Ihmiset ovat jo pitkään tienneet, että hajuaistilla on elintärkeä merkitys maailmassa liikkumisessa. Muiden nisäkkäiden tavoin luotamme hajujärjestelmään arvioidessamme ympäristöämme. Sen avulla voimme esimerkiksi määrittää onko ruoka turvallista syödä.
Hajuaistimme auttaa meitä tunnistamaan mahdolliset vaarat, kuten esimerkiksi savun. Kun havaitsemme näitä uhkia, limbinen järjestelmämme varoittaa meitä välittömästi vaarasta.
Tohtori Brett Osborn, neurokirurgi St. Mary's Medical Centerissä West Palm Beachissa Floridassa, selittää miten hajuaistimme on suoraan yhteydessä limbiseen järjestelmään, joka on aivojemme osa, joka hallitsee tunteitamme ja vaistojamme. Tämä selittää sen miksi pakenemme usein havaittuja uhkia, kuten kemikaaleille altistumista.
Tohtori Osborn korostaa, että limbisen järjestelmän ja hajuaistin välinen vahva yhteys selittää, miksi hajut liittyvät niin voimakkaasti muistiin. ”Hajut stimuloivat usein muistoja”, Osborn selittää.
Ne voivat myös herättää voimakkaita tunteita, sekä myönteisiä ja kielteisiä. Tämä selittää sen miksi juhlapyhät herättävät usein nostalgian tunteen, joka syntyy tuttujen tuoksujen vaikutuksesta, joita ovat esimerkiksi männyn neulasten ja leivontamausteiden tuoksu.
Tai kuinka eläviä muistoja voi herättää tutun hajuveden tuoksu, joka vie sinut välittömästi takaisin rakkaasi luo. Tai ruokalajin tuoksu, joka tuo välittömästi mieleesi rakkaita perheen kanssa vietettyjä hetkiä.
Tuoksut käynnistävät aivojen monimutkaisen hajuverkoston. Kun hengitämme esimerkiksi ruusun tuoksua, nenän reseptorit havaitsevat eri molekyylit, jotka luovat ruusun tuoksun.
Tämä tieto lähetetään useille aivojen alueille, kuten hajulohkoon, hajuaivokuoreen, hippokampukseen, talamukseen ja orbitofrontaaliseen aivokuoreen, jotka kaikki auttavat meitä käsittelemään hajua.
Hajujärjestelmässä jokaisessa nenäontelossa on erityisiä soluja, jotka voivat havaita erilaisia hajuja. Kun hajumolekyylit stimuloivat sitä, hermosignaalit lähetetään aivoihin, joissa hajut analysoidaan ja yhdistetään tunteisiin ja muistoihin.
Esimerkiksi ruusun tuoksun tunnistaminen perustuu siihen, että muistamme sen ainutlaatuisen hajumolekyylien kuvion aiemmista kohtaamisista.
Koska hajuaisti liittyy läheisesti aivojen toimintaan, sitä on tutkittu jo vuosien ajan. Tutkijat ovat havainneet, että kuulon ja näön tavoin hajuaistillamme on taipumus heikentyä ikääntyessämme, mikä usein korreloi kognitiivisten kykyjen heikkenemisen kanssa.
Ikääntyessä monien ihmisten hajuaisti heikkenee, mikä tunnetaan hajuaistin toimintahäiriönä. Iäkkäillä aikuisilla voi olla vaikeuksia tunnistaa tai erottaa eri hajuja toisistaan. Joissakin tapauksissa he saattavat menettää kyvyn havaita hajuja kokonaan.
Jos selvää lääketieteellistä syytä ei löydy, heikentynyt hajuaisti voi olla varhainen varoitusmerkki kognitiivisen suorituskyvyn heikkenemisestä. Tutkimukset osoittavat, että ikääntyneillä aikuisilla, joilla on vaikeuksia tunnistaa tuttuja hajuja, on kaksinkertainen todennäköisyys sairastua dementiaan viiden vuoden kuluessa verrattuna niihin henkilöihin, joilla on terve hajuaisti.
