Kreml laukaisee 65 lennokkia yhdessä yössä
Olympialaisissa on nähty lukuisia skandaaleja ja kiistoja vuosikymmenien kuluessa. Ne ovat osaltaan lisänneet tapahtumien dramatiikkaa. Molempien maailmansotien ja erilaisten muiden poliittisten ohjelmien välissä Kansainvälinen olympiakomitea (KOK) on usein tehnyt vaikean päätöksen kieltää virallisesti maita osallistumasta kisoihin. Tällä päätöksellä on usein pyritty hillitsemään olympialaisissa mahdollisesti ilmeneviä ongelmia. Saatat kuitenkin yllättyä nähdessäsi, mitkä maat on kielletty vuosien varrella.
Oletko kiinnostunut tietämään mitkä nämä maat ovat? Klikkaa galleriassa eteenpäin ja selvitä miksi joitakin maita on kielletty osallistumasta olympialaisiin.
Ensimmäinen nykyaikaisissa olympialaisissa toteutettu kilpailukielto tuli ensimmäisen maailmansodan tapahtumien jälkeen. Saksan osallistuminen sotaan esti maata osallistumasta vuoden 1920 Antwerpenin olympialaisiin ja myös vuoden 1924 Pariisin olympialaisiin.
Tämä poissulkeminen oli osa liittoutuneiden rangaistustoimenpiteitä, jotka hahmoteltiin Versaillesin sopimuksessa. Saksaa pidettiin sopimuksessa syyllisenä sotaan. Kiellon tarkoituksena oli eristää Saksa ja varmistaa, että maa joutuu kärsimään seurauksia aggressiivisista toimistaan sodan aikana.
Saksan ohella Itävaltaa kiellettiin osallistumasta vuoden 1920 Antwerpenin olympialaisiin (kuvassa) osana ensimmäisen maailmansodan jälkeisiä rangaistustoimenpiteitä. Itävalta sai palata vuoden 1924 kisoihin.
Saksan liittolaisena ja keskusvaltojen jäsenenä Itävaltaa pidettiin vastuullisena sen roolista sodassa, joka johti laajoihin tuhoihin ja ihmishenkien menetyksiin. Olympiakiellon tarkoituksena oli saattaa Itävalta vastuuseen sotilaallisesta hyökkäyksestään ja poliittisista liittolaisuuksistaan konfliktin aikana.
Unkari ei osallistunut myöskään vuoden 1984 kesäolympialaisiin, sillä maa osallistui tahallaan Neuvostoliiton johtamaan kisojen boikottiin. Unkari mukaan lukien 14 maata kieltäytyi osallistumasta olympialaisiin kyseisenä vuonna.
Unkarin tavoin Bulgariaa kiellettiin osallistumasta vuoden 1920 Antwerpenin olympialaisiin, sillä maa oli liittoutunut keskusvaltojen kanssa ensimmäisen maailmansodan aikana. Bulgaria osallistui myös Neuvostoliiton johtamaan boikottiin vuonna 1984.
Toisin kuin Saksa toisen maailmansodan jälkeen, Bulgaria sai palata olympialaisiin vuonna 1924. Maa ei kuitenkaan voittanut silloin yhtäkään olympiamitalia.
Turkki oli viimeinen maa, joka kiellettiin osallistumasta vuoden 1920 Antwerpenin olympialaisiin ensimmäisen maailmansodan vuoksi. Turkin kilpailukieltoon vaikuttivat sodan jälkiseuraukset, kuten Osmanien valtakunnan jakaminen ja sitä seuranneet merkittävät poliittiset ja yhteiskunnalliset mullistukset.
Turkki sai osallistua olympialaisiin uudelleen vuonna 1924. Vuonna 1980 Turkki liittyi Yhdysvaltojen johtamaan kisojen boikottiin, jota pidetään olympiahistorian suurimpana boikotointina. Yhteensä 67 maata osallistui boikottiin.
Toisen maailmansodan jälkeen Saksan hirmuteot ja sodanaikaiset toimet johtivat siihen, että Saksaa kiellettiin jälleen kerran osallistumasta Lontoon olympialaisissa vuonna 1948. Kielto kumottiin Helsingin olympialaisia varten vuonna 1952.
