Tiesitkö, että ensimmäinen hätänumerojärjestelmä alkoi Lontoossa?
Viime vuosien aikana aikuisten määrä, joilla on diagnosoitu tarkkaavaisuus- ja ylivilkkaushäiriö (ADHD), on kasvanut huomattavasti. Näin on ollut erityisesti vuodesta 2020 lähtien. Tämä sairaus on aiemmin liittynyt pääasiassa lapsiin. Monet aikuiset huomaavat nyt, että heidän pitkäaikaiset vaikeutensa keskittymisessä, organisoinnissa ja impulssinhallinnassa saattavat juontaa juurensa diagnosoimattomaan ADHD:hen. Mutta mistä diagnoosien lisääntyminen johtuu? Onko kyse tietoisuuden lisääntymisestä ja leimautumisen vähenemisestä vai onko myös teknologialla merkitystä? Ja jos on, niin missä määrin?
Klikkaa eteenpäin ja lue lisää ADHD:sta ja aikuisdiagnoosien lisääntymisestä.
Tuoreen tutkimuksen mukaan noin 6,8 prosentilla aikuisista maailmassa on ADHD. Vuonna 2003 vastaava luku oli 4,4 prosenttia. Tämä vastaa noin 366 miljoonaa aikuista, mikä vastaa suunnilleen Yhdysvaltojen väestömäärää.
Tarkkaamattomalle ADHD:lle on ominaista, että ei kiinnitetä huomiota yksityiskohtiin, ei pystytä seuraamaan tai ymmärtämään ohjeita, hajamielisuus, ei pystytä kiinnittämään huomiota ja pysymään kärryillä, sekä ponnisteluja vaativien tehtävien vältteleminen.
Hyperaktiivis-impulsiivisen ADHD:n oireita ovat muun muassa hötkyily, liiallinen puhuminen, toisten keskeyttäminen, puhuminen vuoron perään ja usein istumasta nouseminen.
Yhdistetyn tyyppistä ADHD:tä sairastavilla on sekä tarkkaamattomuuden ja hyperaktiivisuuden ja impulsiivisuuden tyyppisiä oireita. Tämä on ADHD:n yleisin muoto.
ADHD-oireisille lapsille päivittäiset tehtävät, kuten nukkumaanmeno, kouluun valmistautuminen ajoissa ja järjestäytyminen, voivat olla haastavia.
ADHD:tä sairastavilla aikuisilla voi olla ongelmia organisoinnissa ja ajanhallinnassa, keskittymisessä, tehtävien suorittamisessa, sekä stressin kanssa selviytymisessä.
ADHD:n tarkkaa syytä ei tiedetä, mutta sairaudella on taipumus esiintyä suvussa. Muita mahdollisia tekijöitä ovat ennenaikainen syntymä, alhainen syntymäpaino ja altistuminen tupakoinnille, alkoholille tai huumeiden käytölle raskauden aikana.
Tutkimus on vielä kesken, mutta Journal of the American Medical Association -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa todettiin, että digitaalisen media tiheä käyttö lisää ADHD-oireiden kehittymisen riskiä lähes 10 prosentilla. Näitä digitaalisen median muotoja ovat pelaaminen, tekstiviestit ja suoratoisto.
BMC Public Health -julkaisussa julkaistun laajan väestötutkimuksen mukaan teknologian käyttöön liittyvien tarkkaavaisuushäiriöiden ehkäisemiseksi älypuhelimen käyttö olisi rajoitettava 60 minuuttiin päivässä.
Koska ihmisten odotetaan tekevän monia tehtäviä, joutuvan jatkuvasti tekniikan ja näytön käytön aiheuttamien ärsykkeiden kohteeksi, tämä voi osaltaan lyhentää tarkkaavaisuutta.
Asiantuntijat uskovat, että teknologian käytön ja tarkkaavaisuusongelmien välinen yhteys voi johtua siitä, että jatkuvasti teknologiaa käyttävillä ihmisillä on vähemmän mahdollisuuksia antaa aivojensa levätä.
Tutkijat yrittävät yhä selvittää tuleeko ihmisistä liiallisia internetin kuluttajia, sillä heillä on ADHD. Tai kehittyykö ADHD runsaan nettikulutuksen seurauksena. Tutkimukset viittaavat yhä enemmän siihen, että kyse voi olla enemmänkin jälkimmäisestä.
Liiallinen teknologian käyttö voi pahentaa jo olemassa olevaa ADHD:tä tai aiheuttaa hajamielisyyttä aivoissa, jotka eivät ole ADHD:ta.
ADHD jää usein huomiotta lapsilla. Usein ADHD saatetaan tunnistaa vasta aikuisiässä. ADHD-diagnoosin saaminen edellyttää, että tietyt oireet on todettu viimeistään 12-vuotiaana.
Diagnoosin ei tarvitse olla tehty 12-vuotiaana, mutta oireiden on vain oltava olemassa kyseiseen ikävuoteen mennessä. Joissakin tapauksissa oireet voidaan tunnistaa jälkikäteen tarkastelemalla opettajan muistiinpanoja tai haastattelemalla perheenjäseniä koulutetun psykiatrin tuella.
