Tekoälyn läpimurto parantaa aivokasvaimen havaitsemista
Tuoreessa tutkimuksessa tutkijat havaitsivat, että masennus saattaa aiheuttaa kuukautiskipuja. Näistä tuloksista kiistellään kuitenkin jonkin verran, ja tästä galleriasta löydät katsauksen tutkimuksen tuloksiin sekä muita mahdollisia perusteluja. Asiantuntijat väittävät, että mielenterveyden ja fyysisen kivun välinen vuorovaikutus on paljon monimutkaisempi kuin yksittäinen geneettinen yhteys. Näiden yhteyksien ymmärtäminen voisi avata ovia parempiin hoitoihin ja parantaa elämänlaatua.
Oletko kiinnostunut tietämään lisää tästä tutkimuksesta? Klikkaa galleriassa eteenpäin ja lue tarkemmin.
Kuukautiset alkavat yleensä 12-vuotiaana, mutta ne voivat alkaa jo 8-vuotiaana tai jopa 16-vuotiaana.
Keskimääräinen kuukautiskierto on 28 päivää, mutta se voi vaihdella 21-35 päivän välillä. Kuukautiset (vuotovaihe) kestävät 3-7 päivää.
Jopa 90 prosenttia naisista kokee kipua kuukautisten aikana. Kipu voi vaihdella voimakkuudeltaan, ja siihen liittyy usein masennusoireita.
Dysmenorreaa eli kuukautiskipua esiintyy lantiossa tai vatsassa yleensä jopa kolme päivää verenvuodon alettua.
Vuoden 2024 lopulla julkaistiin uusi tutkimus Journal Briefings in Bioinformatics -lehdessä. Sen mukaan masennus saattaa aiheuttaa kuukautiskipuja tiettyjen lueteltujen geenien vuoksi.
Aiemmissa tutkimuksissa on osoitettu korrelaatio dysmenorrean ja masennuksen välillä, mutta syy-yhteyttä geneettisellä tasolla ei ole todettu.
Tässä kokeessa käytettiin lähestymistapaa, joka tunnetaan nimellä Mendelin satunnaistaminen. Siinä käytettiin geneettisiä tietoja syy-seuraussuhteen tutkimiseen ilman, että sitä olisi tarvinnut testata suoraan ihmisillä.
Kokeen tekijät keräsivät geneettisiä tietoja 600 000 eurooppalaiselta ja 8 000 itäaasialaiselta henkilöltä.
Bioinformatiikkaa käytettiin sitten apuna löytämään geeneistä ja biologisista reiteistä malleja, jotka yhdistävät masennuksen kuukautiskipuihin.
Tutkimuksen mukaan se voi osoittaa ”merkittävän” syy-yhteyden masennuksen ja dysmenorrean välillä. Tutkijoiden havaintojensa mukaan mielialahäiriö lisää kuukautiskipujen todennäköisyyttä 1,51-kertaiseksi eli 51 prosenttia.
Tutkijat havaitsivat myös yhteyden joidenkin henkilöiden masennuksesta kärsivien unettomuuden ja dysmenorrean välillä. He kuitenkin tarkensivat, että ”ei löytynyt näyttöä syy-yhteyden tueksi”.
Ainakin yksi tiedemies, joka ei ollut mukana tutkimuksessa, toteaa tutkimuksen ja tutkimusasiakirjojen jääneen puutteellisiksi, koska syy-yhteys katsottiin todelliseksi, vaikka oli olemassa vain vahva geneettinen yhteys.
Masennuksesta tai muista mielialahäiriöistä kärsivät kokevat usein kipua voimakkaammin. Tämä lisääntynyt herkkyys liittyy siihen, miten aivot käsittelevät kipusignaaleja, mikä vahvistaa epämukavuuden tunnetta.
Lisäksi masennus voi vähentää yksilön kykyä selviytyä kivusta. Mielialahäiriöiden ja kivun keskinäinen yhteys voi tehdä dysmenorrean kaltaisten sairauksien hallinnasta haastavaa.
Primaarinen dysmenorrea johtuu kohonneista prostaglandiini pitoisuuksista, jotka aiheuttavat kohdun supistuksia kuukautisten aikana.
