© Shutterstock

Runsas lukeminen -

Tämä saattaa olla itsestäänselvästi, mutta monet älykkäät ihmiset rakastavat lukea hyviä kirjoja. Lukemisen on osoitettu lisäävän älykkyyttä.

© Shutterstock

Vaatimattomuus -

Dunning-Kruger -ilmiö sai alkunsa kun havaittiin, että pätevimmät opiskelijat aliarvioivat osaamistaan, sillä he pitivät tehtäviä helppoina. Vastaavasti vähemmän pätevät opiskelijat yliarvioivat osaamistaan huomattavasti.

© Shutterstock

Kuin merimiehen suu - Yleisenä harhaluulona on, että paljon kiroilevilla ihmisillä on rajallinen sanavarasto. Tutkimukset ovat kuitenkin osoittaneet, että kiroilu saattaa osoittaa älykkäämpää kielenkäyttöä lisäominaisuutena, jota artikuloitunut puhuja voi käyttää osana viestinnän tehokkuuden maksimointia.

© Shutterstock

Empaattisuus -

Asiantuntijat pitivät pitkään älykkyysosamäärää ja tunneälyä toisistaan erillisinä. Myöhemmin paljastui kuitenkin stereotypiaksi, että älykkäiltä ihmisiltä puuttuvat sosiaaliset taidot. Viimeaikaiset tutkimukset ovat kuitenkin osoittaneet, että korkean ÄO:n omaavilla ihmisillä on myös korkea tunneäly. Tämä pätee erityisesti empatian kohdalla.

© Getty Images

Empaattisuus -

Erittäin älykkäät ihmiset tunnistavat hyvin muiden ihmisten tarpeita ja tunteita, ja he osaavat toimia tavalla, joka sopii näihin tarpeisiin. He ovat tyypillisesti hyvin kiinnostuneita oppimaan lisää ihmisistä.

© Shutterstock

Itsehillintä - Tutkimuksien mukaan korkean älykkyysosamäärän omaavat ihmiset pystyvät hillitsemään impulssejaan paremmin. Heillä on yleensä parempi suunnittelu-, tavoite- ja ennakointikyky.

© Shutterstock

Itsehillintä -

Psychological Science -lehdessä julkaistussa kokeessa testiryhmille tarjottiin kahta vaihtoehtoa: pienempiä ja välittömiä tuloksia tai suurempaa palkintoa myöhemmin. Osallistujat, joilla oli korkeammat älykkyysosamäärän pisteet, valitsivat odottamisen ja osoittivat näin suurempaa itsehillintää.

© Shutterstock

Uteliaisuus -

Korkeaan älykkyysosamäärään on yhdistetty myös kyltymätön uteliaisuus. Tämä käy järkeen, koska tämä kuvastaa myös intohimoa jatkuvaan oppimiseen ja kehittymiseen.

© Shutterstock

Yksin viihtyminen - Introvertit iloitsevat tästä! British Journal of Psychology -lehdessä vuonna 2016 julkaistun tutkimuksen mukaan älykkäät ihmiset saavat sosiaalisesta kanssakäymisestä vähemmän tyydytystä verrattuna muihin ihmisiin. He nauttivat nimittän yksinäisyydestään.

© Shutterstock

Ajatteleminen laatikon ulkopuolella -

Monia tunnetusti älykkäitä ihmisiä on pidetty joko outoina tai ylimielisinä, koska heillä on taipumus rikkoa tai taivuttaa sääntöjä, ajatusmalleja ja perinteitä. Nämä tavat kuitenkin auttavat heitä löytämään parhaita ratkaisuja!

© Shutterstock

Sekava -

Sotkuinen työpöytä oli ennen merkkinäi sotkuisesta mielestä. Uusimpien tutkimuksien mukaan asia on kuitenkin päinvastainen.

© Shutterstock

Sekava -

Alankomaalainen Groningenin yliopisto havaitsi vuonna 2012 tehdyssä tutkimushankkeessa, että ihmiset kukoistavat älyllisesti sekavassa ympäristössä. Aivot joutuvat keskittymään enemmän sekavassa ympäristössä.

© Shutterstock

Tarkkaileva -

Psykologien mukaan kyse on siitä miten aivot käsittelevät tietoa. Hyvin älykkäät ihmiset käyttävät enemmän aikaa siihen mitä he havaitsevat, verrattuna siihen mitä he esittävät muille.

© Shutterstock

Luova -

Älykkyyttä ja luovuutta on helppo ajatella erillisinä asioina, koska niitä ohjaavat aivojen vastakkaiset puolet. Todellisuudessa korkean älykkyysosamäärän omaavat ihmiset käyttävät molempia ominaisuuksia yhdessä tavoitteidensa saavuttamisessa.

