Jokaisella horoskooppimerkillä on tietyt ominaisuudet ja muotityylit!
G20 on maailman suurimpien talouksien maiden yhteenliittymä, joka kokoontuu käsittelemään maailmanlaajuisia haasteita. Ryhmä edustaa kansakuntia, jotka muodostavat noin 85 prosenttia maailman kokonaistuotannosta ja 75 prosenttia kansainvälisestä kaupasta. Ryhmä koordinoi vastauksia globaaleihin kriiseihin ja pyrkii helpottamaan yhteistyötä tärkeissä poliittisissa kysymyksissä, jotka eivät koske pelkästään taloutta vaan myös esimerkiksi maailmanlaajuista terveyttä ja ilmastonmuutosta.
Oletko kiinnostunut tietämään aiheesta tarkemmin? Jatka lukemista klikkaamalla galleriassa eteenpäin.
YK:n pääsihteeri António Guterres saapui Rio de Janeiroon Brasiliaan ennen 18.-19. marraskuuta pidettävää G20-huippukokousta 2024. Hänellä oli yksinkertainen viesti: ”G20-johtajien on johdettava.”
Kahden alueellisen jäsenen (Afrikan unioni ja Euroopan unioni) lisäksi G20:n nykyiset jäsenet ovat: Argentiina, Itävalta, Brasilia, Kanada, Kiina, Ranska, Saksa, Intia, Indonesia, Italia, Japani, Etelä-Korea, Meksiko, Venäjä, Saudi-Arabia, Etelä-Afrikka, Turkki, Iso-Britannia ja Yhdysvallat.
Kokoukseen osallistuvat myös kansainväliset järjestöt, kuten Maailmanpankki, Maailman kauppajärjestö (WTO), Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) ja Yhdistyneet Kansakunnat (YK).
Vuoden 1997 Aasian finanssikriisin jälkeen, joka tuhosi useita Kaakkois-Aasian maita ja herätti pelkoa maailmanlaajuisesta kaaoksesta, G20-ryhmä perustettiin vuonna 1999 tilaksi, jossa kehittyneiden ja nousevien talouksien edustajat voivat keskustella maailmanlaajuisista rahoitusasioista.
Vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen G20 kehittyi enemmänkin foorumiksi, jossa erityisesti maailman johtajat kokoontuvat keskustelemaan ja ratkaisemaan maailman taloudellisia ongelmia. G20-huippukokousta pidetään yhtenä maailman tärkeimmistä tapahtumista.
Brasilian presidentti Luiz Inácio Lula da Silva isännöi vuoden 2024 G20-huippukokousta. Yksi hänen asialistansa keskeisistä kohdista on miljardöörien verottaminen.
Maailman rikkaimmat henkilöt löytävät usein porsaanreikiä verojen välttämiseksi. Superrikkaat käyttävät verotuksen välttämiseen monia taktiikoita: he pitävät suurimman osan rahoistaan osakkeissa, kasaavat varoja riistokäyttöön perustuviin yrityksiin, kuten kiinteistöihin ja öljyyn, sekä perustavat säätiöitä ja muita aloitteita, jotka mahdollistavat massiiviset verovähennykset.
Heinäkuussa 2024 pidetyssä G20-maiden valtiovarainministerien kokouksessa Yhdysvallat ja Saksa vastustivat jyrkästi oikeudenmukaisen ja progressiivisen verotuksen strategioiden kehittämistä yksinomaan maailman rikkaimpia henkilöitä varten.
Ranskalaisen taloustieteilijän Gabriel Zucmanin laatimaan ehdotukseen sisältyy 2 prosentin kiinteä vero noin 2 800 miljardöörin kokonais nettovarallisuudesta, joiden yhteenlaskettu arvo on 13,5 biljoonaa Yhdysvaltojen dollaria.
Verotettava nettovarallisuus ylittää tulotason, mikä on rajoitettu verotusala, jonka maailman rikkaimmat kiertävät helposti. Siihen sisältyvät pikemminkin varat ja sijoitukset.