Hajujen tunnistamisvaikeudet ovat yleisiä myös henkilöillä, joilla on neurodegeneratiivisia sairauksia, kuten esimerkiksi Alzheimerin tauti.
Espanjalaisen Navarran yliopiston tutkijoiden äskettäinen tutkimus osoitti, että tietty tuoksu saattaa auttaa hidastamaan Alzheimerin tautiin liittyvää kognitiivista heikkenemistä. Se perustuu hajun ja aivotoiminnan väliseen yhteyteen.
Tutkijat havaitsivat, että kun Alzheimerin tautia sairastavat hiiret hengittävät mentolia, niiden kognitiiviset kyvyt paranevat. Tutkimusryhmä uskoo, että tämä havainto korostaa mahdollisuuksia käyttää tiettyjä tuoksuja Alzheimerin taudin hoitokeinona.
Aiemmat tutkimukset osoittivat, että mentolin hengittäminen tehosti hiirten immuunivastetta. Nyt tutkijat ovat osoittaneet, että mentoli voi myös parantaa näiden eläinten kognitiivisia toimintoja, mikä on vahvistettu laboratoriokokeiden avulla.
Alzheimerin tautia sairastavilla hiirillä kuuden kuukauden mentolihoito pysäytti tehokkaasti kognitiivisten kykyjen ja muistin heikkenemisen. Lisäksi tutkimuksen mukaan mentoli normalisoi tulehdusta aiheuttavan interleukiini-1-beeta-proteiinin (IL-1β) tasoja aivoissa.
IL-1β on proteiini, jolla on keskeinen rooli elimistön tulehdusreaktiossa. Vaikka tulehdus on luonnollinen puolustusmekanismi, liiallinen tulehdus voi olla haitallista.
Iän myötä syntyy epätasapaino, jossa tulehdusta edistäviä molekyylejä tuotetaan liikaa ja tulehdusta ehkäiseviä molekyylejä puolestaan vähemmän. Tämä krooninen tulehdus voi vahingoittaa useita järjestelmiä, kuten sydän- ja verisuonijärjestelmää, hermostoa ja aineenvaihduntaa, ja nopeuttaa ikääntymisprosessia.
Tämä selittää sen miksi tutkijat ovat toiveikkaita mentolin mahdollisuuksista. Kemiallinen yhdiste on osoittautunut tehokkaaksi tulehduksen vähentämisessä, immuunijärjestelmän tukemisessa ja aivoratojen stimuloimisessa, mikä tarjoaa lupaavan lähestymistavan kognitiivisen heikkenemisen hoitoon.
Mentoli-menetelmän lisäksi tutkijat havaitsivat samankaltaisia vaikutuksia vähentämällä keinotekoisesti T-säätelysolujen (Treg) määrää, jotka normaalisti tukahduttavat immuunitoimintaa.
Sekä mentoli-menetelmä ja Treg-solujen vähentäminen alensivat IL-1β-tasoja, jotka ovat kognitiiviseen heikkenemiseen liittyvä proteiini, selitti neurotieteilijä Ana García-Osta espanjalaisesta CIMA-keskuksesta (Center for Applied Medical Research).
Tutkijat havaitsivat, että kognitiiviset parannukset eivät rajoittuneet Alzheimerin tautia sairastaviin hiiriin. Tämän proteiinin estäminen lääkkeellä, jota käytetään joidenkin autoimmuunisairauksien hoidossa, paransi kognitiivisia toimintoja myös terveillä hiirillä.
Koska Alzheimerin taudin, Parkinsonin taudin ja skitsofrenian kaltaiset sairaudet on yhdistetty hajuaistin toimintahäiriöihin, tämä tutkimus on ”ratkaiseva askel kohti ymmärrystä siitä miten immuunijärjestelmä, keskushermosto ja hajuaisti ovat yhteydessä toisiinsa”, sanoi immunologi Noelia Casares CIMA:sta.