Saksa oli itse asiassa valittu isännöimään vuoden 1916 kesäolympialaisia ja vuoden 1940 talviolympialaisia, mutta molemmat olympialaiset jouduttiin perumaan maailmansotien vuoksi, joissa Saksa oli ollut merkittävässä roolissa.
Kun Japani oli osoittanut suurta edistystä sodanjälkeisessä toipumisessa ja demokratisoitumisessa, maa hyväksyttiin uudelleen Helsingin olympialaisiin vuonna 1952.
Kaikista tässä luettelossa mainituista maista Etelä-Afrikka koki historian pisimmän olympiakiellon. Maan kielto kesti 28 vuotta vuodesta 1964 vuoteen 1992 asti. Etelä-Afrikka kiellettiin olympialaisista apartheid-hallinnon vuoksi, joka toteutti rotuerottelua ja syrjintää maan rajojen sisällä.
Etelä-Afrikan käyttöön ottamat apartheidlait rikkoivat olympialaisen peruskirjan tasa-arvoperiaatteita, minkä vuoksi maa sai kiellon olympialaisista. Kansainvälinen olympiakomitea (KOK) poisti kiellon apartheidin päätyttyä vuonna 1990, mikä oli pitkälti Nelson Mandelan ansiota.
Rhodesia (nykyinen Zimbabwe) suljettiin olympialaisista vuonna 1972, koska maan hallitusta ei tunnustettu ja sen rotupolitiikka oli ristiriitaista. KOK joutui kohtaamaan merkittävää painostusta Afrikan maiden taholta, jotka tuomitsivat Rhodesian valkoisten johtaman vähemmistöhallituksen ja sen tummaihoisten enemmistön järjestelmällisen rotusyrjinnän takia.
Olympiakielto korosti maailman vastustusta Rodesian politiikkaa kohtaan, joka oli samanlainen kuin Etelä-Afrikan vastainen kanta. Kielto pysyi voimassa siihen asti kunnes Rhodesia muuttui Zimbabweksi ja otti käyttöön enemmistövallan vuonna 1980.
Lähi-idän valtio Afganistan kiellettiin osallistumasta Sydneyn olympialaisiin vuonna 2000 ensisijaisesti sen Taleban-hallinnon naisiin kohdistamien tiukkojen rajoitusten ja yleisten ihmisoikeusloukkausten vuoksi. Talebanien politiikka kielsi naisia osallistumasta urheiluun ja julkiseen elämään. Tämä oli jyrkässä ristiriidassa olympialaisten peruskirjan sukupuolten tasa-arvoa ja osallisuutta koskevien periaatteiden kanssa.
Kielto pysyi voimassa vuoteen 2001 asti, jolloin Talibanit kukistettiin. Tämän jälkeen maa alkoi jälleenrakentaa urheiluinfrastruktuuriaan ja edistää osallistavampaa politiikkaa. Näiden muutosten ansiosta Afganistan saattoi palata olympialaisiin vuonna 2004, jotka järjestettiin Ateenassa. Ateena on myös olympiakisojen synnyinmaa.
Kuwaitia kiellettiin osallistumasta olympialaisiin vuonna 2015, sillä maan hallitus puuttui sen kansalliseen olympiakomiteaan ja urheiluliittoihin. Tämä rikkoi Kansainvälisen olympiakomitean sääntöjä, joilla varmistetaan kansallisten urheilujärjestöjen autonomia.
KOK keskeytti Kuwaitin olympiakomitean toiminnan, minkä seurauksena kuwaitilaiset urheilijat joutuivat kilpailemaan olympialipun alla itsenäisinä urheilijoina Rion olympialaisissa vuonna 2016. Tämä keskeytys kumottiin lopulta vasta vuonna 2019.
Vuonna 2015 paljastui laajalle levinnyt valtion tukema dopingskandaali. Todisteet osoittivat, että Venäjän viranomaiset olivat järjestelmällisesti manipuloineet huumetestausmenettelyjä parantaakseen urheilusuorituksia laittomasti. Venäjä hyllytettiin sittemmin useista kisoista, muun muassa vuoden 2018 Pyeongchangin talviolympialaisista ja vuoden 2020 Tokion kesäolympialaisista.
