▲Vesi on elämän edellytys. Valtameremme tuottavat sen pulssin, joka pitää maapallon sydämen sykkimässä ja meidät elossa. Sen syvyydet ovat vähiten tutkittujen maapallon osien joukossa ja myös vähiten ymmärrettyjä ekosysteemejä maailmassa. Se, mitä meristä kuitenkin tiedämme, on täynnä ihmeitä, värejä ja kauneutta.

Klikkaa galleriaan ja lähde virtuaaliselle kierrokselle vedenalaiseen spektaakkeliin ja ota samalla selvää upeista faktoista valtameriin liittyen.

(Kuva: Jeswin Thomas)

▲Valtameret kattavat 70 % Maan pinnasta.

(Kuva: George Kedenburg III)

▲Valtameret kätkevät sisälleen yli 90 % planeetan elävästä biomassasta.

(Kuva: Francisco Jesús Navarro Hernández)

▲Maalla tapahtuva toiminta on vastuussa 80 % kaikesta merien ja valtamerien saasteesta.

(Kuva: Master Wen)

▲Noin 40 % maailman populaatiosta elää 60 km:n päässä rannikolta.

(Kuva: Jay)

▲Ja 80 % maailman väestöstä elää 100 km:n päässä rannikolta.

(Kuva: Giancarlo Revolledo)

▲Saastuneet rannikkovedet tulevat maksamaan maailmanlaajuiselle taloudelle miljardeja dollareja vuodessa johtuen niistä aiheutuvista sairauksista ja kuolemista.

(Kuva: Alex Palmer)

▲2000-luvun alussa saastuneista merenelävistä tarttunut hepatiitti vaikutti taloudellisesti 7,2 miljardin dollarin verran, tämä kirja kertoo.

(Kuva: Robert Claypool)

▲Tyynimeri kattaa 30 % Maan pinnasta, mikä tekee siitä planeettamme suurimman valtameren.

(Kuva: jean wimmerlin)

▲Valtameriin päätyvä muovi tappaa joka vuosi jopa miljoona merilintua, 100 000 merinisäkästä ja lukemattomia kaloja.

(Kuva: Elijah M. Henderson)

▲Tyynimeri on englanniksi Pacific Ocean. Myös latinaksi nimi tarkoittaa rauhallista merta.

(Kuva: Jan Traid)

▲Merijää peittää 15 % maailman valtameristä.

(Kuva: Pablo Martinez)

▲Noin 90 % jäävuorista on vajonnut pinnan alle, joten se mitä niistä näemme, on pelkkä huippu.

(Kuva: David Clode)

▲Ääni kulkee 4,3 kertaa nopeammin pinnan alla ilmaan verrattuna.

(Kuva: Brooks Leibee)

▲Valo kulkee vain noin 200 metrin syvyyteen valtameressä.

(Kuva: Wynand Uys)

▲Se tarkoittaa sitä, että 1000 metrin syvyyden jälkeen meressä on täysin pimeää.

(Kuva: guille pozzi)

▲10 metriä syvempänä eivät suketajat kykene näkemään punaista tai keltaista, joten veri näyttää tummanvihreältä.

(Kuva: Miguel Machado)

▲Alue, joka on kauimpana kaikista rannikoista on nimeltään luoksepääsemättömyyden napa. Meressä se on nimeltään myös Point Nemo.

(Kuva: Kris Mikael Krister)

▲Point Nemo sijaitsee 2 688 kilometrin päässä lähimmistä saarista eteläisellä Tyynellämerellä.

(Kuva: yang miao)

▲Yli 90 % maiden välillä kaupatuista tavaroista kuljetetaan merien kautta.

(Kuva: Mords Saligumba)

▲Vedeltä kestää 1 000 vuotta suorittaa pysähtymätön matka ympäri maapallon.

(Kuva: Tavis Beck)

▲Ilmiö on kuin valtava liukuhihna ja toimii valtamerien lämpösuolavesikiertoon perustuen.

(Kuva: Pratik Mehta)

▲Sukeltaminen on turvallisempaa kuin ajaminen, laskuvarjohyppääminen ja maratonjuokseminen.

(Kuva: Karen Cantú Q)

▲Australiam Iso valliriutta näkyy kuuhun saakka.

(Kuva: Willian Justen de Vasconcellos)

▲10 metriä valtamerta kattaa saman massan kuin ilmakehä.

(Kuva: Daniel Corneschi)

▲Puolet hapesta, jota hengitämme päivittäin, on valtamerten tuottamaa.

(Kuva: David Clode)

▲Jokaisen valtameren vedet sisältävät sinne liuennutta kultaa. Mutta älä vielä innostu! Määrät ovat hyvin pieniä.

(Kuva: Anton Darius | @theSollers)

▲Vain 2,5 metriä valtamerten syvyydestä kattaa yhtä paljon vettä kuin koko ilmakehä.

(Kuva: Anastasia Dulgier)

▲Valtameri pitää sisällään 50 kertaa enemmän hiilidioksidia kuin ilmakehä.

(Kuva: Alexandra Rose)

▲Meret ovat koti 28:lle suurelle eläinryhmälle, kun maaltaa niitä löytyy 11.

(Kuva: Anton Darius | @theSollers)

▲Monet eläinlajit elävät valtamerten pohjassa. Nämä tunnetaan abyssaalisen alueen eliölajeina ja monet niistä kykenevät loistamaan pimeässä kemiallisten reaktioiden ansiosta.