”Tulokset viittaavat siihen, että hajuilla ja immuunimodulaattoreilla voi olla tärkeä rooli Alzheimerin taudin ja muiden keskushermostoon liittyvien sairauksien ehkäisyssä ja hoidossa”, Casares korosti.
Vaikka uudet tutkimustulokset ovat lupaavia, tutkijat korostavat, että tarvitaan lisää tutkimuksia sekä hiirillä ja ihmisillä.
Olemassa olevat todisteet viittaavat siihen, että hajuharjoittelulla voidaan jo nyt saavuttaa myönteisiä tuloksia. Siinä haistellaan säännöllisesti erilaisia voimakkaita hajuja eri luokista, kuten kukkia (ruusu), hedelmiä (sitruuna), yrttejä (eukalyptus) ja mausteita (neilikka).
Tutkimukseen osallistujia voidaan pyytää tunnistamaan, havaitsemaan tai yksinkertaisesti keskittymään näihin hajuihin. Harjoituksia tulisi tehdä päivittäin useiden kuukausien ajan, ja iäkkäille aikuisille suositellaan vähintään kolmen kuukauden harjoittelua.
Tuoreessa tutkimuksessa, joka koski ikääntyneiden aikuisten hajuharjoittelua, havaittiin, että se ei ainoastaan parantanut heidän kykyään tunnistaa hajuja vaan myös muita kognitiivisia taitoja. Esimerkiksi hajuharjoittelun läpikäyneillä oli parempi verbaalinen sujuvuus, kuten luokkaan liittyvien sanojen nimeäminen, verrattuna kontrolliryhmiin, jotka tekivät sudokuharjoituksia.
Lähteet: (ScienceAlert) (The Conversation) (Medical News Today) (Incite Health)
Oletko koskaan huomannut miten tietty tuoksu voi välittömästi siirtää sinut ajassa taaksepäin - ehkä kesäiseen iltapäivään tai lomatapahtumaan? On käynyt ilmi, että nämä eivät ole vain nostalgisia laukaisijoita, vaan ne paljastavat miten läheisesti hajuaistimme on sidoksissa muistiin ja aivojen toimintaan.
Tutkimus on nyt paljastanut kiehtovan yhteyden mentolin erityisen aromin, hajujärjestelmämme ja Alzheimerin taudin välillä. Tulokset viittaavat siihen, että tämän usein unohdetun aistin hoitamisella voisi olla merkittävä vaikutus kognitiiviseen terveyteen ikääntyessämme.
Oletko kiinnostunut tietämään tuoksun taustalla olevasta tieteestä ja siitä miten se voi auttaa pitämään mielesi terävänä? Klikkaa galleriassa eteenpäin lukeaksesi aiheesta lisää.
Tutkijat löysivät yllättävän yhteyden mentolin ja Alzheimerin taudin välille
Voisiko tämä olla avain aivojemme suojeluun?
TERVEYS Kognitiivinen heikkeneminen
Oletko koskaan huomannut miten tietty tuoksu voi välittömästi siirtää sinut ajassa taaksepäin - ehkä kesäiseen iltapäivään tai lomatapahtumaan? On käynyt ilmi, että nämä eivät ole vain nostalgisia laukaisijoita, vaan ne paljastavat miten läheisesti hajuaistimme on sidoksissa muistiin ja aivojen toimintaan.
Tutkimus on nyt paljastanut kiehtovan yhteyden mentolin erityisen aromin, hajujärjestelmämme ja Alzheimerin taudin välillä. Tulokset viittaavat siihen, että tämän usein unohdetun aistin hoitamisella voisi olla merkittävä vaikutus kognitiiviseen terveyteen ikääntyessämme.
Oletko kiinnostunut tietämään tuoksun taustalla olevasta tieteestä ja siitä miten se voi auttaa pitämään mielesi terävänä? Klikkaa galleriassa eteenpäin lukeaksesi aiheesta lisää.