Faktan ja fiktion erottaminen toisistaan
Oletko koskaan miettinyt, mitä tehdä hätätilanteessa ulkomailla ollessasi? Vaikka ”soita numeroon 911” on tullut tutuksi elokuvista ja televisiosta, se ei ole kansainvälinen hätänumero. Vaikka eroja on paljon, useimmat maat eivät ole tulleet liian luoviksi hätäpuhelinnumeroiden suhteen. Tässä galleriassa ryhmittelemme hätäpuhelinnumeroita, jotta tiedät, kenelle soittaa ongelmatilanteessa. Tutustumme myös hätäpuhelinnumeroiden historiaan ja siihen, miten ne ovat syntyneet.
Oletko kiinnostunut tietämään aiheesta lisää? Klikkaa galleriassa eteenpäin jatkaaksesi lukemista.
Vuonna 1935 useat naiset kuolivat traagisesti tulipalossa Lontoossa. Heidän naapurinsa näki savua tulevan rakennuksesta ja valitsi numeron 0, joka yhdisti General Post Officen hallinnoimaan puhelimen käyttöjärjestelmään.
Vain muutama operaattori vastasi koko käyttöjärjestelmästä, joten puhelut saattoivat tukkia järjestelmän. Lopulta operaattoreilta kesti liian kauan puhua hätätilanteesta ilmoittaneen henkilön kanssa ja ilmoittaa tapahtumasta hätäkeskukseen.
Tapahtuman jälkeen General Post Office päätti ottaa käyttöön koko Lontoon hätänumeron 999. Kaksi vuotta traagisen tulipalon jälkeen koko kaupungin kattava hätänumero tuli voimaan.
Kun joku valitsi numeron 999, puhelimen käyttöpaneelissa vilkkui erityinen valo, joka osoitti, että kyseessä oli hätäpuhelu ja siihen oli vastattava välittömästi.
999-hätänumeron ensimmäinen onnistunut käyttö tapahtui vain kahdeksan päivää sen käyttöönoton jälkeen, kun pariskunta soitti ilmoittaakseen ryöstöyrityksestä. Poliisi saapui paikalle vain muutamaa minuuttia myöhemmin ja pidätti epäillyn.
Vaikka Yhdysvalloissa oli paikallisia hälytysjärjestelmiä jo 1800-luvun puolivälissä, kesti 30 vuotta Lontoon ”universaalin” hätänumeron käyttöönoton jälkeen, ennen kuin Yhdysvalloissa otettiin käyttöön maanlaajuinen järjestelmä, ikoninen hätänumero 911.
Ensimmäinen puhelu hätänumeroon tuli vuonna 1968 yhdysvaltalaiselta senaattorilta Alabamasta. Tätä ennen paikalliset hätänumerot olivat seitsennumeroisia, ja poliisi-, hätä- ja palokuntapalveluilla oli omat numeronsa.
Ennen puhelinjärjestelmien käyttöönottoa kaupungit turvautuivat nimettyihin vahtimestareihin, jotka hälyttivät kaupunkeja hätätilanteista ”puisia helistimiä ravistelemalla ja huutamalla”. Tämä kaoottinen kiireen osoitus varoitti myös vapaaehtoisia palomiehiä hätätilanteesta.
Yhden maanlaajuisen hätäpuhelinnumeron suunnittelu sai alkunsa vuonna 1966 julkaistusta kansallisen tiedeakatemian raportista ”Accidental Death and Disability: The Neglected Disease of Modern Society”.
Raportissa korostettiin, että erityisesti moottoriajoneuvo-onnettomuuksista oli tulossa epidemia Yhdysvalloissa. Näissä onnettomuuksissa ihmiset kuolivat ja loukkaantuivat tapaturmaisesti, johtuen ajasta, jossa hätäpalveluihin otettiin yhteyttä. Joten hätäpalvelut saapuivat tapahtumapaikalle ja puuttuivat tilanteeseen vasta sen jälkeen, kun oli kulunut paljon aikaa.
