▲

Maailman terveysjärjestö (WHO) on julistanut toisen kerran kolmen vuoden aikana, että mpox (aiemmin apinarokko-nimellä tunnettu tarttuva virustauti) on maailmanlaajuinen hätätilanne. Julistus annettiin elokuussa 2024 kansainvälisen terveyssäännöstön (International Health Regulations) mukaisesti. Kyseessä on 194 maan välinen oikeudellisesti sitova sopimus. Sopimuksen tarkoituksena on auttaa ehkäisemään ja hillitsemään kansanterveydellisiä riskejä, jotka voivat levitä kansainvälisesti.

Mukana on sekä COVID-19 ja mpox. Saat lisätietoa näistä viime vuosien suurimmista kansanterveydellisistä hätätilanteista klikkaamalla eteenpäin.

▲

Huhtikuussa 2009 kaksi San Diegossa asuvaa lasta sairastui uuteen A-influenssakantaan, joka oli siirtynyt sioista ihmisiin Meksikossa. Vaikka virusten siirtyminen eläimistä ihmisiin ei ole odottamatonta, ongelmaksi muodostuu kuitenkin se mikäli sama kanta siirtyy ihmisestä toiseen.

▲

Tässä tapauksessa virus osoittautui uudeksi geneettiseksi sekoitukseksi sika- että ihmisinfluenssaviruksista, vaikka kumpikaan lapsista ei olisi ollut suorassa kosketuksessa sikojen kanssa.

▲

Molemmat potilaat toipuivat, mutta virus osoitti vastustuskykyä kahdelle viruslääkkeelle. WHO julisti saman kuukauden lopussa ensimmäisen kansanterveydellisen hätätilan sen jälkeen, kun kansainvälinen terveyssäännöstö perustettiin vuonna 2007.

▲

Kuukausi H1N1-influenssan havaitsemisen jälkeen Yhdysvalloissa oli 46 maassa yhteensä 13 000 tapausta, joiden uskotaan kiihdyttävän lentomatkustamista. Arvioidusti 123 000-203 000 ihmistä kuoli H1N1-influenssaan. Vaikka tehokas rokote kehitettiinkin, se saatiin kuitenkin melko myöhään sairastumishuipun jälkeen.

▲

WHO julisti polion kansanterveydelliseksi hätätilanteeksi vuonna 2014, vaikka tapauksia oli tuolloin maailmanlaajuisesti vain 74.

▲

Viruksen katsottiin leviävän aktiivisesti kymmenessä maassa. Polion pelättiin myös leviävän lentomatkustuksen mukana.

▲

Heinäkuussa 2022 New Yorkissa rokottamattomalla miehellä todettiin polio. Hän oli todennäköisesti saanut sen toisesta ulkomailla matkustaneesta henkilöstä. WHO:n määräämä kansanterveydellinen hätätila on edelleen voimassa elokuusta 2024 lähtien.

▲

Historian suurimpaan Ebola-epidemiaan kuului yhteensä 28 000 tautitapausta ja 11 310 kuolemantapausta. Kuolleisuusaste oli 40 prosenttia. Terveydenhuolto- ja avustustyöntekijöiden kuolleisuus oli erityisen korkea.

▲

Viruksen uskotaan saaneen alkunsa Guineasta tammikuussa 2014. Se levisi myös nopeasti naapurimaihin Liberiaan ja Sierra Leoniin. WHO julisti viruksen kansanterveydelliseksi hätätilanteeksi viisi kuukautta sen jälkeen, kun siitä ilmoitettiin ensimmäisen kerran. Tämä aiheutti paljon kritiikkiä.

▲

Ennaltaehkäisyohjelmia koskevan koulutuksen ja henkilökohtaisten suojavarusteiden käytön avulla virus saatiin hävitettyä.

▲

Ebola-rokotetta koskeva kliininen koe tehtiin elokuun 2015 ja tammikuun 2016 välisenä aikana. Lääkkeen arvioitu teho oli 100 prosenttia, kun lääkettä annettiin vahvistettujen Ebola-potilaiden ensisijaisille ja toissijaisille kontakteille.

▲

Brasilialaiset lääkärit alkoivat havaita mikrokefaliatapauksia pikkulapsilla vuonna 2015. Kyseiselle synnynnäiselle epämuodostumalle on ominaista normaalia pienempi pää, pienemmät ja alikehittyneet aivot. Lisäksi siihen liittyy myös muita neurologisia ongelmia.

▲

Tapausten määrä johti kansanterveydellisen hätätilan julistamiseen vuoden 2016 alussa. Silloin ei ollut vielä tiedossa syynä Zika-virus. Asiat kuitenkin korreloivat viruksen puhkeamisaikojen ja -paikkojen kanssa.

▲

Zika oli ensimmäinen arbovirus, eli hyönteisten (tässä tapauksessa Aedes-suvun hyttysten) levittämä virus, joka aiheutti kansainvälisen kansanterveydellisen hätätilan.