(Kuva: Robert Metz)

▲Keskiverto harmaavalas valetaa noin 16 000 kilometria joka vuosi. Tämä on enemmän kuin minkään muun nisäkkään vaeltama matka.

(Kuva: Jeswin Thomas)

▲Mutta erään ylisuoriutuvan harmaavaan tiedetään matkustaneen 22 511 kilometriä 172 päivässä. Se pitää hallussaan nisäkkäiden pisintä vaellusmatkaa.

(Kuva: Guillaume Bourdages)

▲Tiedettävästi suurin sinivalas oli kooltaan 33 metriä eli 11-kerroksisen rakennuksen pituinen.

(Kuva: Mohamed Maail)

▲Kampela voi käyttää suojaväriään piiloutuakseen shakkilaudalle.

(Kuva: Shane Stagner)

▲Koralliriutat peittävät 20 % valtamerten pohjista.

(Kuva: Milos Prelevic)

▲Korallit ovat pikkuruisten eläinten yhteisöjä huokoisine kalkkirankoineen.

(Kuva: Shane Stagner)

▲Joillain napa-alueiden lajeilla on luonnollista jäätymisenestonestettä veressään estääkseen niitä jäätymästä.

(Kuva: Francisco Jesús Navarro Hernández)

▲Hákarl, kansallinen herkku Islannista on seurausta siitä, että haiden jäätymisenestomyrkkyjen on annettu mädäntyä fermentoitumismenetelmällä. Tämä herkku ei sovi heikoille.

(Kuva: Shaun Low)

▲Koralliriutat pitävät sisällään 25 % kaikista merenelävistä. Älä siis astu niille!

(Kuva: Ray Aucott)

▲Ihmiset ovat kartoittaneet yksityiskohtaisesti vain noin 5 % valtamerten pohjista.

(Kuva: David Clode)

▲Suurimmat merenalaiset kalliot sijaitsevat Bahamalla. Ne pitävät sisällään jopa 4 000 metrin jyrkkiä pudotuksia.

(Kuva: Anthony Rao)

▲Jos kaikki valtamerten keskiselänteet yhdistettäisiin, riitttäisivät ne kiertämään Maapallon kahdesti.

(Kuva: David Clode)

▲Tunnemme 230 000 merieläinlajia, mutta yli kaksi miljoonaa arvellaan olevan olemassa. Paljon on siis vielä tutkittavaa.

(Kuva: Cristian Palmer)

▲Syvin valtamerenosa, joka tiedetään tänä päivänä, on 11 kilometrin syvyinen Mariaanien hauta Tyynessämeressä. Mount Everest on 8,8 kilometriä korkea.

(Kuva: Ravi Shekhar)

▲Paine Mariaanien haudassa on 8 tonnia eli tuhat kertaa ilmanpaine merenpinnnan tasolla.

(Kuva: David Clode)

▲Mariaanien haudan lämpötila vaihtelee -1 ºC:n ja 4 ºC:n välillä.

(Kuva: David Clode)

▲Yksi syvimmältä löydetty elävä kala löydettiin 8 143 metrin syvyydestä.

(Kuva: David Clode)

▲Syvimmän laitesukelluksen ennätys on 332,35 metriä. Tämä ennätys on tehty Punaisellamerellä, Egyptissä vuonna 2014.

(Kuva: David Clode)

▲Syvimmän vapaasukelluksen ennätys on 214 metriä. Se saavutettiin Spetsesin rannikolla Kreikassa vuonna 2007.

(Kuva: David Clode)

▲Maailman korkein vuori löytyy todellisuudessa Tyynestämerestä. Mauna Kea -vuori Havaijilla on 10 kilometrin korkuinen.

(Kuva: Mendar Bouchali)

▲Myös maailman pisin vuoristojono löytyy valtamerestä. Keskiselänne on 65 000 kilometriä pitkä.

(Kuva: Cristian Palmer)

▲Jotkin syvän meren korallilajit elävät jopa 6 000 metrin syvyydessä ja 2 ºC:n vesissä.

(Kuva: Jared Poledna)

▲Yli puolet maailmanlaajuisesta kalanpyynnistä tekevät pienellä skaalalla ja paikallisella tasolla toimivat kalastajat.

(Kuva: Lance Anderson)

▲Suun täydeltä merivettä voi pitää sisällään miljoonia bakteerisoluja, satoja tuhansia kasviplanktoneita sekä kymmeniä tuhansia eläinplanktoneita.

(Kuva: Jong Marshes)

▲Noin 97 % planeetan elinympäristöistä löytyy vesistä.

(Kuva: Patrick Brinksma)

▲Meri on valtaisa museo, joka pitää sisällään enemmän historian jäänteitä ja kallisarvoisia muistoja kuin kaikki maailman museot yhteensä.

(Kuva: Vlad Tchompalov)

Sininen planeettamme: upeat kuvat ja mielenkiintoiset faktat merten syvyyksistä

Kauniit vedenalaiset kuvat

24/11/20 por StarsInsider

ELÄMÄNTAPA Meri

Vesi on elämän edellytys. Valtameremme tuottavat sen pulssin, joka pitää maapallon sydämen sykkimässä ja meidät elossa. Sen syvyydet ovat vähiten tutkittujen maapallon osien joukossa ja myös vähiten ymmärrettyjä ekosysteemejä maailmassa. Se, mitä meristä kuitenkin tiedämme, on täynnä ihmeitä, värejä ja kauneutta.

Klikkaa galleriaan ja lähde virtuaaliselle kierrokselle vedenalaiseen spektaakkeliin ja ota samalla selvää upeista faktoista valtameriin liittyen.