© Shutterstock

Halu ymmärtää -

Vauvat osoittavat syntymästään lähtien syvää synnynnäistä halua ymmärtää ympäröivää maailmaa.

© Shutterstock

Uteliaat vastasyntyneet -

Vauvat ovat luonnostaan uteliaita. Se on osa heidän kehitystä ja se on fysiologinen reaktio, joka saa heidät oppimaan.

© Shutterstock

Maailman ymmärtäminen -

Uteliaisuus auttaa vauvoja hahmottamaan maailmaansa: heillä on synnynnäinen innostus löytämiseen.

© Shutterstock

Kaiken kokeileminen -

Vauvat tutkivat aistiensa avulla. He koskettelevat, tarttuvat, lyövät, nakertavat ja kuolaavat kaikkea mihin pääsevät käsiksi.

© Shutterstock

Mielenkiinnon kohteet -

Jo vuoden ikäisenä vauva osoittaa asioita ja katsoo vanhempiaan. Ja jos vanhempi reagoi myönteisesti, vauva oppii nopeasti, että osoittamisen tehtävänä on saada asioita. Vanhemmat voivat reagoida myönteisesti esimerkiksi osoittamalla heidän kanssaan ja kuvailee kiinnostuksen kohdetta.

© Shutterstock

Kasvaminen -

Pikkulapset alkavat kehittyä fyysisesti, älyllisesti, emotionaalisesti ja sosiaalisesti kasvaessaan ja tullessaan energisemmiksi.

© Shutterstock

Luovuuden löytäminen -

Tämä puolestaan edistää mielikuvituksen ja luovuuden kehittymistä.

© Shutterstock

Tutkiva mieli -

Pian tutkimisen vaisto kasvaa ja kehittyy. Aistien tutkiminen tuo mukanaan tarpeen tietää lisää.

© Shutterstock

Lisätutkimukset -

Nuoret oppivat tuntoaistin avulla tutkimisen taidon jo hyvin varhaisessa iässä. Kun lapset kasvavat vanhemmiksi, heidän luontainen uteliaisuutensa korostuu entisestään.

© Shutterstock

Halu tietää -

Kun lapset kehittävät puhetta, tämä kyltymätön uteliaisuus muuttuu sanoiksi. Ja pian lapset esittävätkin jo kysymyksiä.

© Shutterstock

Oppimisprosessi -

Oppimisprosessi tuo mukanaan loputtomasti kysymyksiä. Ja tässä on se juttu, että lapsen uteliaisuutta ei useinkaan tarvitse herättää tai painostaa oppimaan. Vanhemman on harvoin odotettava rauhallisesti, että utelias lapsi esittää kysymyksen.

© Shutterstock

Vanhempien rooli -

Suuri osa vanhemmuudesta on näihin kysymyksiin vastaamista. Vanhemmat voivat vaalia lapsen uteliaisuutta monin eri tavoin.

© Shutterstock

Tietojen hankkiminen -

Vaikka lapsi kysyy usein kysymyksen pyytääkseen tai saadakseen huomiota, sen tarkoituksena voi olla myös tiedon saaminen.

© Shutterstock

Kieli ja sanavarasto -

Minkä tahansa kysymyksen esittäminen näin nuorella iällä edellyttää kehittynyttä henkistä prosessia. Rohkaisemalla ja vastaamalla lapsien kysymyksiin vanhemmat ja huoltajat voivat välittää hyödyllistä tietoa ja käyttää kieltä (eli sanastoa) välineenä, joka kannustaa lapsia tutkimaan lisää.

© Shutterstock

Hauskat paikat -

Rikastuttavien ympäristöjen ja kokemusten tarjoaminen auttaa lasta kehittämään lisää kysymyksiä. Se tukee myös tarvetta ylläpitää myönteistä vuorovaikutusta vanhempien ja lasten välillä.

© Shutterstock

Lisää oppimista -

Nuori mieli imee tietoa ilmiömäistä vauhtia. Mitä enemmän lapsi tietää, sitä helpompi on oppia lisää.

