Alzheimerin tauti on yleistymässä. Vaikka Alzheimerin taudin kehittymiseen vaikuttavia syitä (amyloidiplakit, taudin takaavat geneettiset olosuhteet, ympäristö- ja elämäntapatekijät jne.) tutkitaan paljon, myös parannuskeinon löytämiseksi tehdään paljon tutkimusta. Nyt uusi tutkimus, joka koskee asiaan liittymättömän rokotteen käyttöä, saattaa viedä meitä lähemmäs tätä suuntaa.
Oletko kiinnostunut tietämään aiheesta lisää? Klikkaa galleriassa eteenpäin ja lue lisää.
Suosittu teoria, joka liittyy Alzheimerin taudin (dementian esiasteen) kehittymiseen, selittää amyloidiplakkien kertymisen syyn.
Amyloidiplakit ovat tahmeita paakkuja, jotka kerääntyvät aivoihin ja estävät aivosolujen välisen viestinnän. Nämä paakut aiheuttavat aivosolujen kuolemisen.
Amyloidiplakkien kertymiseen liittyvien teorioiden joukossa on uusi tutkimus, joka tarjoaa toisen selityksen, joka yhdistää tietyt virukset dementian kehittymiseen.
Positiivista tässä tutkimuksessa on se, että kyseiselle virukselle on jo olemassa rokote, joka on paitsi käytössä myös todistetusti tehokas.
Tuoreen tutkimuksen mukaan vyöruusurokotteen saaneiden ikääntyneiden aikuisten todennäköisyys sairastua dementiaan oli yli 20 prosenttia pienempi.
Vyöruusu on virusinfektio, joka tyypillisesti aiheuttaa kutisevaa, kivuliasta ihottumaa, johon liittyy usein rakkuloita (kuvassa). Infektion aiheuttaa varicella-zoster-virus, joka aiheuttaa myös vesirokon.
Stanford Medicinein isännöimän tutkimuksen tehnyt vanhempi tutkija sanoi, että todisteet olivat varsin järkyttäviä ja yllättäviä tutkijoille.
Mikä on siis se varicella-zoster-virus? Miten se liittyy dementiaan? Miten vyöruusurokote voi estää toisen sairauden kehittymisen?
Varicella-zoster on vyöruusun ja vesirokon aiheuttava virus. Useimmat meistä saavat vesirokon nuorena.
Kun olet saanut vesirokon, virus ei katoa. Se pysyy elimistössä lepotilassa koko loppuelämäsi ajan. Paitsi jos se aktivoituu uudelleen.
Kun varicella-zoster aktivoituu uudelleen, se ei tule takaisin vesirokkona vaan vyöruusuna.
Vyöruusu ei ole mitenkään harvinaista. Noin kolmasosa aikuisista sairastuu vyöruusuun iäkkäämpänä tai jos heidän immuunijärjestelmänsä on heikko.
Vyöruusu itsessään ei ole tappava, mutta se voi aiheuttaa muita komplikaatioita. Koska iäkkäiden aikuisten riski sairastua vyöruusuun on suuri, vyöruusurokote ehkäisee varsin tehokkaasti taudin puhkeamista.
Ajan myötä rokotteen teho kuitenkin heikkenee, mutta tutkimusten mukaan jopa seitsemän vuoden kuluttua yhden vyöruusurokotuksen ottamisesta vyöruusun sairastumisriski vähenee lähes 40 prosenttia.
Mikä yhteys on siis kognitiivisen heikkenemisen, vyöruusun, vyöruusurokotteen ja dementian välillä? Tässä kohtaa uusin tutkimus tulee kuvaan mukaan.
Tutkijat ovat jo pitkään katsoneet, että vyöruusun ja dementian välillä on yhteys, mutta nyt uusi tutkimus, joka syntyi puoliksi sattumanvaraisesti, voi vahvistaa asian.
Vuonna 2024 tehdyssä tutkimuksessa todettiin, että jo pelkkä vyöruusun sairastaminen kerran voi lisätä kognitiivisen heikkenemisen riskiä noin 20 prosentilla, mikä on merkittävä prosenttiosuus.
