Pääset uudenvuoden tavoitteesi edelle tämän haasteen avulla
Maailman terveysjärjestö (WHO) perustettiin 7. huhtikuuta 1948, ja tätä päivää juhlitaan sittemmin vuosittain Maailman terveyspäivänä. WHO:n päämaja sijaitsee Genevessä Sveitsissä. Maailman terveysjärjestö on YK:n kehitysyhteistyöryhmän jäsen.
Kuvassa nuori poika Basutolandissa (nykyisessä Lesothossa) tarttuu röntgenlaitteen kahvoihin, kun häntä tutkitaan tuberkuloosin varalta. WHO vei tämän liikkuvan röntgenlaitteen afrikkalaisiin yhteisöihin.
WHO:n perustamisen lähtökohtana on sen perussäännön mukaan se, että ”korkeimman saavutettavissa olevan terveydentilan nauttiminen on yksi jokaisen ihmisen perusoikeuksista rotuun, uskontoon, poliittiseen vakaumukseen, taloudelliseen tai sosiaaliseen asemaan katsomatta”. Tässä kuvassa näkyvässä 1920-luvun terveyskampanjaa kuvaavassa julisteessa lukee: ”Ehkäise sairauksia: Huolimaton sylkeminen, yskiminen ja aivastelu levittävät influenssaa ja tuberkuloosia.”
Yhdysvallat käynnisti kansallisen malarian hävittämisohjelman (NMEP) vuonna 1947. Vuoteen 1951 mennessä maa oli vapaa taudista. Neljä vuotta myöhemmin WHO käynnisti NMEP:n mallin mukaisen laajan kansainvälisen hankkeen, maailmanlaajuisen malarian hävittämisohjelman.
Lopulta WHO:n ponnistelut malarian hävittämiseksi koko maailmasta epäonnistuivat. Malariaa esiintyy nimittäin yhä edelleen monissa maissa. Pelkästään vuonna 2018 maailmassa oli 228 miljoonaa malariatapausta, jotka johtivat arviolta 405 000 kuolemaan.
Vuonna 1958 isorokkoon kuoli vuosittain kaksi miljoonaa ihmistä. Kuvassa on kyläläisiä Nigerissä Länsi-Afrikassa odottamassa isorokkorokotusta.
Isorokon lopullinen hävittäminen on edelleen yksi WHO:n suurista menestystarinoista. Viimeinen luonnossa esiintynyt tapaus diagnosoitiin lokakuussa 1977, ja järjestö vahvisti taudin maailmanlaajuisen hävittämisen vuonna 1980. Kuvassa näkyy nykyaikainen isorokkorokotussarja.
Vuonna 1966 WHO muutti päämajaansa Geneven kansakuntien palatsin Ariana-siivestä uuteen, tarkoitusta varten rakennettuun kiinteistöön Avenue Appialla.
Eurooppa ei ollut immuuni taudille. Tässä kuvassa vuodelta 1962 näkyy Walesissa sijaitsevan Rhondda Valleyn asukkaita jonottamassa isorokkorokotuksia sen jälkeen, kun WHO oli julistanut laakson tartunta-alueeksi.
WHO pyysi kiireellisesti 56 000 yksikköä rokotetta Egyptissä vuonna 1947 alkaneen koleraruton torjumiseksi. Jokainen kuvassa näkyvä suuri pullo sisältää rokotetta noin 6 000 ihmisen hoitamiseen.
Tuhkarokko on erittäin tarttuva tauti, johon sairastuu vuosittain noin 20 miljoonaa ihmistä. WHO on taistellut tautia vastaan jo vuosikymmenien ajan. Kuvassa näkyy lapsi WHO:n johtaman tuhkarokkorokotuskampanjan aikana vuonna 1974. Vuonna 2001 laadittiin maailmanlaajuinen rokotustoimintasuunnitelma.
HIV leviää pääasiassa suojaamattoman seksin välityksellä. Se voi tarttua myös saastuneen verensiirron, injektioneulojen ja äidistä lapseen raskauden, synnytyksen tai imetyksen aikana.
