Haluut ja tarpeet eivät aina kohtaa
Luonnonkatastrofien, poliittisten jännitteiden ja sotien sävyttämästä vuodesta 2024 on tulossa ennätyksellinen vuosi, mutta ei kuitenkaan hyvällä tavalla. Tutkijat varoittavat, että olemme ylittämässä kriittisen 1,5 °C:n ilmaston lämpenemiskynnyksen. Tämä on ensimmäinen vuosi, jolloin maapallon keskilämpötilat ylittävät tämän rajan, joka on keskeinen kriteeri ilmastonmuutoksen pahimpien vaikutusten välttämiseksi.
Mitä seurauksia tämän rajan ylittämisellä on nykyiseen ilmastokriisiin? Onko mahdollista tehdä mitään käänteentekevää? Klikkaa galleriassa eteenpäin lukeaksesi tarkemmin.
Vuodesta 2024 on tulossa kaikkien aikojen kuumin vuosi. Euroopan ilmastopalvelun ennusteiden mukaan maapallon lämpötila ylittää 1,5 celsiusasteen rajan, joka on ilmastonmuutoksen kannalta kriittinen kynnysarvo.
Tämä 1,5 celsiusasteen raja-arvo on tutkijoiden asettama kriittinen ilmastokriteeri. Sillä tarkoitetaan lämpötilan nousua verrattuna esiteolliseen aikaan (1850-1900), jolloin ihmisen toiminta ei vaikuttanut merkittävästi maapalloa lämmittävällä tavalla.
Asiantuntijat vahvistavat, että ihmisen aiheuttama ilmastonmuutos, jota luonnolliset tekijät pahentavat, on ensisijainen syy maapallon lämpötilan nousuun. Luonnollisista ilmiöistä on esimerkkinä El Niño.
Lämpötilat ovat nousseet huimasti vuoden 2024 ensimmäisten kymmenen kuukauden aikana. Näin ollen on erittäin todennäköistä, että tänä vuonna 1,5 °C:n raja tulee ylittymään.
Edellinen ennätys, 1,48 °C, saavutettiin vuonna 2023. Se korostaa ilmaston lämpenemisen nopeaa vauhtia.
Tämä olisi myös ensimmäinen kerta, kun yksittäinen kalenterivuosi on ylittänyt 1,5 °C:n lämpenemiskynnyksen Euroopan unionin maanhavainnointiohjelman Copernicuksen tietojen mukaan.
Pariisin sopimus on oikeudellisesti sitova kansainvälinen sopimus ilmastonmuutoksesta. Lähes 200 maata sitoutuivat Pariisin sopimuksessa vuonna 2015 rajoittamaan ilmaston lämpenemisen 1,5 celsiusasteeseen. Maiden joukossa on myös Yhdysvallat ja Kiina.
Eri maiden johtajat sopivat vähentävänsä kasvihuonekaasupäästöjä, siirtyvänsä puhtaaseen energiaan ja pyrkivänsä nollapäästöihin vuosisadan puoliväliin mennessä.
Kehittyneiden maiden odotetaan myös antavan taloudellista ja teknologista tukea kehitysmaille, jotta kehitysmaat saavat mahdollisuuden lieventää ilmastonmuutosta ja sopeutua siihen.
Jos ylitämme jatkuvasti 1,5 °C:n lämpenemisrajan, olemme matkalla kohti katastrofaalista tulevaisuutta. YK:n tuoreessa raportissa varoitetaan, että jos emme ryhdy tehokkaampiin toimiin, ilmaston lämpeneminen voi saavuttaa 3,1 °C:n lämpötilan. Tämän lämpenemisen myötä saattaa seurata vakavampia sääilmiöitä.
El Niño -sääilmiö vaikutti osaltaan ilmaston lämpenemiseen vuoden 2024 alussa. Maailmanlaajuiset keskilämpötilat tekivät marraskuun ensimmäisellä viikolla Copernicuksen tietojen mukaan päivittäin uusia ennätyksiä kyseiseen vuodenaikaan.
El Niño on ilmastomalli, joka syntyy, kun itäisen trooppisen Tyynenmeren pintavedet lämpenevät tavallista lämpimämmiksi. Tämä lämpeneminen vapauttaa ylimääräistä lämpöä ilmakehään, mikä puolestaan vaikuttaa maailmanlaajuisiin säämalleihin.
Vaikka viimeinen El Niño -jakso päättyi huhtikuussa 2024, ihmisen toiminnasta peräisin olevien kasvihuonekaasujen sitoma lämpö on pitänyt lämpötilat edelleen korkeina.
Maailmanlaajuinen lämpötilan tilapäinen lasku voi tapahtua vielä vuonna 2025. Tutkijat uskovat, että La Niña -ilmiö saattaa tuoda mukanaan viileämmän vaiheen. Ilmiön vaikutus on kuitenkin vielä epävarma.
La Niña on Tyynen valtameren viilenemisvaihe, joka esiintyy 3-5 vuoden välein. Siihen liittyy tyypillisesti kuivempia olosuhteita ja toisinaan myös äärimmäisiä kylmiä kausia, mikä on päinvastaista El Niño -sääilmiölle.
