Sanomalla ”tahdon”, vain muutaman vieraan edessä
Merieläimistä eväjalkaiset, kuten hylkeet, haukottelevat säännöllisesti. Tämä saattaa johtua uneliaisuudesta, tylsyydestä tai aivojen hapen tarpeesta. Olipa syy mikä tahansa, näyttävät ne suloisilta sitä tehdessään.
Tiikeri on yksi maailman suurimmista eläinlajeista ja samalla myös yksi tunnistettavimmista ja suosituimmista. Ne haukottelevat uneliaina ja esittelevät samalla etu-, kulma- ja poskihampaitaan sitä tehdessään.
Jaavanmakakit elävät monissa ympäristöissä, kuten alankojen sademetsissä, rannikoiden metsissä ja mangrovemetsissä. Itse asiassa ne viihtyvät missä tahansa, missä voivat vain makoilla ja ottaa rennosti.
Jotkin ammattilaiset ovat sitä mieltä, että kissat haukottelevat kommunikoidakseen. Mutta liittyisiko se kissojen päiväunentarpeeseen? Tiesitkö muuten, että jos kissa nukahtaa syliisi, on se ultimaattinen merkki sen luottamuksesta sinua kohtaan?
Näiden hurmaavien eläinten on kestettävä äärimmäisiä arktisia lämpötiloja ja keskitalvella lämpimänä pystyttely on todellinen haaste. Ne nukkuvat kerälle kiertyineinä ehkäistäkseen lämmön haihtumista.
Jääpingviini on ottanut haukottelun osaksi mielenkiintoista kosiskelurituaaliaan. Uros esittää mukavuuskäytöstä houkutellakseen naaraita avaamalla nokan ja osoittaen kasvonsa taivaisiin. Myös keisaripingviinit hyödyntävät tätä taktiikkaa.
Gorillat ovat hyvin älykkäitä ja niiden DNA muistuttaa paljon ihmisten perimää. Ne osoittavat kavalkadin erilaisia tunnetiloja ja sosiaalisia piirteitä, mukaan lukien tylsyyttä ja uneliaisuutta. Tämä kuva on gorillan haukotuksesta oikea nappiesimerkki.
The Lion Sleeps Tonight oli suuri The Tokensien hitti vuonna 1961, mutta kappaleen nimi on kuitenkin hieman harhaanjohtava, sillä nämä suuret kissat uinuvat mieluummin päivällä. Urosleijonat viettävät 18-20 tuntia päivästään nukkuen, kun taas naaraat uneksivat 15-18 tuntia.
Temmellettyään kiireisenä päivän aikaisina ja myöhäisinä tunteina haluaa tämä jyrsijäperheeseen kuuluva söpöläinen torkkua suuren osan iltapäivästä.
Kultapanda on päiväsaikaan suurimman osan ajasta liikkumatta nukkuen puiden latvustossa, mutta touhuilee loppupäivällä ja illan aikaisina tunteina.
Useimmat pöllölajit nukkuvat päiväsaikaan ja metsästävät yöllä, mutta tunturipöllö on aktiivinen päiväsaikaan, erityisesti kesällä. Ne haukottelevat osana päivittäistä sukimisrituaaliaan. Haukottelu on kuitenkin liitetty niiden kohdalla myös stressiin ja reviirivaroituksiin.
Jos joku sanoisi näiden suloisten ja pörröisten eläinten olevan paikallaan pysytteleviä, olisi se vähättelyä: koalat nukkuvat jopa 20 tuntia päivässä! Jos koalan näkee haukottelemassa, pääsee todistamaan harvinaista energiapurkausta!
Myös nimellä tšelada tai tšeladapaviaani tunnettu paniaanilaji on kotoisin Etiopiasta. Niillä on repertuaarissaan kolme erityyppistä haukotusta, joiden avulla ne osoittavat ystävällisyyttä ja aggressiota riippuen siitä määrästä hampaita ja ikeniä, joita ne kulloinkin näyttävät. Tämä on ainutlaatuinen sosiaalinen piirre haukottelevien eläinten keskuudessa!