© Shutterstock

Luova -

Albert Einstein sanoi, että mielikuvitus on tärkeämpää kuin tieto: "Sillä tieto on rajallista, kun taas mielikuvitus kattaa koko maailman, stimuloi edistystä ja synnyttää evoluution.".

© Getty Images

Iltavirkku -

Illan myöhäisiä tunteja ja myöhäisiä aamuja pidetään usein menestyksen vastakohtana. Jotkut psykologit kuitenkin väittävät, että älykkäämmät ihmiset voivat taivuttaa biologisia kellojamme niin, että he pystyvät paremmin saavuttamaan henkilökohtaiset tavoitteensa.

© Shutterstock

Tietoinen rajoistaan -

Usein voitaisiin ajatella, että fiksummat ihmiset sanovat harvemmin "en tiedä", mutta tilanne on todellisuudessa päinvastainen. Monien lähteiden mukaan älykkäät ihmiset ovat itse asiassa parempia rajojensa tunnistamisessa.

© Shutterstock

Tietoinen rajoistaan -

Eivätkä he pelkää myöntää niitä! Tämä liittyy uteliaisuuteen. On nimittäin huomattavasti helpompaa myöntää ettei tiedä jotakin asiaa kun taustalla on aito halu oppia.

© Shutterstock

Ennakkoluuloton - Korkeamman ÄO:n omaavien sanotaan olevan myös vastaanottavaisempia uusille ideoille. Tämä johtuu siitä etteivät he hyväksy asioita nimellisarvona, vaan tarkastelevat mieluummin ensin todisteita.

© Shutterstock

Ennakkoluuloton -

Hyvin älykkäät ihmiset muodostavat oman mielipiteensä vasta kun heille on esitetty eri mielipiteitä. Tätä prosessia kutsutaan viivästysdiskonttaukseksi.

© Shutterstock

Luottamus omaan arvostelukykyyn -

Kun mielipide on muodostettu, älykkäät ihmiset eivät kuitenkaan todennäköisesti muuta mieltään. He ovat jo tehneet harkitun ja laskelmoidun valinnan, jota he eivät muuta.

© Shutterstock

Kissojen ystävä -

Koirien omistajat ovat todennäköisesti aktiivisia ja sosiaalisia. Jotkut psykologit väittävät, että kissoista pitävät on korkeampi älykkyysosamäärä ja he ovat sisäänpäin kääntyneempiä ja herkempiä.

© Shutterstock

Todella hauska -

New Mexicon yliopiston tutkijat havaitsivat vuonna 2011, että komedioiden kirjoittajilla oli korkea verbaalinen älykkyysosamäärä. Tämän tutkimuksen seurantatutkimuksessa havaittiin sama ominaisuus myös stand up -koomikoilla.

© Shutterstock

Tumma huumori - Vuonna 2017 tehdyssä tutkimuksessa havaittiin, että ihmiset, jotka saavat korkeammat pisteet verbaalisen ja nonverbaalisen älykkyyden testeissä, nauttivat todennäköisimmin synkästä huumorista. He ymmärtävät myös tummaa huumoria paremmin.

© Shutterstock

Puhuminen itsekseen -

Vaikka sen on joskus ajateltu olevan merkkinä hulluudesta, itsekseen puhumisen sanotaan olevan merkkinä korkeasta älykkyysosamäärästä. Lisäksi itsekseen puhuminen on hyödyllinen ajattelutekniikka muistin vahvistamiseksi.

© Shutterstock

Anteliaisuus -

Jotkut psykologit esittävät, että ihmiset, joilla on korkeampi älykkyysosamäärä, ovat anteliaampia, koska heillä on enemmän resursseja käytettävänään. Lisäksi he voivat odottaa saavansa antamansa takaisin myöhemmin. Heillä on lisäksi taipumus olla enemmän huolissaan yleisestä hyvästä ja yhteisestä hyödystä.

© Shutterstock

Ahdistuneisuus -

Korkea ahdistuneisuus on yhdistetty korkeaan älykkyysosamäärään. Tämä liittyy erityisesti huolista, jotka liittyvät sosiaalisiin tilanteisiin. Tämä ei kuitenkaan ole fakta, vaan kyseessä on enemmänkin mahdollinen yhteys.

© Shutterstock

Esikoinen -

Norjan kansallisen työterveyslaitoksen tutkimus osoittaa, että vanhimmat lapset ovat yleensä fiksumpia. Tämä ei johdu heidän geeneistään, vaan enemmänin siitä miten heidät on kasvatettu.

© Shutterstock

Mukautuvaisuus -

Viimeaikaisten psykologisten tutkimusten mukaan älykkyys riippuu kyvystä muuttaa omaa käyttäytymistä. Käyttäytymisen muuttamisen taustalla on selviytyminen paremmin eri ympäristöissä.

© Shutterstock