Hiv/aidsia pidetään pandemiana, ja se on edelleen merkittävä maailmanlaajuinen kansanterveysongelma, sillä se on tähän mennessä vaatinut yli 32 miljoonaa ihmishenkeä. Parannuskeinoa tai rokotetta ei ole, mutta antiretroviraalinen hoito voi hidastaa taudin kulkua ja johtaa lähes normaaliin elinajanodotteeseen. WHO:n mukaan vuoden 2018 lopussa noin 37,9 miljoonaa ihmistä eli HIV:n kanssa.
Ihmisen immuunikatovirusinfektiosta ja hankitusta immuunipuutosoireyhtymästä (HIV/AIDS) ilmoitettiin ensimmäisen kerran vuonna 1981.
Poliomyeliitti voi aiheuttaa lihasheikkoutta, joka johtaa liikuntakyvyttömyyteen. Joissakin tapauksissa syntyy halvaus, joka on usein pysyvä. Polioon ei ole parannuskeinoa, mutta se voidaan ehkäistä rokottamalla.
Maailman terveyskokous (WHA), foorumi, jonka kautta WHO:ta hallinnoidaan, päätti hävittää poliomyeliitin (polio) vuoteen 2000 mennessä. WHA perusti maailmanlaajuisen polion hävittämisaloitteen (GPEI).
Vaikka vuodelle 2000 asetettua tavoiteaikataulua ei lopulta saavutettu (polio esiintyy edelleen Afganistanissa, Nigeriassa ja Pakistanissa), WHO työskentelee GPEI:n kumppaneiden, kuten Bill & Melinda Gatesin säätiön, kanssa saavuttaakseen tavoitteensa taudin hävittämisestä. Joulukuuhun 2019 mennessä on raportoitu vain 125 poliotapausta.
Vuosina 2000-2018 tuberkuloosin tehokkaan diagnosoinnin ja hoidon ansiosta on pelastettu 58 miljoonaa ihmishenkeä. Tuberkuloosin pysäyttämiseen tähtäävässä Stop TB Partnership -kumppanuudessa on mukana 1 500 kumppanijärjestöä, ja se keskittyy taudin hävittämiseen. Tuberkuloosia pidetään edelleen maailmanlaajuisena epidemiana, aivan kuten 100 vuotta sitten, kun kuvassa näkyvä Ranskan tuberkuloosin tietoisuuskampanjan terveysjuliste painettiin.
Vaikka rokotukset ovat vähentäneet merkittävästi tuhkarokkokuolemia maailmanlaajuisesti (73 prosentin lasku vuosien 2000-2018 aikana), WHO:n viimeisimpien tietojen mukaan tuhkarokko on edelleen yleinen monissa kehitysmaissa, erityisesti Afrikan ja Aasian osissa.
Global Fund on kansainvälinen rahoitus- ja kumppanuusjärjestö, jonka tavoitteena on lopettaa hiv/aids-, tuberkuloosi- ja malariaepidemiat. Global Fund on onnistunut muun muassa jakamaan 131 miljoonaa hyönteismyrkyllä käsiteltyä verkkoa malarian torjumiseksi.
WHO:n mukaan SARSiin sairastui vuoden 2003 taudinpurkauksen aikana maailmanlaajuisesti 8 098 ihmistä. Sairastuneista 774 henkilöä kuoli. Kuvassa thaimaalaiset sairaanhoitajat poistuvat Bangkokin kansainväliseltä lentokentältä tehtyään terveystarkastuksia matkustajille vuonna 2003.
WHO teki tiivistä yhteistyötä Yhdysvaltain tautikeskus CDC:n kanssa maailmanlaajuisissa ponnisteluissa SARS-epidemian torjumiseksi vuonna 2003. Se myös koordinoi kansainvälistä tutkimusta maailmanlaajuisen taudinpurkauksia koskevan hälytys- ja reagointiverkoston avulla.
WHO:n kenttäkonsultti tekee nuorelle potilaalle lumbaalipunktion diagnoosin tekemiseksi. Tämä yksinkertainen, mutta epämiellyttävä toimenpide voi diagnosoida tai sulkea pois sairauden. Aivokalvontulehdus - aivoja ja selkäydintä ympäröivien kalvojen (aivokalvojen) tulehdus - voi johtaa kuolemaan.