Tämä syrjässä viihtyvä villikissa (kuvattu talvella) kiipeää usein puuhun tarkkailemaan ympäristöään mahdollisten saaliseläinten varalta. Ongelmaksi muodostuu kuitenkin hereillä pysyttely, jos asento on liian mukava.
"Haukotteleva" virtahepo on safarikuvien suosikki. Tämä jykevä eläin kykenee avaamaan suunsa lähes 180 asteeseen. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että virtahepo olisi väsynyt. Kyseessä on pikemminkin reviiriele, jonka nähdessään kannattaa ottaa askel tai pari taaksepäin.
Uskomaton kuulo, erinomainen näkökyky ja hyvät haju- ja makuaistit tekevät tästä hevossuvun jäsenestä vaikean vastuksen mille tahansa saalistajalle. Lisäksi seeprat nukkuvat seisoen suurissa laumoissa ollen valppaina vaaran uhatessa.
Pekari muistuttaa paljon sikaa ja on kotoisin Amerikasta. Sitä kasvatetaan maatiloilla lihatuotannon tarpeisiin, mutta toisaalta niitä pidetään myös lemmikeinä. Tämän eläimen hajurauhaset, jotka erittävät pistävää hajua, tarkoittavat sitä, että se voi levätä aivan rauhassa ilman, että joutuu häirityksi.
Strutsit eivät hautaa päätään hiekkaan! Nämä huterajalkaiset, pitkäkaulaiset linnut kuitenkin haukottelevat. Strutsinpoikaset tekevät sitä väsyttyään yrittäessään kuoriutua ulos munasta. Aikuisina nämä ylevät linnut venyttelevät usein jalkojaan.
Galápagoksenjättiläiskilpikonna elää luonnossa yli 100-vuotiaaksi ollen yksi pitkäikäisimmistä selkärankaisista. Nämä ylevät otukset haukottelevat satunnaisesti, mutta kuten muidenkin kilpikonnien kohdalla, voi liika haukottelu olla merkki piilevästä terveysongelmasta.
Koirat haukottelevat joskus omistajiensa haukotuksen seurauksena ja kyseessä onkin niin sanottu tarttuva haukotus -efekti. Koirat voivat haukotella myös, kun ne ovat stressaantuneita tai hämmentyneitä.
Katso myös: Kaipaatko väriä päivääsi? Katso kuvat maailman koreimmista villieläimistä
Lähes jokainen selkärankainen eläin haukottelee. Eläimillä – erityisesti linnuilla – haukottelun ajatellaan liittyvän uneliaisuuteen, mutta asiaan liittyy muutakin.
Linnut esimerkiksi avaavat nokkansa tavalla, joka muistuttaa selkeästi nisäkkäiden haukotusta, mutta kukaan ei ole vielä todistanut, liittyykö tähän ”leukojen venyttelyyn” myös ilman sisään- ja uloshengittämistä. Jotkin pingviinilajit sisällyttävät haukotuksen osaksi kosiskelurituaaliaan. Muille äänekkäille ja laumassa eläville linnuille toimii haukottelu puolestaan sosiaalisena merkkinä.
Kädellisten kohdalla haukottelu on merkki uneliaisuudesta. Se voi myös välittää monimutkaisiakin sosiaalisia viestejä ja voi esimerkiksi ilmentää ystävällisyyttä ja aggressiota. Lisäksi haukottelu voi olla tarttuvaa!
Ihmisillä haukottelun on todistettu olevan tarttuvaa, sillä se voidaan helposti laukaista näkemällä, kuulemalla, lukemalla tai yksinkertaisesti miettimällä haukottelevaa ihmistä. Myös muiden kädellisten, erityisesti apinoiden, kohdalla haukottelu on tarttuvaa.
Lemmikkikoirien omistajat tietävät, että karvaiset ystävämme haukottelevat usein nähtyään ihmisiä haukottelemassa. Myös kissat voivat osoittaa tämänkaltaista empatiaa omistajiaan kohtaan. Kissat ja koirat kuitenkin osoittavat unentarpeensa haukottelemalla ollen aidosti väsyneitä ja lepoa vailla.
