu, kun haemme tietoa ulkoisten vihjeiden tai kehotusten avulla.

© Shutterstock

Ulkoiset tekijät -

Muistamisen muistivaiheeseen voivat vaikuttaa monet ulkoiset tekijät, kuten yksilön mieliala ja tunnetila.

© Shutterstock

Vaihe 4 - hakeminen -

Seuraavaksi on vuorossa haku, jossa myös muistiin tallennetut tiedot otetaan käyttöön. Erona tässä prosessin vaiheessa on se, että se on tarkoituksellinen.

© Shutterstock

Esimerkki -

Jos esimerkiksi yrität muistaa jonkun juhlissa tapaamasi henkilön nimen, sinun on haettava tämä tieto sieltä missä se on koodattu ja tallennettu muistiin.

© Shutterstock

Vihjeiden käyttäminen -

Käytämme usein hakuvihjeitä auttaaksemme itseämme löytämään etsimämme tiedon. Jos esimerkiksi yritämme muistaa jonkun henkilön nimen, saatamme viitata johonkin ainutlaatuiseen seikkaan henkilön ulkonäössä.

© Shutterstock

Ratkaiseva vaihe -

Palauttaminen on ratkaiseva vaihe pitkäkestoisen muistin muodostamisessa. Stressin ja väsymyksen kaltaiset tekijät vaikuttavat suuresti kykyymme tehdä sitä.

© Shutterstock

Vaihe 5 - unohtaminen -

Lopuksi on vielä unohtaminen, joka tarkoittaa kyvyttömyyttä hakea tietoa muistista. Se on täysin normaali osa prosessia, eikä se yleensä aiheuta syytä huolestua.

© Shutterstock

Takautuva häiriö -

Unohtamista on jälleen kerran kahta eri tyyppiä. Takautuvasta häiriöstä on kyse silloin, kun uusi tieto häiritsee kykyämme muistaa vanhaa tietoa.

© Shutterstock

Proaktiivinen häiriö -

Proaktiivinen häiriö tarkoittaa sitä, että vanha tieto häiritsee kykyämme muistaa uutta tietoa.

© Shutterstock

Syitä siihen miksi unohdamme -

On monia syitä siihen, että saatamme unohtaa tietoa. Syynä saattaa olla se, että emme ole koodanneet sitä alun perin kunnolla, tai emotionaalisesti motivoituneet ongelmat tiedon palauttamisessa.

Lähteet: (Verywell Mind) (Psychology Today)

© Shutterstock