© Shutterstock

Suuri vaikutus -

Musiikilla on voimakas vaikutus muistiin, koska se pystyy vaikuttamaan tunteisiin ja luomaan vahvoja mielleyhtymiä. Kun kuuntelemme musiikkia, aivojemme useat osat aktivoituvat reagoimaan emotionaalisesti ja kognitiivisesti. Tämä vaikuttaa siihen miten muistamme asioita.

© Shutterstock

Muistin tyypit -

On olemassa kahden tyyppistä muistia: ”proseduraalista” ja ”episodista”. Proseduraalinen muisti tunnetaan myös nimellä ”lihasmuisti”, ja siihen liittyy tapoja tai rutiineja, jotka voidaan tehdä ilman ajatusta. Episodinen muisti sen sijaan vaatii tietoista muistamista, ja aivot käyttävät sitä muistamaan jotakin.

© Getty Images

Triggeri - Tuttu musiikki voi herättää muistoja tietyistä ajoista, paikoista tai kokemuksista. Tämä ilmiö tunnetaan nimellä ”musiikin herättämä omaelämäkerrallinen muisti”. Sille on ominaista siihen liittyvien tapahtumien tai tunteiden elävä muistaminen.

© Shutterstock

Elävät omaelämäkerralliset muistot - Musiikin herättämät omaelämäkerralliset muistot sisältävät usein tarkkoja yksityiskohtia, jotka liittyvät suoraan useampaan kuin yhteen aistiin. Näitä voivat olla äänet, tuoksut ja tunteet. Ne kaikki vaikuttavat muistojen rikkauteen ja voimakkuuteen.

© Shutterstock

Henkilökohtaiset mielleyhtymät -

Tietyt kappaleet voivat kietoutua yhteen henkilökohtaisten muistojen kanssa. Jos kuuntelet saman kappaleen vuosien kuluttua uudelleen saatat muistaa hetkiä menneisyydestäsi.

© Shutterstock

Tunnereaktiot -

Erilaiset musiikkityylit ja -lajit voivat herättää erilaisia tunnereaktioita. Tämä vaikuttaa siihen miten aivomme hakevat muistoja. Tämä pätee erityisesti, mikäli ihmisillä on tapana kuunnella eri musiikkityylejä eri tilaisuuksissa.

© Shutterstock

Musiikillinen nostalgia -

Musiikin muisteleminen menneisyydestä tunnetaan nimellä ”musiikillinen nostalgia”. Sitä pidetään omaelämäkerrallisista muistoista koostuvana kokoelmana. Saatat löytää itsesi kuuntelemasta menneisyyden musiikkia kun koet haastavia hetkiä. Tämä musiikki rauhoittaa ja tarjoaa turvallisuuden tunnetta.

© Shutterstock

Limbinen järjestelmä -

Musiikin ja muistin välinen yhteys juontaa juurensa aivojen limbiseen järjestelmään, joka käsittelee tunteita ja muistin muodostumista. Musiikki voi lujittaa muistojamme, sekä ikään kuin koodata tunteita aktivoimalla tätä aivojen osaa.

© Shutterstock

Hermoston aktivointi - Neurokuvantamistutkimukset ovat osoittaneet, että kun ihminen kuuntelee musiikkia, aivojen muistiin liittyvissä osissa lisääntyy hermotoiminta. Mieli sytyy ja kirjoittaa uudelleen polkujaan joka kerta kun tiettyä kappaletta soitetaan.

© Shutterstock

Kromestesia -

Jotkut ihmiset havaitsevat värejä tahattomasti kuunnellessaan musiikkia tai muita ääniä, tämä tunnetaan nimellä kromestesia tai ”ääni-väri-synestesia”. Väriparit ovat erilaisia jokaisen ihmisen kohdalla. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että korkeat äänet yhdistetään yleensä vaaleampiin tai kirkkaampiin väreihin, kun taas tummemmat värit yhdistetään mataliin ääniin.

© Shutterstock

Dopamiini -

Kun aivot joutuvat kosketuksiin musiikin kanssa, ne vapauttavat elimistöön dopamiinia, joka on mielen palkitsemis- ja nautintojärjestelmä. Musiikki ei ainoastaan auta muistia, mutta se saa sinut myös tuntemaan olosi hyväksi!

© Shutterstock

Musiikillinen muistilista -

Tarttuvat sävelet tai riimit, jotka tunnetaan nimellä mnemoniikka, auttavat tehokkaasti oppimisessa ja tietojen säilyttämisessä. Muistitikut hyödyntävät rytmisiä ja melodisia kuvioita. Ne auttavat rakentamaan vahvempia aivoja.

© Shutterstock

Mainonta ja markkinointi -

Muistilistoja käytetään myös mainonnassa ja markkinoinnissa, sillä tuotemerkit haluavat asiakkaiden kokevan voimakkaita tunteita kun he ajattelevat tuotetta tai palvelua. Tästä hyvänä esimerkkinä on jinglet.

© Shutterstock

Rytminen rakenne -

Musiikilla on jopa kyky parantaa muistia, sillä se tarjoaa perustan tietojen järjestämiselle ja muistamiselle. Tämä johtuu siitä, että musiikin ennustettavat tahdit ja tempot auttavat aivojen kognitiivisia prosesseja synkronoitumaan.

© Shutterstock

Varhaiset musiikkikokemukset -

Lapsuudessa saaduilla musiikkikokemuksilla voi olla pitkäaikaisia vaikutuksia muistin kehitykseen. Käytännössä tämä voi olla soittimien soittaminen tai kuorossa laulaminen. Mielen muistiverkostot vahvistuvat jatkuvan musiikkiharjoittelun myötä.

