Miksi vietämme maailman hyttyspäivää? -

Vuosittain elokuun 20. päivä vietettävä maailman hyttyspäivä osoittaa kunniaa brittiprofessori Sir Ronald Rossin vuonna 1897 tekemälle löydökselle, jonka mukaan hyttyset tartuttavat malariaa ihmisestä toiseen.

Klikkaa galleriaan ja ota selvää siitä, miksi tämä pahansuopa, verta imevä ja äärimmäisen ärsyttävä hyttynen saa oman erityisen päivänsä.

© iStock

Sir Ronald Ross (1857–1932) -

Sir Ronald Ross oli brittiprofessori, joka löysi malariaparasiitin Anopheles-hyttyslajista.

© Public Domain

Malariaparasiitin löytäminen -

Kuvassa on sivu Rossin muistikirjasta, johon hän teki muistiinpanoja malariaparasiiteista hyttysissä. Hänen löydöksistään seurasi se oivallus, että Anopheles-hyttynen tartuttaa malariaa ja tämä pohjusti perustan sairautta vastaan taistelemiselle. 

© Public Domain

Hyttyspäivän lounas -

Ross-instituutti ja trooppisten sairauksien sairaala järjestivät Hyttyspäivän lounaan elokuussa 1931 Putneyssä, Lontoossa. Tuolloin juhlistettiin sitä löydöstä, että malaria tarttuu hyttysten välityksellä.

© Getty Images

Nobel-palkinto -

Ross voitti Nobelin lääketieteen palkinnon malariaparasiitin elinkaareen liittyvästä työstään. Hän sai palkinnon vuonna 1902.

(Kuva: Wikimedia/CC BY 4.0)

© Wikimedia/Creative Commons

Intia (1881–1899) -

Pohjatyö hänen tutkimukselleen tapahtui Intiassa. Vuonna 1889 hän totesi hyttysten tärkeyden keskitason isäntinä lintumalariassa. Pian sen jälkeen hän huomasi sylkirauhasien olevan malariaparasiittien oleskelupaikkoja hyttysissä ja että parasiitit vapautuivat sylkirauhasista hyttysen pistäessä.

(Kuva: Wikimedia/CC BY 4.0)

© Wikimedia/Creative Commons

Mitä Ross löysi? -

Tämä nykyiaikainen väärän värinen elektronimikroskoopin kuva näyttää Plasmodium-loisen naarashyttysen syljessä ja liikkumassa hyttysen solujen seassa.

(Kuva: Wikimedia/CC BY 2.5)

© Wikimedia/Creative Commons

Hyttyset ja vesi -

Vuonna 1883 Ross toimi Bangaloressa kirurgina, minkä aikana hän huomasi hyttysten kontrolloinnin olevan mahdollista rajoittamalla niiden pääsyä veden äärelle.

© iStock

Giovanni Battista Grassi (1854–1925) -

Vuonna 1890 italialainen lääkäri yhdessä kollega Raimondo Filettin kanssa esitteli ensimmäistä kertaa nimet Plasmodium vivax ja P. malariae, kaksi malariaparasiittia, jotka tartuttavat ihmisiä. Hän sai myös selville, että vain naaraspuoliset anopheline-hyttyset kykenevät tartuttamaan tautia.

(Kuva: Wikimedia/CC BY 4.0)

© Wikimedia/Creative Commons

Tutkimus ja kehitys -

Kansainliiton malariakomission jäsenet keräämässä toukkia Tonavan suistosta vuonna 1929.

(Kuva: Wikimedia/CC BY 4.0)

© Wikimedia/Creative Commons

Elämänkaari -

Hyttynen käy läpi neljä erillistä vaihetta elämässään: muna, toukka, kotelo ja aikuinen. Olosuhteista riippuen voi elinkaari vaihdella neljästä päivästä jopa kuukauteen.

(Kuva: Flickr/CC BY-NC 2.0)

© Flickr/Creative Commons

Hyttysen maailma - Olemassa on noin 3 500 eri hyttyslajia, joista vain muutama sata voi levittää tauteja, kuten malariaa.

© iStock

Hyttyset ja malaria - Malariaa tartuttaa yleisimmin naaraspuolinen Anopheles-hyttynen. Hyttynen on tunnettu malariavyöhykkeellä ja sitä löytyy alueilla aina Egyptistä Kiinaan saakka.

© Public Domain

Maailman vaarallisin eläin -

Oxitecin varoitus on yksiselitteinen: "Naarashyttynen on maailman vaarallisin eläin". Pahamaineisimpien joukossa on Aedes aegypti.

© iStock

Aedes aegypti -

"Joka vuosi sen pureman levittävät tauteja ja loisia, joihin menehtyy lähes miljoona ihmistä aiheuttaen heikentäviä sairauksia sen lisäksi sadoille miljoonille muille", brittien bioteknologiayritys huomauttaa.