Tämän ehdotuksen toteuttaminen voisi tuoda 250 miljardia Yhdysvaltojen dollaria vuodessa. Nämä varat käytettäisiin maailmanlaajuisen epätasa-arvon poistamiseen erityisesti alhaisen tulotason maissa, joilla on laajalti velkaa.
Näillä varoilla rahoitettaisiin myös valmiuksia, joilla puututaan kysymyksiin, jotka vaikuttavat suhteettomasti tiettyihin yhteisöihin. Ne olisivat muun muassa ilmastonmuutos, köyhyys ja nälkä. Tämä on erityisen tärkeää, kun huomioidaan Afrikan unionin osallistuminen huippukokoukseen ensimmäistä kertaa.
COP29-kokouksen jälkeen, jossa maailman johtajat kokoontuivat keskustelemaan ilmastokriisistä ja jossa päätettiin ohjata lisää varoja köyhille maille, jotta ne voisivat rakentaa vastustuskykyä ilmastotuhoja vastaan, G20-maat ovat vastuussa siitä, että kyseinen rahoitus toteutuu.
Maailma on riippuvainen G20-maiden yhteistyöstä ilmastonmuutoksen vaikutuksia hillitsevien aloitteiden rahoittamisessa, vaikka G20-maiden jäsenet tuottavat itse yli 75 prosenttia maailman kasvihuonekaasupäästöistä.
Samat haasteet, jotka nousivat esiin COP29-kokouksessa, kuten kiistat rahoitusaloitteista, energiavaihdosta ja yksityisten yritysten saattamisesta vastuuseen ympäristöhaitoista, ovat levinneet G20-kokoukseen, eikä selvää ratkaisua tilanteeseen ole tiedossa.
Fossiilisten polttoaineiden ja kivihiilen käytön asteittainen lopettaminen on kutistunut ”vaiheittaiseen vähentämiseen” tähtääväksi puolittaiseksi sitoumukseksi. Tämä ei anna juurikaan toivoa sellaisten edistyksellisten ilmastosopimusten aikaansaamiseksi, joita ilmastojohtajat vaativat kansakunnilta.
Geopoliittiset kysymykset, kuten Venäjän hyökkäys Ukrainaan (jonka vuoksi Venäjän presidentti Vladimir Putin ei ole osallistunut huippukokoukseen kahtena vuonna peräkkäin), Israelin sota Gazaa ja Libanonia vastaan sekä Yhdysvaltojen ja Kiinan väliset jännitteet, ovat lisänneet haasteita käsitellä maailmanlaajuisia kysymyksiä.
G20-maiden sitoutuminen Maailman kauppajärjestö WTO:n periaatteisiin, joihin kuuluu muun muassa tullien minimointi muiden kauppaa helpottavien toimenpiteiden ohella, on ristiriidassa monien toimenpiteiden kanssa, joita Yhdysvallat on toteuttanut kilpaillessaan Kiinan kanssa, joka on johdonmukaisesti käyttänyt pakotteita, korotettuja tulleja ja muita toimenpiteitä kilpailukykynsä vähentämiseksi.
Donald Trumpin uudelleenvalinnan myötä Trump lupaa viedä nämä toimenpiteet uusiin äärimmäisyyksiin. Yhtenä lupauksena on yleiset 20 prosentin tullimaksut Kiinalle, joten Yhdysvaltojen lupaukset G20-huippukokouksessa vuonna 2024 ovat lähes merkityksettömiä, kun sen lähestyvä johtajanvaihdos muuttaa sen sitoumuksia.
Trumpin tulevan hallinnon kannat ovat maailmanlaajuisten johtajien keskeisiä huolenaiheita, jotka liittyvät erityisesti Trumpin lupauksiin Ukrainan sodasta, kansainvälisestä turvallisuudesta, kaupasta ja ilmastonmuutoksesta.