© Shutterstock

Mozart-ilmiö -

”Mozart-ilmiö” viittaa siihen, että klassisen musiikin kuuntelu voi tilapäisesti parantaa kognitiivisia toimintoja, kuten muistia. Tutkijat keskustelevat edelleen pitkän aikavälin vaikutuksista. Jotkut vanhemmat jopa soittavat klassista musiikkia lapsilleen varhaisessa iässä siinä toivossa, että se voisi parantaa heidän älykkyysosamääräänsä.

© Shutterstock

Taustamusiikki opetuksessa -

Taustamusiikki voi vaikuttaa oppimiseen ja muistin suorituskykyyn, ja tietyntyyppinen musiikki auttaa oppilaita keskittymään paremmin. Tutkimukset ovat osoittaneet, että maltillisen tempoinen musiikki voi tukea tarkkaavaisuutta pidempiä aikoja.

© Shutterstock

Musiikkiterapia -

Musiikkiterapiassa hyödynnetään musiikin voimaa muistin, kognition ja emotionaalisen hyvinvoinnin parantamiseen ihmisillä, joilla on neurologisia sairauksia kuten dementia ja Alzheimerin tauti. Osa potilaista pystyvätkin laulamaan lauluja vaivattomasti mukana, vaikka he eivät pysty muistamaan henkilökohtaisia muistojaan, jotka liittyvät näihin kappaleisiin.

© Shutterstock

Henkilökohtainen soittolista -

Dementiapotilaiden mieliala ja aivotoiminta paranevat selvästi, kun henkilökohtaisia soittolistoja hyödynnetään. Tuttu musiikki menneisyydestä tuo mieleen säilyneet muistot ja herättää positiivisia tunnereaktioita. Kaikki tämä parantaa osaltaan elämänlaatua.

© Shutterstock

Tekoäly -

Ohjelmistokehittäjät yrittävät luoda musiikkisoittimia, jotka tekoälyn avulla laativat yksilöllisiä soittolistoja. Nämä soittolistat on suunniteltu olemaan avuksi muun muassa ahdistuneisuutta kokiessa.

© Shutterstock

Musiikillinen koulutus -

Musiikillinen harjoittelu on yhdistetty muistin parantamiseen, sillä muusikot osoittavat usein ylivertaisia ääniin liittyviä muistitaitoja. Musiikkisoittimen soittamisen oppiminen on muistin harjoittelussa olennaisena osana.

© Shutterstock

Improvisaatio -

Musiikkia soittaessa improvisointi kannustaa muun muassa spontaaniin luovuuteen. Improvisaatio voi myös parantaa muistin suorituskykyä stimuloimalla erilaista ajattelua ja ongelmanratkaisutaitoja.

© Shutterstock

Toistuva harjoittelu -

Musiikkikappaleiden oppiminen ja niiden harjoittelun toistuvuus voivat vahvistaa tapaa, jolla mielemme muodostaa muistia. Tämän seurauksena aivojen lisääntyneestä hermostollisesta kapasiteetista hyötyvät kaikki muutkin elämän osa-alueet.

© Shutterstock

Yhteisölliset musiikkikokemukset -

Yhteiset musiikkikokemukset, kuten laulaminen ystävien kanssa, voivat edistää sosiaalisia siteitä ja luoda yhteisiä muistoja. Nämä ovatkin yleensä maagisia hetkiä.

© Getty Images

Kulttuuriset ja kollektiiviset muistot -

Musiikin ja muistin välinen yhteys ulottuu yksilöllisiä kokemuksia laajemmalle, yhteiskuntien jakamiin kulttuurisiin ja kollektiivisiin muistoihin. Musiikki toimii kulttuuriperinnön säilyttäjänä. Musiikki välittää kulttuuri-identiteettiä sukupolvelta toiselle.

© Shutterstock

Musiikin luonti -

Pelkän musiikin kuuntelun tai musiikin harjoittamisen lisäksi tutkimukset ovat osoittaneet, että aktiivisella laulujen kirjoittamisella ja musiikin luomisella on myös suuri vaikutus ihmisen kykyyn päästä traumaattisten muistojen yli.

© Shutterstock

Musiikilliset mielikuvat -

Mikäli soitinta ei ole käytettävissä, sen kuvitteleminen voi myös stimuloida aivoverkkoja, jotka osallistuvat muistiin ja havaitsemiseen. Tämän vuoksi muusikoiden voidaan nähdä harjoittelevan vaikka he eivät fyysisesti pitele soitinta kädessään. Tämän vuosi useimmat ihmiset muistavat sattumanvaraisesti kappaleiden sanat, jotka eivät soi.

© Shutterstock

Kertomukset ja tunnereaktiot -

Musiikillisten kertomusten, kuten elokuvien tai näytelmien katsominen voi luoda voimakkaita tunnereaktioita ja auttaa rakentamaan muistoja ja empatiaa.

© Getty Images

Tehokas muistiväline -

Musiikki on yleisesti tehokas väline muistojen ja identiteettin muokkaamisessa. Musiikki stimuloi aistikokemuksia ja edistää sosiaalisia yhteyksiä, mikä tekee siitä tehokkaan välineen muistin vahvistamiseen ja tunneilmaisuun.

Lähteet: (Music & Memory) (Levine Music) (Harvard Health) (The Washington Post) (TakeLessons) (Twelve Tone Music School)

© Shutterstock