(Kuva: Flickr/CC BY 2.0)

© Flickr/Creative Commons

Hengenvaarallisia tauteja - Sairaudet, joita Aedes aegyptin tiedetään levittävän ovat zikavirus, denguekuume, chikungunya, keltakuume ja malaria.

© iStock

Päiväsajan uhka - Aedes aegypti voi lisääntyä sisätiloissa ja purra ketä tahansa päivällä.

© iStock

Aedes albopictus -

Mutta kaikki hyttyset eivät ole vastuussa kärsimyksestä ja tautien leviämisestä, Oxitec tarkentaa.

(Kuva: Flickr/CC BY-NC-ND 2.0)

© Flickr/Creative Commons

Taistelu denguekuumetta vastaan -

Valvotuissa olosuhteissa kasvatetut hyttyset, jotka kantoivat Wolbachia-bakteeria suojelivat kokonaista kaupunkia denguekuume-epidemian puhkeamiselta, BBC uutisoi.

© Reuters

Denguevapaa ympäristö -

Urospuoliset Aedes albopictus -hyttyset tartutettiin denguekuumetta vastustavalla bakteerilla ja vapautettiin Townsvillen kaupunkiin, jossa ne pariutuivat paikallisten hyttysten kanssa. Kaupunki on ollut denguevapaa sitten vuoden 2014.

© Reuters

Ikivanha laji -

Hyttynen tässä Baltianmeren meripihkassa on 40-60 miljoonaa vuotta vanha.

(Kuva: Wikimedia/CC BY-SA 3.0)

© Wikimedia/Creative Commons

Etelä-Afrikasta - Tiedemiehet uskovat, että hyttyset ovat peräisin Etelä-Afrikasta.

© iStock

Kiniinin löytäminen -

Perussa olleet espanjalaiset jesuiittalähetyssaarnaajat oppivat 1600-luvun alussa paikallisislta heimoilta, että lääkkeenä käytettävä puunkuori voisi lievittää kuumetta. (Kuva: Wikimedia/CC BY-SA 3.0)

© Wikimedia/Creative Commons

Alkuaikojen lääke -

Puunkuoresta saatava lääke tunnetaan nyt malarialääkkeenä, kiniininä. Se on yhä tehokas malarialääke ja vaihtoehto artemisiinipohjaisille lääkkeille.

(Kuva: Wikimedia/CC BY 4.0)

© Wikimedia/Creative Commons

Hyttyset ja työskentelykykymme -

Noin 26 000 tuhannesta Panaman kanavalla 1900-luvun alussa työskenneelleestä työntekijästä noin 21 000 joutui malarian vuoksi sairaalaan jossain vaiheessa työrupeamaansa.

© Public Domain

Taistelu hyttysten levittämiä tauteja vastaan - Maailman terveysjärjestön yleiskokouksessa vuonna 1955 jätti järjestö kunnianhimoisen esityksen malarian hävittämisestä maailmasta.

© Shutterstock

Mikä meissä houkuttelee hyttysiä? -

Hyttyset voivat haistaa kehomme erittämän hiilidioksidin yli 22 metrin päähän. Myös ihon haju, erityisesti hiki kiihdyttää näiden viheliäisten hyönteisten ruokahalua.

© iStock

Veri on makuasia - Lisäksi viimeaikainen tutkimus sai selville, että hyttyset pistävät O-veriryhmään kuuluvia ihmisiä 83 % useammin kuin muita.

© iStock

Hyttyset popkulttuurissa - Stillkuva Winsor McCayn uraauurtavasta vuoden 1912 mykkäelokuvasta How a Mosquito Operates. Kuuden minuutin lyhytelokuva kertoo siitä, kuinka valtava hyttynen piinaa nukkuvaa miestä.

© Public Domain

de Havilland DH.98 Mosquito -

Tämä toisen maailmansodan monikäyttöinen taistelulentokone oli nopea, ketterä ja usein tappava. kuulostaako tutulta?

© Public Domain

Hyttysverkot -

Hyttysverkkoja on käytetty jo esihistoriallisina aikoina. Modernit verkot valmistetaan puuvillasta, polypropeenistä, nailonista ja muista materiaaleista. 1,2 mm:n reikäkoko on riittävä pysäyttämään hyttyset.

(Kuva: Wikimedia/CC BY 2.0)

© Wikimedia/Creative Commons

Maailman malariapäivä -

Maailman hyttyspäivää täydentää maailman malariapäivä, jota vietetään joka vuosi huhtikuun 25. päivä. Sen avulla tunnustetaan ja juhlistetaan maailmanlaajuisia ponnistuksia saada malaria hallintaan. Maailman terveysjärjestö julisti sen vietettäväksi vuonna 2007.

© Reuters