Yhdysvaltojen lisäksi useat maat käyttävät hätänumeroa 911 hätäpalveluihin. Osa niistä on Yhdysvaltojen alueita, osa ei, mikä osoittaa, että hätänumeron yleismaailmallisuus ulottuu myös muualle maailmaan.
911-numeron käyttäjien luetteloon kuuluvat Amerikan Samoa, Anguilla, Argentiina, Aruba, Belize, Bermuda, Kanada, Caymansaaret, Costa Rica, Curacao, Dominikaaninen tasavalta, El Salvador, Fidži, Grenada, Guam, Guyana, Honduras, Liberia, Marshallinsaaret, Meksiko, Mikronesia, Palau, Panama, Paraguay, Filippiinit, Puerto Rico, Saint Kitts ja Nevis, Samoa, Samoa, Tonga, Tuvalu, Yhdysvaltain Neitsytsaaret ja Uruguay.
Joissakin maissa on kaksi hätänumeroa: 911 universaalia tarkoituksia varten ja pitkään käytössä olleet hätäyhteysnumerot, jotka ovat olleet käytössä jo pidempään. Tällaisia maita ovat esimerkiksi Ecuador, Venezuela, Jamaika, Jordania, Bahama, Peru, Montserrat, Saint Vincent ja Grenadiinit, Peru ja Jamaika.
Euroopassa ensisijainen hätänumero on 112. Euroopan unioni otti hätänumeron 112 käyttöön vuonna 1991, mutta se oli laajalti käytössä jo 1970-luvulla.
Euroopan maiden ja niiden alueiden lisäksi on muitakin maita, jotka ovat ottaneet numeron käyttöön: Azerbaidžan, Kamerun, Kypros, Kongon demokraattinen tasavalta, Georgia, Kazakstan, Kuwait, Kirgisia, Nigeria, Papua-Uusi-Guinea, Ruanda, São Tomé ja Príncipe, Etelä-Korea, Syyria, Tadžikistan, Tansania, Itä-Timor, Turkmenistan ja Uganda.
Muut EU:n ulkopuoliset maat ovat ottaneet käyttöön hätänumeron 112 paikallisen hätänumerojärjestelmänsä lisäksi. Näitä maita ovat muun muassa: Intia, Indonesia, Guinea-Bissau, Ghana, Libanon ja Kenia.
Toinen suosittu hätänumero on 999. Tätä hätänumeroa käyttää 15 maata: Bangladesh, Botswana, Cookinsaaret, Dominica, Eswatini, Hongkong, Macao, Malesia, Myanmar, Qatar, Saudi-Arabia, Saudi-Arabia, Singapore, Etelä-Sudan, Sudan, Arabiemiraatit, Irlanti ja Iso-Britannia.
Samoin kuin hätänumeroiden yleistämisen pyrkimykset, jotkut maat ovat ottaneet käyttöön 999-numeron paikallisten hätänumeroidensa lisäksi: Seychellit, Gibraltar, Sambia, Bahrain, Mauritius, Kiribati, Antigua ja Barbuda, Saint Lucia, Salomonsaaret, Trinidad ja Tobago sekä Zimbabwe.
Muutamia muita suosittuja hätänumeroita ovat 113 ja 117. Numeroa 113 käyttävien maiden joukossa ovat muun muassa Angola, Bhutan, Eritrea ja Vietnam. Numeroa 117 käyttävät muun muassa Benin, Burundi, Kambodža, Keski-Afrikan tasavalta, Gambia, Guinea, Madagaskar, Mauritania, Mauritania, Kongon tasavalta, Sveitsi ja Togo.
Muita suosittuja hätäpuhelinnumeroryhmiä ovat 102 ja 110. Numeroa 102 käyttäviä maita ovat: Valko-Venäjä, Mongolia, Venäjä, Ukraina ja Uzbekistan. Numeroa 110 käyttäviä maita ovat puolestaan: Andorra, Bolivia, Kiina, Saksa, Guatemala, Iran, Norsunluurannikko, Japani, Nauru ja Taiwan.
