© Shutterstock

Todellinen onnellisuus -

Miten saavuttaa todellinen onnellisuus? Kysymys, jota monet meistä pohtivat. Entä jos todellisen onnellisuuden löytäminen on kiinni yksinkertaisesta ajattelutavan muutoksesta siinä miten muut näkevät meidät?

© Shutterstock

'The Courage to be Disliked' -

Tätä väitettä japanilaiset kirjailijat Ichiro Kishimi ja Fumitake Koga esittävät bestsellerissään ”The Courage to be Disliked”.

© Shutterstock

Hypoteettiset keskustelut -

Kirja on kirjoitettu kriittisiä filosofisia kysymyksiä esittävän nuoren ja filosofin välisen hypoteettisen keskustelun muotoon.

© Shutterstock

Alfred Alder -

Kirja keskittyy itävaltalaisen psykoterapeutin Alfred Alderin teorioihin, ja monet uskovat, että filosofi on tavallaan fiktiivinen Alder.

© Shutterstock

Vapaus olla vastenmielinen -

Keskeistä kirjassa ja Alderin teoriassa on se, että onnellisuus perustuu vapauteen olla toisten inhoama. Tämä ei tarkoita sitä, että pyrittäisiin aktiivisesti olemaan vastenmielisiä, vaan pikemminkin sen hyväksymistä, että kun ”elämme vapaudessa”, kaikki eivät ole aina tyytyväisiä tekoihimme.

© Shutterstock

Muiden odotukset vs. se, mitä me haluamme tehdä -

Mitä tämä tarkoittaa käytännössä? Kirjan kirjoittajat väittävät, että monet meistä elävät tavalla, joka pyrkii miellyttämään ihmisiä elämässämme. Siksi saatamme käyttäytyä tai tehdä valintoja, jotka pyrkivät jäljittelemään sitä mitä muiden mielestä meidän pitäisi tehdä, sen sijaan että tekisimme asioita mitä itse haluamme tehdä.

© Shutterstock

Rajoitus vs. vapaus -

Tämän muuttaminen ei tarkoita sitä, että käyttäydytään impulsiivisesti ja jätetään muiden tunteet huomiotta. Kyse on siitä, ettei valintoja tehdä pelosta olla muiden inhoama, sen sijaan pyritään elämään vapaasti.

© Shutterstock

Vapauden käyttäminen -

Kirjoittajien mukaan se, että ihmisestä ei pidetä, on itse asiassa todiste siitä, että ”hän käyttää vapauttaan ja elää vapaasti, sekä merkkinä siitä, että hän elää omien periaatteidensa mukaisesti”.

© Shutterstock

Vastenmielisyys on väistämätöntä -

Kirjoittajien mukaan inhoaminen on väistämätöntä. Jos pidetyksi tuleminen on päätöksenteon keskipiste, tunnet jatkuvasti turhautumista. Se on kuin eläisi hamsterinpyörässä ja jahtaisi ikuisesti hyväksyntää.

© Shutterstock

Aitoja valintoja -

Mitä kirjassa ehdotetaan? Elää elämää omilla ehdoillasi, riippumatta menneisyydestäsi tai tulevaisuutta koskevista huolista. Tämä voi olla vaikeaa niille, jotka etsivät muiden hyväksyntää tai asettavat muiden tunnustuksen omien arvojensa mukaisten aitojen valintojen tekemisen edelle.

© Shutterstock

Riskinotto siitä, että sinusta ei pidetä -

Tämä tarkoittaisi sitä, että tekisimme päätöksiä ja eläisimme tavalla, jossa ottaisimme huomioon muiden mielipiteet, ottaisimme riskin siitä, että meistä ei pidetä, emmekä jahtaisi ulkoista hyväksyntää, validointia tai tunnustusta.

© Shutterstock

Tunnustus -

Tunnistaminen on tärkeä osa kirjaa. Monet meistä etsivät tunnustusta, niin koti- kuin työelämässä. Vaikka tämä on yleinen toive, eikä ole sinänsä ”väärin” nauttia tunnustuksen tunteesta, juuri jatkuva jahtaaminen aiheuttaa onnettomuutta.

© Shutterstock

Odotuksien seuraaminen -

Kirjoittajat väittävät: ”Se johtaa siihen, että elämässä noudatetaan muiden ihmisten odotuksia, jotka haluavat, että olet 'tällainen ihminen'. Toisin sanoen heität pois sen kuka todella olet, ja elät muiden ihmisten elämää.”

© Shutterstock

Hyödylliset panokset -

Kirjan mukaan tunnustuksen tavoittelun sijaan meidän pitäisi varmistaa, että panoksemme maailmalle on hyödyllinen - olipa se sitten tunnustettu tai näkymätön. Tämän näkökulman kautta onnellisuuden salaisuus on ”tunne panoksesta”.

© Shutterstock

Onnellisuus itsestämme -

Kun tunnemme subjektiivisesti olevamme hyödyllisiä muille tai jollekin asialle panoksemme kautta, luomme ja ylläpidämme onnellisuuden tunnetta, joka tulee itsestämme, teoistamme ja toiveistamme, ilman ulkoista riippuvuutta.