Eläinkunnassa haukottelua harrastavat monet eläimet ja jopa niinkin erilaiset otukset kuin kalat ja matelijat. Jotkin käärmeet haukottelevat hyvän aterian jälkeen (tämä on kuitenkin todellisuudessa tapa asetella niiden leuat takaisin paikoilleen ruokailun jälkeen). Taistelukalat puolestaan haukottelevat osoittaakseen aggressiota.
Vuoden 2014 tutkimus sai ilmi, että sillä, miksi ihmiset haukottelevat, ei olisikaan mitään tekemistä väsymyksen tai kyllästymisen kanssa. Sen sijaan haukottelemme viilentääksemme aivojamme ja kyetäksemme ajattelemaan selkeämmin. Kuumissa lämpötiloissa haukottelu lisää sekä sydämensykettä että verenkiertoa tuoden huomattavan määrän ilmaa aivoihin viilentäen verta, joka sinne virtaa.
Onko haukottelulla sama vaikutus eläimiin?
Tiede ei ole todistanut asiaa.
Aivojen viilentäminen on vain yksi teoria. Toinen on se, että kun kehon happitasot ovat vähäiset tai kun hiilidioksidi kerääntyy kehoon, täytyy eläimen haukotella sysätäkseen keuhkonsa paremmin käyntiin supertehokkaalla ilmaryöpyllä.
Totuus on kuitenkin se, ettei kukaan oikeastaan tiedä, miksi jotkin eläimet haukottelevat tai vaikuttavat haukottelevan. Yksi asia on kuitenkin varmaa: Kun on aika nukkua, näyttävät tietyt eläinkunnan jäsenet suorastaan upeilta puoliunisina!
Klikkaa galleriaan nähdäksesi joitain upeita uneliaista villieläimistä napattuja otoksia.
Leikkisät ja seuralliset saukot voivat saalistaa 3-5 tuntia päivässä. Päiväunet ovatkin hyvä tekosyy kerätä takaisin kaikki kulutettu energia.
Nämä kaverit ovat oikeita haukottelun mestareita. Niiden valtavat nokat ja suuret pulleat kehot tekevät amerikanpelikaanista yhden Pohjois-Amerikan pisimmistä luonnonmukaisista linnuista. Haukotellessa sen suuaukko on mantereen suurimpia!
Tätä viekasta ja älykästä otusta tapaa tähtien alla lähiö- ja kaupunkialueilla. Sen myöhäisillan seikkailut takaavat mojovat haukotukset seuraavana päivänä.
Japaninmakakina varttuminen voi olla hyvin väsyttävää. Nämä aktiiviset kädelliset kylpevät mielellään yhdessä kuumissa lähteissä ja leikkivät lumessa. Ei ihmekään, että tämä pikku kaveri tarvitsee unta.
Siivillä ruokailu ja juominen kuluttaa paljon energiaa. Kuvan haarapääsky piti taukoa ruokailtuaan ahkerasti.
Leopardit ovat pääosin aktiivisia iltahämärästä aamunkoittoon. Ne lepäilevät päivisin tiheiköissä, kivien keskellä ja puiden lehvistöillä.
Aikaisin toimensa aloittava vanttera ja kaunis lintu istuu usein aamun koitteessa puissa, tolpilla tai muilla sopivilla "tarkkailupaikoilla" leväten esitettyään upeita nopeuden ja vikkelyyden taidonnäytteitä saalista jahdatessaan.
Tämä Pohjois-Amerikan asukki saalistaa lennosta ja naukkailee välipaloja uidessaan, kävellessään ja kahlaillessaan. Tämä kaikki aktiviteetti voi kuitenkin välillä olla hyvin väsyttävää.
Mandrillit haukottelevat usein, mutta se on myös osa tämän kädellisen uhkakäyttäytymistä. Se väläyttelee vahvoja kulmahampaitaan, kun se tuntee olonsa uhatuksi. Mandrillit haukottelevat myös silloin, jos ne eivät kykene tekemään haluamaansa asiaa.
Etelämantereella asustavat hylkeet viettävät koko vuoden ahtojääalueella. Ne ovat ketteriä uimareita ja voivat saavuttaa lyhyillä matkoilla jopa 19–26 km/h:n vauhdin. Lepo on ehdottomasti ansaittua!