Länsi-Afrikassa vuosina 2014-2016 puhjennut taudinpurkaus oli suurin ja monimutkaisin Ebola-epidemia sen jälkeen, kun virus löydettiin ensimmäisen kerran vuonna 1976. Muut taudinpurkaukset Afrikassa alkoivat Kongon demokraattisessa tasavallassa vuosina 2017 ja 2018. WHO julisti Kongon Ebola-epidemian maailmanlaajuiseksi terveyshätätilanteeksi heinäkuussa 2019.
Maailman terveysjärjestön WHO:n nykyinen pääjohtaja Tedros Adhanom Ghebreyesus julisti 11. maaliskuuta 2020 koronavirusepidemian pandemiaksi.
WHO:n ensimmäisen pääjohtajan Brock Chisholmin (kuvassa) johdolla WHO:n ensimmäiset painopisteet olivat malarian, tuberkuloosin ja sukupuoliteitse tarttuvien tautien leviämisen torjunta sekä äitien ja lasten terveyden, ravitsemuksen ja ympäristöhygienian parantaminen.
Onkosersiaasi eli jokisokeus, on pienen madon aiheuttama tauti, joka tarttuu ihmisiin tartunnan saaneiden kärpästen puremasta. Se on laajalle levinnyt laajoilla alueilla Keski-Afrikassa ja Keski-Amerikassa, ja sitä esiintyy myös Etelä-Amerikassa.
WHO:n 1970-luvun puolivälissä käynnistämä jokisokeusohjelma oli ensimmäinen askel järjestön laiminlyödyksi trooppiseksi taudiksi kutsuman taudin torjunnassa. Kuvassa tutkija tutkii Marahoué-joen läheltä Norsunluurannikolta otettuja aikuisia mustia kärpäsiä, jotka ovat jokisokeuden levittäjiä.
BCG:tä käytettiin ensisijaisesti tuberkuloosin torjuntaan, ja sitä käytettiin lääketieteellisesti ensimmäisen kerran vuonna 1921. Se on Maailman terveysjärjestön luettelossa välttämättömistä lääkkeistä - turvallisimmista ja tehokkaimmista lääkkeistä, joita terveydenhuoltojärjestelmässä tarvitaan.
Vuoteen 1967 mennessä WHO tehosti ponnistelujaan taudin hävittämiseksi. Isorokko oli tappanut 1900-luvun loppuun mennessä arviolta jopa 300 miljoonaa ihmistä.
Onkokerkeasiksen aiheuttama taakka on valtava. Kuvassa lapset johtavat sokeita aikuisia kyläläisiä Burkina Fasossa sijaitsevalla alueella, jossa tauti on levinnyt voimakkaasti.
Maailman terveysjärjestö (WHO) on yli 75 vuoden ajan edistänyt globaalia terveyttä ja pitänyt maailman turvassa joiltakin maailman vaarallisimmilta ja tarttuvimmilta taudeilta. Maailman terveysjärjestö koordinoi parhaillaan COVID-19-pandemian torjuntaa. WHO:n toiminta on juuri tätä: se pyrkii torjumaan pahimpia tauteja, sairauksia ja infektioita. Lisäksi tavoitteena on saavuttaa korkeimman mahdollisen terveysstandardin kaikille maailmanlaajuisesti.
Seuraavassa kuvagalleriassa on lyhyt katsaus WHO:n suurimpiin saavutuksiin, jotka ovat tapahtuneet vuodesta 1948 lähtien kun se perustettiin.
Maailman terveysjärjestön (WHO) historia
WHO: maailmanlaajuisen terveyden, turvallisuuden ja hyvinvoinnin edistäminen
TERVEYS Covid-19
Maailman terveysjärjestö (WHO) on yli 75 vuoden ajan edistänyt globaalia terveyttä ja pitänyt maailman turvassa joiltakin maailman vaarallisimmilta ja tarttuvimmilta taudeilta. Maailman terveysjärjestö koordinoi parhaillaan COVID-19-pandemian torjuntaa. WHO:n toiminta on juuri tätä: se pyrkii torjumaan pahimpia tauteja, sairauksia ja infektioita. Lisäksi tavoitteena on saavuttaa korkeimman mahdollisen terveysstandardin kaikille maailmanlaajuisesti.
Seuraavassa kuvagalleriassa on lyhyt katsaus WHO:n suurimpiin saavutuksiin, jotka ovat tapahtuneet vuodesta 1948 lähtien kun se perustettiin.