▲

Tartunnan suuri esiintyvyys Yhdysvalloissa johti nopeasti laumaimmuniteettiin. Taudinpurkaus laantui jo vuoden kuluessa.

▲

Ebola iski jälleen, mutta tällä kertaa Kongon demokraattisessa tasavallassa. WHO:lle ilmoitettiin tapauksista ensimmäisen kerran 1. elokuuta 2018. Vuoden loppuun mennessä kyse oli maan suurimmasta tautitapauksesta ja maailman toiseksi suurimmasta tautitapauksesta Länsi-Afrikan Ebola-epidemian jälkeen, joka oli muutamaa vuotta aikaisemmin.

▲

Kansanterveydellinen hätätilanne julistettiin kuitenkin vasta lähes vuotta myöhemmin, heinäkuussa 2019, kun tauti saavutti Goman kaupungin, jossa on kansainvälinen lentokenttä. Tämä taudinpurkaus tapahtui sota-alueella. Ainakin 70 Ebola-potilasta ja vastaaja loukkaantui. Lisäksi 11 henkilöä sai surmansa aseellisten ryhmien kohdistamissa hyökkäyksissä.

▲

Tämä oli kuitenkin ensimmäinen kerta, kun Ebola-rokotetta oli saatavilla. Rokotetta annettiinkin laajalti heti taudinpurkauksen alusta lähtien. Rokotteen ja laajojen karanteeni- ja eristämistoimenpiteiden ansiosta Ebola-hätätila julistettiin päättyneeksi vuonna 2020.

▲

Tämä vakava akuutti hengitystieoireyhtymä koronavirus ilmaantui lihamarkkinoilla Wuhanissa Kiinassa joulukuussa 2019. Sen uskotaan olevan zoonoottinen, sillä se on siirtynyt eläimistä ihmisiin markkinoilla.

▲

Viruksen yllättävänä piirteenä on eri tavoin ilmenevät oireet. Lisäksi oireet ovat olleet voimakkuudeltaan erilaisia. Yleisimpiä oireita olivat hengitystieoireet, veren hyytymiskomplikaatiot ja maku- tai hajuhäiriöt. Lisäksi joissakin tapauksissa virus ei välttämättä aiheuta lainkaan oireita.

▲

WHO julisti koronaviruksen kansainvälisesti merkittäväksi kansanterveydelliseksi hätätilanteeksi 30. tammikuuta 2020. WHO julisti sen pandemiaksi maaliskuussa 2020.

▲

Heinäkuuhun 2024 mennessä COVID-19-tautitapauksia on raportoitu maailmanlaajuisesti yli 775 miljoonaa. Yli seitsemän miljoonaa ihmistä on kuollut tautiin. WHO lopetti COVID-19-hätätilan 5. toukokuuta 2023, vaikka itse virus kiertää edelleen.

▲

WHO julisti mpox-epidemian kansanterveydelliseksi hätätilanteeksi 24. heinäkuuta 2022, sillä se levisi nopeasti ympäri maailmaa.

▲

Vaikka tauti on endeeminen Keski-Afrikassa, jossa esiintyy pieniä taudinpurkauksia, tautitapaukset nousivat 3 000:sta 16 000:een kappaleeseen 75 maassa kesä-heinäkuun 2022 välisenä aikana.

▲

Mpox on vähemmän tarttuva kuin SARS-CoV-2. Mpox tarttuu ensisijaisesti läheisen kosketuksen ja seksin välityksellä. Se voi myös tarttua käytettyihin pyyhkeisiin ja lakanoihin, jolloin tartunta voi levitä samassa taloudessa asuvien ihmisten välillä. Oireet ovat yleensä lieviä. Ne voivat kuitenkin ilmetä kuumeena ja rakkulamaisena ihottumana.

▲

WHO lopetti mpox-hätätilan 11. toukokuuta 2023 vedoten tartuntojen hallintaan. Maailmanlaajuisesti on kuitenkin todettu yhteensä 99 518 tapausta 122 maassa ja 207 kuolemantapausta elokuuhun 2024 mennessä.

▲

Mpox-viruksen erilainen versio, nimeltään clade 1b, alkoi levitä Kongon demokraattisesta tasavallasta Keniaan, Ruandaan ja Ugandaan vuonna 2024.

▲

Kongon demokraattisessa tasavallassa on tähän mennessä raportoitu yli 15 000 tapausta. WHO julisti 14. elokuuta 2024 uuden influenssatapauksen kansanterveydelliseen hätätilaan.

▲

Ilmoituksen antamishetkellä tautitapaus oli levinnyt jo 13 Afrikan maahan, joista monissa ei ollut aiemmin esiintynyt tautitapauksia. Myös Ruotsissa on todettu mpox-tauti.

Lähteet: (World Health Organization) (Mental Floss) (BBC)