Pohjois-Amerikassa nimellä harmaakarhu tunnetut massiiviset pedot ovat pääosin yöeläjiä, mutta ne voidaan nähdä hereillä aamuvarhaisella ja alkuillastakin. Karhuilla haukottelu voi olla stressin tai uneliaisuuden merkki. Ei kuitenkaan kannata mennä lähelle ottamaan selvää siitä, kummasta syystä ele johtuu.
Nämä villieläimet ovat suloisen unisia – ja niin olet sinäkin seuraavat kuvat katsottuasi!
Miksi eläimet haukottelevat?
ELÄMÄNTAPA Eläimet
Lähes jokainen selkärankainen eläin haukottelee. Eläimillä – erityisesti linnuilla – haukottelun ajatellaan liittyvän uneliaisuuteen, mutta asiaan liittyy muutakin.
Linnut esimerkiksi avaavat nokkansa tavalla, joka muistuttaa selkeästi nisäkkäiden haukotusta, mutta kukaan ei ole vielä todistanut, liittyykö tähän ”leukojen venyttelyyn” myös ilman sisään- ja uloshengittämistä. Jotkin pingviinilajit sisällyttävät haukotuksen osaksi kosiskelurituaaliaan. Muille äänekkäille ja laumassa eläville linnuille toimii haukottelu puolestaan sosiaalisena merkkinä.
Kädellisten kohdalla haukottelu on merkki uneliaisuudesta. Se voi myös välittää monimutkaisiakin sosiaalisia viestejä ja voi esimerkiksi ilmentää ystävällisyyttä ja aggressiota. Lisäksi haukottelu voi olla tarttuvaa!
Ihmisillä haukottelun on todistettu olevan tarttuvaa, sillä se voidaan helposti laukaista näkemällä, kuulemalla, lukemalla tai yksinkertaisesti miettimällä haukottelevaa ihmistä. Myös muiden kädellisten, erityisesti apinoiden, kohdalla haukottelu on tarttuvaa.
Lemmikkikoirien omistajat tietävät, että karvaiset ystävämme haukottelevat usein nähtyään ihmisiä haukottelemassa. Myös kissat voivat osoittaa tämänkaltaista empatiaa omistajiaan kohtaan. Kissat ja koirat kuitenkin osoittavat unentarpeensa haukottelemalla ollen aidosti väsyneitä ja lepoa vailla.
Eläinkunnassa haukottelua harrastavat monet eläimet ja jopa niinkin erilaiset otukset kuin kalat ja matelijat. Jotkin käärmeet haukottelevat hyvän aterian jälkeen (tämä on kuitenkin todellisuudessa tapa asetella niiden leuat takaisin paikoilleen ruokailun jälkeen). Taistelukalat puolestaan haukottelevat osoittaakseen aggressiota.
Vuoden 2014 tutkimus sai ilmi, että sillä, miksi ihmiset haukottelevat, ei olisikaan mitään tekemistä väsymyksen tai kyllästymisen kanssa. Sen sijaan haukottelemme viilentääksemme aivojamme ja kyetäksemme ajattelemaan selkeämmin. Kuumissa lämpötiloissa haukottelu lisää sekä sydämensykettä että verenkiertoa tuoden huomattavan määrän ilmaa aivoihin viilentäen verta, joka sinne virtaa.
Onko haukottelulla sama vaikutus eläimiin?
Tiede ei ole todistanut asiaa.
Aivojen viilentäminen on vain yksi teoria. Toinen on se, että kun kehon happitasot ovat vähäiset tai kun hiilidioksidi kerääntyy kehoon, täytyy eläimen haukotella sysätäkseen keuhkonsa paremmin käyntiin supertehokkaalla ilmaryöpyllä.
Totuus on kuitenkin se, ettei kukaan oikeastaan tiedä, miksi jotkin eläimet haukottelevat tai vaikuttavat haukottelevan. Yksi asia on kuitenkin varmaa: Kun on aika nukkua, näyttävät tietyt eläinkunnan jäsenet suorastaan upeilta puoliunisina!
Klikkaa galleriaan nähdäksesi joitain upeita uneliaista villieläimistä napattuja otoksia.