Vuoden 2024 Pariisin olympialaisissa Venäjä kiellettiin kisoista kokonaan toisesta syystä. Koska maa on osallistunut Ukrainan vastaiseen sotaan, venäläisurheilijat eivät saa edustaa maataan. Tämän seurauksena 15 venäläistä urheilijaa oli määrätty kilpailemaan puolueettomina kilpailijoina olympialipun alla.
Venäjän lisäksi myös Valko-Venäjä ei saanut osallistua vuoden 2024 olympialaisiin, sillä maa oli osallisena Venäjän ja Ukrainan välisessä sodassa. KOK:n lisäksi monet maat ovat asettaneet pakotteita Venäjää ja Valko-Venäjää vastaan.
Kansainvälisen olympiakomitean mukaan vuoden 2024 olympialaisiin oli tarkoitus lähettää 18 valkovenäläistä urheilijaa kilpailemaan puolueettomina yksilöurheilijoina. Näihin urheilijoihin ei liity yhtään lippua, ja heidän asustuksestaan puuttuu tämä piirre kokonaan.
Kansainvälinen olympiakomitea hyllytti Intian vuonna 2012, sillä maan hallitus oli puuttunut Intian olympialiiton vaaliprosessiin ja valinnut toimihenkilöitä, rikkoen KOK:n eettisiä ohjeita.
Kun Intian olympialiitto järjesti uudet vaalit, jotka olivat KOK:n sääntöjen mukaiset, keskeytys kumottiin vuonna 2014 juuri ennen Sotshin olympialaisia. Vaikka Intia oli silloin kilpailukiellossa, olympialaisia ei ollut järjestetty kilpailukiellon aikana.
Pohjois-Korea vetäytyi yksipuolisesti olympialaisista, sillä maa oli huolissaan COVID-19-pandemiasta vuonna 2020. Tämä vetäytyminen rikkoi olympialaisten peruskirjaa, jossa määrätään kansallisten olympiakomiteoiden osallistumisesta ja yhteistyöstä. Seurauksena Pohjois-Korea kiellettiin myöhemmin olympialaisista.
Pohjois-Koreaa koskeva kielto merkitsi sitä, että maa ei saanut osallistua vuoden 2020 Tokion olympialaisiin eikä vuoden 2022 Pekingin olympialaisiin. Pohjois-Korea palasi takaisin olympialavalle Pariisin kisoissa vuonna 2024.
Lähteet: (Business Standard) (Al Jazeera) (Topend Sports)
Unkari oli toinen keskusvaltojen jäsen, joka kiellettiin osallistumasta vuoden 1920 Antwerpenin olympialaisiin sen ensimmäisen maailmansodan aikaisen roolin vuoksi. Unkari joutui vastuuseen osallistumisestaan konfliktiin, joka johti merkittävään maailmanlaajuiseen tuhoon ja ihmishenkien menetykseen. Kuvassa Franz Joseph I, Itävallan keisari ja Unkarin kuningas.
Maat, joita on kielletty osallistumasta olympialaisiin
Jotkut maat ovat jääneet historiaan negatiivisen politiikkansa vuoksi
ELÄMÄNTAPA Ioc
Olympialaisissa on nähty lukuisia skandaaleja ja kiistoja vuosikymmenien kuluessa. Ne ovat osaltaan lisänneet tapahtumien dramatiikkaa. Molempien maailmansotien ja erilaisten muiden poliittisten ohjelmien välissä Kansainvälinen olympiakomitea (KOK) on usein tehnyt vaikean päätöksen kieltää virallisesti maita osallistumasta kisoihin. Tällä päätöksellä on usein pyritty hillitsemään olympialaisissa mahdollisesti ilmeneviä ongelmia. Saatat kuitenkin yllättyä nähdessäsi, mitkä maat on kielletty vuosien varrella.
Oletko kiinnostunut tietämään mitkä nämä maat ovat? Klikkaa galleriassa eteenpäin ja selvitä miksi joitakin maita on kielletty osallistumasta olympialaisiin.