Kiinan presidenttiä Xi Jinpingiä pidetään myös vuoden 2024 kokouksen avainhenkilönä. Kiinalla on hallitseva taloudellinen asema maailmantaloudessa ja vahva diplomaattinen suhde Venäjään.
Vuoden 2024 kokouksen mottona on ”Oikeudenmukaisen maailman ja kestävän planeetan rakentaminen”. Siihen kuuluu kolme pääteemaa: sosiaalinen osallisuus ja nälän ja köyhyyden torjunta, globaalin hallinnon instituutioiden uudistaminen sekä kestävä kehitys ja energiamurros.
Geopoliittiset haasteet hämärtävät tällä hetkellä kykyä tehdä tiukkoja johtopäätöksiä, joten kriitikot eivät näe juurikaan toivoa menestyksekkäästä vuoropuhelusta, jolla voitaisiin saada aikaan toivottua muutosta.
Näistä haasteista huolimatta on olemassa toivon pilkahdus, erityisesti Euroopan unionin ja Mercosur-maiden (Argentiina, Bolivia, Brasilia, Paraguay ja Uruguay) osalta. Mercosur-maat aikovat vuosikymmeniä kestäneiden neuvottelujen jälkeen sopia historiallisesta vapaakauppasopimuksesta. Tämä on herättänyt myös paljon kritiikkiä erityisesti ympäristönsuojelijoiden toimesta.
Sopimus on välttämätön, jotta Saksa voi saavuttaa energiamurrosta koskevat tavoitteet. Tämä tapahtuu muun muassa hankkimalla raaka-aineita aurinkopaneeleja, akkuja ja tuulienergiaa varten.
Euroopan unionin ja Mercosur-maiden välisten kauppasuhteiden lujittuminen luo dynamiikkaa myös Kiinan kiihtyville investoinneille alueella. Tähän kuuluu muun muassa hiljattain megasataman perustaminen Peruun.
Lisäksi näyttää todennäköiseltä, että huippukokouksen aikana laaditaan loppuasiakirja maailman nälänhätään liittyvistä sosiaalisista kysymyksistä osana Brasilian ”Global Alliance Against Hunger” -aloitetta, jossa mainitaan myös Ukrainan ja Gazan sodat.
Tämä aloite olisi valtava voitto Brasilian presidentille, joka on keskittynyt nälkäongelmaan koko kahden ensimmäisen presidenttikautensa ajan. Tämän ansiosta aliravittujen brasilialaisten määrä on vähentynyt 80 prosentilla vuosikymmenen aikana.
Vaikka pyrkimykset käsitellä verotuskysymystä ja ohjata varoja maailmanlaajuisiin ohjelmiin eriarvoisuuden vähentämiseksi vaikuttavat epätodennäköisiltä eri jäsenten vastarinnan vuoksi, jotkin tärkeät päätöslauselmat saattavat toteutua. Maailmankokous tarjoaa toivoa tämän hetkisiin geopoliittisiin jännitteisiin.
Lähteet: (United Nations) (DW) (RFI) (World Economic Forum) (Council on Foreign Relations) (Reuters) (Council of the European Union) (AP News)
Tulkinta G20:sta: Miksi se muokkaa globaalia asialistaa
Erilaiset näkökulmat korostuvat maailman prioriteettien muotoilussa
ELÄMÄNTAPA G20
G20 on maailman suurimpien talouksien maiden yhteenliittymä, joka kokoontuu käsittelemään maailmanlaajuisia haasteita. Ryhmä edustaa kansakuntia, jotka muodostavat noin 85 prosenttia maailman kokonaistuotannosta ja 75 prosenttia kansainvälisestä kaupasta. Ryhmä koordinoi vastauksia globaaleihin kriiseihin ja pyrkii helpottamaan yhteistyötä tärkeissä poliittisissa kysymyksissä, jotka eivät koske pelkästään taloutta vaan myös esimerkiksi maailmanlaajuista terveyttä ja ilmastonmuutosta.
Oletko kiinnostunut tietämään aiheesta tarkemmin? Jatka lukemista klikkaamalla galleriassa eteenpäin.