Ilmakehään vapautuvien kasvihuonekaasujen määrä on edelleen kasvussa. Tutkijat varoittavat, että on todennäköisesti vain ajan kysymys milloin uudet lämpötilan ennätykset saavutetaan.
YK:n mukaan 1,5 °C:n raja asetettiin, koska vahvat todisteet viittaavat siihen, että sääilmiöt muuttuisivat yhä äärimmäisemmiksi, kun lähestymme kahta celsiusastetta. Osa muutoksista olisivat myös peruuttamattomia.
Puolestaan 2 °C:n lämpötilan saavuttaminen voisi tarkoittaa, että lämpimimmätkin päivät olisivat keskimäärin 4 °C lämpimämpiä keskileveysasteilla (napa- ja tropiikkialueiden ulkopuolella). Tämä vaikuttaisi esimerkiksi joihinkin Yhdysvaltojen osavaltioihin, Saksaan ja Iso-Britanniaan.
Merenpinta olisi tällöin 0,1 metriä korkeammalla kuin 1,5 °C:n lämpötilassa. Se altistaisi jopa 10 miljoonaa ihmistä entistä useammin tulville.
Seurauksena menetettäisiin yli 99 prosenttia koralliriutoista, kun taas 1,5 °C:n lämpötilassa menetettäisiin 70-90 prosenttia koralliriutoista. Koralliriutat ovat elinympäristönä neljännekselle koko merieläimistöstä, sekä ne toimivat luonnollisena esteenä aaltoja, myrskyjä ja tulvia vastaan ja ovat luonnollisia hiilinieluja.
Vaikka 1,5 celsiusasteen rajan ylittyminen yhden vuoden aikana on hälyttävää, se ei kuitenkaan tarkoita, että Pariisin sopimuksen tavoite olisi rikottu. Sopimuksen tavoite koskee noin 20 vuoden keskiarvolämpötiloja, jotta luonnollinen vaihtelu voidaan huomioida.
Vaikka asiantuntijat puhuvat edelleen ihanteellisen 1,5 °C:n skenaarion puolesta, hallitukset myönsivät Pariisin sopimusta allekirjoittaessaan, että sopimuksen tavoitteet eivät rajoita ilmaston lämpenemistä 1,5 °C:een.
Nykyisten ilmastosuunnitelmien mukaan maailman lämpeneminen vuoteen 2100 mennessä on YK:n mukaan noin 2,6-2,8 °C:n verran.
Asiantuntijoiden mukaan toivoa ei ole kuitenkaan menetetty. Lukema voisi laskea 1,9 celsiusasteeseen, jos kaikki nollapäästösitoumukset saavutettaisiin. Toisin sanoen maiden on otettava käyttöön enemmän käytäntöjä tavoitteidensa saavuttamiseksi.
Jotta ilmaston lämpeneminen pysyisi alle 1,5 celsiusasteen, päästöjä on vähennettävä noin 50 prosenttia vuoteen 2030 mennessä.
Vuonna 2023 pidetyssä COP28-ilmastokokouksessa maat sopivat ensimmäistä kertaa, että ne osallistuvat fossiilisten polttoaineiden asteittaiseen poistamiseen. Vaikka kyseessä ei ole oikeudellisesti sitova sitoumus, se on ratkaiseva askel ilmaston lämpenemiseen puuttumisessa.
Marraskuussa 2024 järjestettävä COP29 ilmastomuutoskonferenssi, jonka teemana on "Investing in a Livable Planet for All". Konferenssi painostaa johtajia ryhtymään konkreettisiin toimiin. Tähän kuuluu sellaisten täytäntöönpanokelpoisten puitteiden käyttöönotto, joilla maat saadaan vastuuseen päästötavoitteistaan.
Varoituksia ja rajoituksia on annettu, mutta asiantuntijat ja planeetta vaativat toimia. Ilmastotieteen professori Ed Hawkins Readingin yliopistosta sanoo: ”Maailmanlaajuisen lämpötilan vakauttaminen päästämällä nollapäästöihin on ainoa tapa lopettaa näiden katastrofien aiheuttamien kustannusten lisääminen”.
Lähteet: (BBC) (El País English) (WWF) (National Weather Service)
Tutkijat ennustavat, että vuonna 2024 ilmaston lämpeneminen ylittää 1,5 °C:n rajan
Tämä on ensimmäinen vuosi, jolloin kynnysarvo ylittyy
ELÄMÄNTAPA Cop 29
Luonnonkatastrofien, poliittisten jännitteiden ja sotien sävyttämästä vuodesta 2024 on tulossa ennätyksellinen vuosi, mutta ei kuitenkaan hyvällä tavalla. Tutkijat varoittavat, että olemme ylittämässä kriittisen 1,5 °C:n ilmaston lämpenemiskynnyksen. Tämä on ensimmäinen vuosi, jolloin maapallon keskilämpötilat ylittävät tämän rajan, joka on keskeinen kriteeri ilmastonmuutoksen pahimpien vaikutusten välttämiseksi.
Mitä seurauksia tämän rajan ylittämisellä on nykyiseen ilmastokriisiin? Onko mahdollista tehdä mitään käänteentekevää? Klikkaa galleriassa eteenpäin lukeaksesi tarkemmin.