© iStock

Itsensä hyväksyminen -

Toinen tärkeä osa kirjaa on itsensä hyväksyminen. Pystytkö hyväksymään itsesi sellaisena kuin olet? Työskennellessämme kohti itsemme hyväksymistä avaudumme myös hyväksymään muut ihmiset sellaisina kuin he ovat.

© Shutterstock

Traumaa ei ole olemassa -

Tämä pyrkimys tarkoittaa sitä, että kun pohdimme elämäämme, emme voi korostaa liikaa kokemustemme vaikutusta. Tätä pidetään yhtenä kirjan kiistanalaisimmista osista, sillä siinä väitetään, että traumaa ei oikeastaan ole olemassa.

© Shutterstock

Merkityksen antaminen kokemuksille -

Adlerilaisen psykologian pohjalta hän ei kiellä trauman olemassaoloa laajassa merkityksessä, mutta korostaa, että traumaattinen ei ole itse kokemus vaan se miten annamme kokemuksille merkityksen.

© Shutterstock

Miten reagoimme traumaan -

Tästä näkökulmasta katsottuna se miten reagoimme traumaattisiin kokemuksiimme, määrittää lopulta sen miten elämme. Luomme tavoitteita ja määrittelemme tunteita traumaattisten kokemustemme perusteella. Juuri tämä käyttäytyminen korostaa ja antaa painoarvoa kokemillemme traumoille.

© Shutterstock

Erilainen reitti -

Kirjan mukaan meidän on käsiteltävä ja muutettava tätä elämäntapaa, joka muokkaa elämäämme kokemiemme traumojen mukaisesti.

© Shutterstock

Emme pidä itsestämme -

Toinen seikka, jota kirjassa käsitellään, on se miten tunnemme itsemme. Kirjan toisessa luvussa nuori ilmaisee inhoa itseään kohtaan. Tämä viittaa myös itsensä hyväksymisen tärkeyteen.

© Shutterstock

Narratiivien luominen -

Tämä on asia, jonka kanssa niin monet meistä kamppailevat. Annamme painoarvoa vain epäonnistumisille tai virheille itsekritiikin ja tuomitsemisen ohjaamina. Kun teemme näin, luomme kertomuksia, jotka heijastavat sitä miltä meistä tuntuu.

© Shutterstock

Halu tulla nähdyksi -

Kirjan teorian lähtökohtana on, että emme voi elää täyttääkseen muiden odotukset. Haluamme usein tulla nähdyksi tietyllä tavalla muiden silmissä, ja siksi myös itsemme silmissä.

© Shutterstock

Tehtävien erottaminen toisistaan -

Kirjassa ehdotetaan, että muutamme elämäämme tunnistamalla ”tehtävien erottamisen”. Adlerin psykologian mukaisesti meidän on kysyttävä itseltämme: ”Kenen tehtävä tämä on?” Kun tunnistamme mistä olemme vastuussa, voimme tunnistaa kirjan tärkeimmän opetuksen: sinä ja vain sinä voit vaikuttaa siihen muutokseen, jota tavoittelet elämässäsi.

© Shutterstock

Mitä voimme hallita -

Tunnistamalla mitä hallitsemme ja mitä emme, toisin sanoen mistä olemme vastuussa (esimerkiksi vastuumme teoistamme) ja mistä emme (esimerkiksi se miten muut suhtautuvat tekoihimme), voimme löytää todellisen vapauden tunteen.

© Shutterstock

Yhteisöllisyyden tunne -

Ihmissuhteiden, mukaan lukien suhde itseemme, tulisi perustua yhteisöllisyyteen. Tätä tarkoitettiin aiemmassa keskustelussa, jossa puhuttiin onnellisuuden lisäämisestä panoksellamme maailmaan, ei niinkään tunnustuksen tai hyväksynnän jahtaamisella vaan ajattelemalla itseämme pidemmälle ja ymmärtämällä roolimme maailmassa.

© Shutterstock

Keskeinen viesti -

Rohkeus olla vastenmielinen perustuu Adlerilaisen psykologian keskeiseen sanomaan: ”Ei pidä kehua eikä moittia.” Kun kehumme toisia, luomme suosiohierarkian, jossa pyrimme antamaan kiitosta ja saamaan sitä toimintamme liikkeellepanevana voimana.

© Shutterstock

Olemme vastuussa vain itsestämme -

Kun emme anna kiitosta tai kritiikkiä, ajaudumme kirjan tärkeimpään opetukseen. Joka on se, että olemme vastuussa vain itsestämme. Se miten näemme maailman ja miten suhtaudumme siihen, riippuu meistä itsestämme.

© Shutterstock

Rohkeus! -

Tässä mielessä kukaan ei ole meitä parempi tai huonompi. Tästä näkökulmasta katsottuna hierarkiaa ei ole olemassa. Olemme kaikki tasa-arvoisia ja siksi yhtä lailla vastuussa itsestämme juuri nyt. Poistamalla kilpailutuntemuksen ja jättämällä huomiotta toisten arvostelun, käyttäydymme rohkeasti. Juuri se on kirjoittajien mielestä suurin este onnellisuudellemme: rohkeus.

Lähteet: (The Courage to be Disliked) (Nate Kadlac) (CNBC)

© Shutterstock