ADHD havaitaan joskus vasta vanhemmalla iällä, sillä oireet ovat jääneet huomaamatta nuorempana. Oireet ovat mahdollisesti myös peittyneet muiden tekijöiden alle. Esimerkiksi lapsi, joka ei kyennyt istumaan paikallaan luokkahuoneessa, saattaa olla hyvin kärsimätön odottaessaan ruokakaupan jonoissa.
Aikuiset naiset ovat yksi yleisimmin diagnosoimattomista ADHD-ryhmistä. Heille annetaan usein masennuslääkkeitä ja ahdistuslääkkeitä, vaikka heidän oireensa todellisuudessa liittyvät ADHD:hen.
Kuukautisiin tai vaihdevuosiin liittyvät hormonaaliset muutokset paljastavat usein piileviä ADHD-oireita naisilla.
Rakenteellisuus voi olla selviytymiskeino niille, joilla on diagnosoimaton ADHD. Joidenkin ammattilaisten ja opiskelijoiden työympäristön muutos COVID-19-pandemian aikana on saattanut vaikeuttaa muun muassa keskittymistä ja työ- ja yksityiselämän rajojen noudattamista.
ADHD:hen liittyvän sisällön lisääntyminen sosiaalisessa mediassa on lisännyt myös tietoisuutta sairaudesta. Se on saanut ihmisiä myös kyseenalaistamaan oman käyttäytymisensä, joka saattaa viitata ADHD:hen.
Mielenterveyteen ja neurologisiin kehityshäiriöihin liittyvä leimautuminen on vähentynyt, mikä rohkaisee yhä useampia hakemaan apua ja saamaan diagnoosin.
Myös muut sairaudet voivat aiheuttaa oireita, kuten huonoa tarkkaavaisuutta ja keskittymiskykyä, eikä niinkään vain ADHD. Masennus ja ahdistuneisuushäiriöt voidaan usein diagnosoida väärin ADHD:ksi.
Väärä ADHD-diagnoosi voi johtaa tehottomaan lääkitykseen ja hoitoon. Tämä voi puolestaan vaikeuttaa työn, koulun tai elämän haasteiden hallintaa.
ADHD-diagnoosi voidaan tehdä käyttämällä psykologisia testejä ja arviointiasteikkoja. Ne voivat joskus johtaa vääriin positiivisiin tuloksiin, eli ADHD:n toteamiseen, vaikka sitä ei todellisuudessa ole.
Joidenkin mukaan ihmiset ovat 1700-luvulta lähtien aktiivisesti etsineet diagnooseja, jotka tarjoavat sosiaalista arvovaltaa. Kun yhä useammat julkkikset avautuvat ADHD-diagnooseistaan, tämä suuntaus saattaa vaikuttaa siihen, että muutkin hakeutuvat vastaaviin diagnooseihin.
ADHD voi esiintyä samanaikaisesti muiden sairauksien kanssa. Aikuiset, joilla on diagnosoitu samanaikainen sairaus, kuten esimerkiksi pakko-oireinen häiriö (OCD), eivät välttämättä mene ADHD:n arviointiin.
Viime vuosien aikana on lisääntynyt erikoistuneiden etälääketieteen klinikoiden tarjonta, jotka tarjoavat nopeita ADHD-diagnooseja ja reseptejä korkeaan hintaan. Joillakin näistä klinikoista saattaa olla huomattavia palkkoja ADHD-diagnoosien toimittamisesta.
Elämme yhteiskunnassa, jota ohjaavat välittömät tyydytykset. Jos ihmisillä ei ole tulevaisuuden suunnittelua ja tylsyyden sietokykyä, ADHD-oireet ilmenevät kaikissa ikäryhmissä.
ADHD:tä voidaan hoitaa lääkkeillä, kognitiivisella käyttäytymisterapialla tai näiden yhdistelmällä. Terveydenhuollon ammattilaisen kanssa käytävä keskustelu auttaa sinua määrittämään tarpeisiisi parhaiten sopivan hoidon.
Lähteet: (National Geographic) (University of Utah Health) (NHS) (Australian Public Service)
Miksi niin monilla aikuisilla diagnosoidaan nykyään ADHD?
Enemmän aikuisia kuin koskaan aikaisemmin kamppailee ADHD:n kanssa
TERVEYS Adhd
Viime vuosien aikana aikuisten määrä, joilla on diagnosoitu tarkkaavaisuus- ja ylivilkkaushäiriö (ADHD), on kasvanut huomattavasti. Näin on ollut erityisesti vuodesta 2020 lähtien. Tämä sairaus on aiemmin liittynyt pääasiassa lapsiin. Monet aikuiset huomaavat nyt, että heidän pitkäaikaiset vaikeutensa keskittymisessä, organisoinnissa ja impulssinhallinnassa saattavat juontaa juurensa diagnosoimattomaan ADHD:hen. Mutta mistä diagnoosien lisääntyminen johtuu? Onko kyse tietoisuuden lisääntymisestä ja leimautumisen vähenemisestä vai onko myös teknologialla merkitystä? Ja jos on, niin missä määrin?
Klikkaa eteenpäin ja lue lisää ADHD:sta ja aikuisdiagnoosien lisääntymisestä.