Kuukautishäiriöt liittyvät myös muihin terveysongelmiin, kuten ennenaikaisiin vaihdevuosiin.
Masennuksen ja kuukautiskivun välisen suhteen tutkimiseen käytetyssä satunnaistamisen menetelmässä oletettiin, että ympäristötekijät eivät vaikuta masennukseen, kuukautiskipuun tai genetiikkaan.
Taustalla saattaa olla mekanismeja, jotka altistavat yksilöt sekä masennukselle ja dysmenorrealle. Yksityiskohtaisten ja yksilöllisten tietojen puutteen vuoksi näitä tiloja yhdistävät erityiset reitit ovat edelleen epäselviä.
Tutkimuksen toisena rajoituksena todettiin, että masennuksen vakavuutta tai hoitoa ei otettu huomioon yksilötasolla, mikä vaikeuttaa havaittujen suhteiden ymmärtämistä.
Asiantuntijat ovat korostaneet, että suhde voi toimia myös päinvastoin. Tämä tarkoittaa, että kuukautiskipu voi edeltää masennuksen puhkeamista.
On olemassa ilmiö, jota kutsutaan keskushermostn herkistymiseksi. Se tapahtuu, kun aivot tulevat liian herkiksi normaaleille ärsykkeille ja tulkitsevat ne kivuliaiksi. Potilailla, joilla on kroonista lantiokipua, on havaittu olevan tämä ongelma, mikä yhdistää kuukautiskivun ja masennuksen.
Eläimillä on toinenkin dysmenorrean syy, joka on yhdistetty masennukseen. Tähän tilaan liittyy kohdun kaltaisen kudoksen kasvu kohdun ulkopuolella, mikä aiheuttaa kipua ja hedelmällisyysongelmia.
Tutkimukset ovat jo pitkään osoittaneet, että ensimmäiset kuukautiset varhaisessa iässä (menarche) lisäävät masennuksen riskiä myöhemmin elämässä.
Vatsakivut eivät aina tarkoita, että olet myös masentunut. Jos kipu kuitenkin häiritsee päivittäistä elämääsi, on tärkeää kääntyä lääkärin puoleen. Ammatilaiset voivat auttaa löytämään mielialahäiriöt tai muut dysmenorrean toissijaiset syyt.
Kun huomioidaan sekä fyysiset ja mielenterveysongelmat, voidaan varmistaa, että saat kokonaisvaltaisempaa ja kattavampaa hoitoa. Integroidun terveydenhuollon avulla voit saada yksilöllisempää hoitoa, parantaa hoitotuloksia ja vähentää naisiin vaikuttavien asioiden leimautumista.
Jotkin menetelmät, joiden tiedetään lievittävän kuukautiskipuja, voivat auttaa myös parantamaan masennusoireita. Esimerkiksi jooga, liikunta ja ruokavalion mukauttaminen tarjoavat fyysisiä ja henkisiä etuja.
Jos elämäntapamuutokset eivät auta oireisiin, voi olla hyvä hetki kääntyä lääkärin puoleen ja tiedustella mahdollista lääkitystä kivunlievityksessä.
Lähteet: (CNN Health) (Clevland Clinic)
Kuinka masennus ja kuukautiskipu liittyvät toisiinsa
Tuoreen tutkimuksen mukaan kuukautiskivun ja masennuksen välillä on ”vahva geneettinen yhteys”
TERVEYS Kuukautiset
Tuoreessa tutkimuksessa tutkijat havaitsivat, että masennus saattaa aiheuttaa kuukautiskipuja. Näistä tuloksista kiistellään kuitenkin jonkin verran, ja tästä galleriasta löydät katsauksen tutkimuksen tuloksiin sekä muita mahdollisia perusteluja. Asiantuntijat väittävät, että mielenterveyden ja fyysisen kivun välinen vuorovaikutus on paljon monimutkaisempi kuin yksittäinen geneettinen yhteys. Näiden yhteyksien ymmärtäminen voisi avata ovia parempiin hoitoihin ja parantaa elämänlaatua.
Oletko kiinnostunut tietämään lisää tästä tutkimuksesta? Klikkaa galleriassa eteenpäin ja lue tarkemmin.