© Shutterstock

Asioiden ymmärtäminen -

Tämä johtaa yleensä siihen, että lapsi kykenee helpommin selvittämään asioita myös itse.

© Shutterstock

Miten mielikuvitus toimii -

Jos lapsi osaa hyöntää mielikuvitustaan, hän on aika hyvä viihdyttämään itseään menestyksekkäästi.

© Shutterstock

Löytää enemmän -

On kuitenkin hyödyllistä tarjota lapselle materiaaleja ja rekvisiittaa, jotka herättävät lapsen halun jatkaa tutkimista.

© Shutterstock

Enemmän kysymyksiä -

Siirtyminen taaperoiästä lapsuuteen merkitsee räjähdysmäistä kasvua sanavarastossa ja kielen kehityksessä. Kysymysten esittämisestä voi tulla suorempaa, sydämellisempää ja useammin toistuvaa.

© Shutterstock

Keskilapsuus -

Tässä elämänvaiheessa oman innostuksen osoittaminen ja jakaminen lapsille on tärkeää. Lapsen mieli on viritetty etsimään uutuuksia ja oppimaan ympäristöstään. Keskilapsuudessa heistä tulee kuitenkin myös itsetietoisempia ja itsekriittisempiä.

© Shutterstock

Typerien kysymysten esittäminen -

Ei ole olemassa typerää kysymystä, kuten esimerkiksi ”Miksi voi sulaa?”. Muista, että lapsen mieli tutkii yhä ahkerasti maailmankaikkeutta. Siksi on tärkeää vastata kysymyksiin loogisesti, jotta lapsi voi sitten kysyä esimerkiksi: ”Sulattaako aurinko voin nopeammin kuin kuuma vesi?”.

© Shutterstock

Ei vastauksia -

Tiedät, että kaikki järjestyy, kun lapsi kysyy kysymyksen, etkä tiedä siihen vastausta. Mitä sitten?

© Shutterstock

Kysymysten aika -

Paras asia, jonka aikuinen voi tehdä, on vastata kysymykseen toisella kysymyksellä. Voit vastata lapselle esimerkiksi ”Mitä mieltä olet asiasta?”tai ”Puhutaan tarkemmin, kun palaamme kotiin.”.

© Shutterstock

Uteliaisuuden kasvattaminen -

Uteliaisuutta voidaan kasvattaa lapsissa monin eri tavoin. Sen lisäksi, että vanhemmat ja huoltajat voivat rohkaista lapsien kyselevää mieltä, he voivat opettaa lapsia olemaan joustavia ajattelijoita ja tekijöitä.

© Shutterstock

Luottamuksen edistäminen -

Tämä puolestaan voi auttaa lapsia tekemään omia valintojaan, ja edistää luottamuksen ja pätevyyden tunnetta.

© Shutterstock

Kokemuksen jakaminen -

Kun he kasvavat, tarjoa heille tukea ja osallistu heidän tutkimuksiinsa ja löytöihinsä. Tämän taustalla on myönteinen vuorovaikutus.

© Shutterstock

Kysymyksen eteenpäin vieminen -

Muista, että lapsen uteliaisuus jatkuu aina aikuisuuteen asti. Siksi oikeiden kysymysten esittäminen voi hyvin usein viedä meitä oikeaan suuntaan.

© Shutterstock

Kysy enemmän kysymyksiä -

Vanhemmat ja muut välittävät aikuiset ovat avain lapsen potentiaalin vapauttamiseen. Jotta tämä onnistuisi, heidän on kannustettava lapsia kysymään lisää kysymyksiä.

© Shutterstock

Oikeiden kysymyksien esittäminen -

Ja se ei ole koskaan huono asia. Miksi? Jos kukaan ei koskaan kyselisi, kukaan ei myöskään oppisi mitään!

Lähteet: (Seriously Kids) (The Guardian) (The Curiosity Approach) (Jackrabbit Care)

© Shutterstock