Muutamissa maissa on kaksinumeroisia hätäpuhelinnumeroita, kuten 15, 17 ja 19. Pakistan on maa, jonka hätäpuhelinnumero on 15. Numerolla 17 on suurempi ryhmittymä: Burkina Faso, Tšad, Komorit, Djibouti, Mali, Monaco, Niger ja Senegal. Sierra Leone ja Marokko käyttävät hätänumeroa 19.
Malawi ja Puola käyttävät numeroa 997. Bosnia ja Hertsegovina, Egypti ja Montenegro käyttävät numeroa 122. Päiväntasaajan Guinea ja Haiti käyttävät numeroa 114, Uusi-Seelanti ja Vanuatu numeroa 111. Israel ja Nepal käyttävät numeroa 100.
Numeroa 119 käyttävät Afganistan, Malediivit, Mosambik ja Sri Lanka. Kolumbia ja Lesotho käyttävät numeroa 123. Laos ja Thaimaa käyttävät numeroa 191, Pohjois-Makedonia ja Serbia 192.
Lisäksi on joitakin poikkeavia maita, joissa hätänumerot ovat ilman ryhmittelyä. Joillassakin maissa on neljä- tai viisinumeroisia hätänumeroita. Etelä-Afrikka ja Namibia käyttävät hätänumeroa 10111. Oman käyttää numeroa 9999 ja Gabon 1730. Algeria käyttää numeroa 1548 ja Libya 1515.
Irak käyttää numeroa 104 ja Kuuba numeroa 106. Surinamessa on käytössä numero 115. Nicaraguan hätäpuhelinnumero on 118 ja Albanian 129. Brasiliassa on käytössä numero 190 ja Turkissa 155.
Länsi-Sahara eroaa Marokosta, sillä maassa on käytössä numero 150. Chile käyttää numeroa 133, Kap Verde 132 ja Albania 129. Jemenin hätänumero on 194.
Somalia käyttää numeroa 888, Barbados 211 ja Tunisia 197. Etiopiassa on käytössä numeroiden 911 ja 999 yhdistelmä, sillä maa käyttää numeroa 991, kun taas Brunei käyttää numeroa 993.
Nämä numerot ovat suurelta osin poliisipalveluja varten, sillä ne voivat välittää puhelun palolaitokselle tai ambulanssipalveluille tarpeidesi mukaan.
Vaikka sinun ei tarvitse muistaa ulkoa vierailemasi paikan hätänumeroa, on suositeltavaa kirjoittaa hätänumero ylös turvalliseen paikkaan. Vaihtoehtoisesti voit tallentaa sen puhelimeesi siltä varalta, että joudut tilanteeseen, jossa tarvitset apua.
Lähteet: (World Population Review) (Coffee or Die) (911.gov) (issuu)
Hätäpuhelinnumerot maittain - se ei ole aina 911!
Tiesitkö, että ensimmäinen hätänumerojärjestelmä alkoi Lontoossa?
TERVEYS SOS
Oletko koskaan miettinyt, mitä tehdä hätätilanteessa ulkomailla ollessasi? Vaikka ”soita numeroon 911” on tullut tutuksi elokuvista ja televisiosta, se ei ole kansainvälinen hätänumero. Vaikka eroja on paljon, useimmat maat eivät ole tulleet liian luoviksi hätäpuhelinnumeroiden suhteen. Tässä galleriassa ryhmittelemme hätäpuhelinnumeroita, jotta tiedät, kenelle soittaa ongelmatilanteessa. Tutustumme myös hätäpuhelinnumeroiden historiaan ja siihen, miten ne ovat syntyneet.
Oletko kiinnostunut tietämään aiheesta lisää? Klikkaa galleriassa eteenpäin jatkaaksesi lukemista.