Muissa aiemmissa tutkimuksissa oli väitetty, että vyöruusurokote pienensi dementian riskiä noin 20 prosentilla, mikä on uskomaton saavutus taistelussa sairauden aiheuttamaa kognitiivisen heikkenemistä vastaan.
Aiemmat tutkimukset olivat hieman ristiriitaisia, sillä niissä väitettiin, että rokotteen saaneet olivat myös yleisesti ottaen terveempiä tai ainakin terveystietoisempia. Siksi rokotteen saaneilla oli jo valmiiksi pienempi riski sairastua dementiaan.
Sitten tuli vuoden 2013 pula vyöruusurokotteen suhteen, joka pakotti jakelijat säännöstelemään tarjontaa ja antoi tutkijoille lopulta sellaista massatietoa, jota he tarvitsivat todistaakseen vyöruusun ja dementian välisen yhteyden.
Puutteen vuoksi Wales tarjosi vyöruusurokotetta vain 79-vuotiaille. Seuraavana vuonna rokotetta tarjottiin 78-vuotiaille ja niin edelleen.
Yli 79-vuotiaiden ei katsottu voivan saada rokotetta. Tämä oli tilaisuus, jonka tutkijat tarvitsivat päätelmien tekemiseen.
Tutkijat viettivät yli seitsemän vuotta tarkastelemalla juuri ennen rokotteen käyttöönottoa 80-vuotiaiden dementia-astetta, joka vastaa ikäryhmää, jonka ei katsottu olevan oikeutettu rokotteen saamiseen. Tutkijat vertasivat näitä lukuja siihen ryhmään, joka oli rokotettu ja joka oli täyttänyt 80 vuotta rokotteen jakeluvuoden jälkeen.
Tutkimukseen osallistui yli 280 000 aikuista. Niistä, jotka eivät olleet oikeutettuja saamaan vyöruusurokotetta, joka kahdeksas sairastui dementiaan.
Rokotteen saaneiden dementia oli 20 prosenttia pienempi. Elämäntavoissa tai terveydentilassa ei ollut merkittäviä eroja näiden kahden ryhmän välillä.
Tutkijat väittävät, että vyöruusurokote edistää todennäköisesti laajempaa immuunivastetta ja estää lepotilassa olevan viruksen aktivoitumisen. Tämä tarkoittaa, että rokote ei ainoastaan vähennä vyöruusun riskiä, vaan myös riskiä sairastua dementiaan.
Tutkimus osoitti myös, että rokotteen vaikutus dementiaa vastaan suojaavana tekijänä oli jopa voimakkaampi naisilla kuin miehillä, koska naisilla oli korkeampi vasta-ainevaste.
Tämä havainto herätti myös kysymyksiä miesten ja naisten välisistä eroista taudin kehittymisessä yleisemmin, sillä taudin taustalla voi olla erilaisia tekijöitä.
Tutkijat aikovat tehdä tulevina vuosina laajemman kliinisen tutkimuksen, jossa selvitetään tarkemmin rokotteen ja dementian välistä yhteyttä.
Lähteet: (Mayo Clinic) (Yahoo) (The Guardian) (Stanford Medicine) (Nature) (ScienceAlert)
Rokote, joka ei liity dementiaan, voi pienentää merkittävästi dementian riskiä
Vyöruusurokote voi muuttaa dementian hoitokäytäntöjä
TERVEYS Dementia
Alzheimerin tauti on yleistymässä. Vaikka Alzheimerin taudin kehittymiseen vaikuttavia syitä (amyloidiplakit, taudin takaavat geneettiset olosuhteet, ympäristö- ja elämäntapatekijät jne.) tutkitaan paljon, myös parannuskeinon löytämiseksi tehdään paljon tutkimusta. Nyt uusi tutkimus, joka koskee asiaan liittymättömän rokotteen käyttöä, saattaa viedä meitä lähemmäs tätä suuntaa.
Oletko kiinnostunut tietämään aiheesta lisää? Klikkaa galleriassa eteenpäin ja lue lisää.