© Shutterstock

Uutisia Neuralinkiltä -

Miljardööri Elon Musk ilmoitti tammikuun 2024 lopulla, että hänen yrityksensä Neuralink oli asettanut onnistuneesti ensimmäiselle ihmiselle aivoimplantin.

© Getty Images

Elon Muskin X:n tiedote -

Musk julkaisi ilmoituksen X:n kautta (joka tunnettiin aikaisemmin nimellä Twitter). Musk lisäksi, että potilas oli "toipumassa hyvin".

© Getty Images

Yksi monista -

Neuralink on yksi niistä monista tahoista, jotka tutkivat miten ihmisen hermosto voidaan yhdistää tietokoneeseen, ja mitä lääketieteellisiä vaikutuksia tällä voisi olla.

© Getty Images

Useita tutkimuksia -

Clinicaltrials.gov -sivuston mukaan tällä hetkellä on käynnissä yli 40 niin sanottua aivo-tietokoneliitännän kokeilua.

© Shutterstock

Neuralink-tutkimus -

Associated Pressin mukaan Neuralinkin kokeessa käytettävä laite on suunnilleen kolikon kokoinen.

© Shutterstock

Miten siru toimii -

Siru on suunniteltu sijoitettavaksi suoraan kalloon. Sirussa on useita erittäin ohuita johtoja, jotka menevät suoraan aivoihin.

© Shutterstock

Miten siru toimii -

Neuralinkin syyskuussa 2023 antaman ilmoituksen mukaan johdot on tarkoitus sijoittaa aivojen osaan, joka kontrolloi liikkeiden tarkoitusta.

© Shutterstock

Tärkein tavoite -

Tämän niin sanotun "aivosirun" ensimmäisenä tavoitteena on tarjota ihmisille mahdollisuus ohjata elektronisia laitteita vain ajatuksen avulla.

© Shutterstock

Telepatia -

Musk ilmoitti tammikuun lopussa X:ssä julkaistussa viestissä, että ensimmäinen Neuralink-tuote olisi nimeltään "Telepathy".

© Shutterstock

Kohdemarkkinat -

Musk totesi myös, että ensimmäiset tuotteesta hyötyvät ihmisiset olisivat ne, jotka olisivat jostain syystä menettäneet raajojensa käytön.

© Shutterstock

Mitä mieltä amerikkaiset ovat asiasta -

Paw Research Center teki vuoden 2021 syksyllä kyselyn, jossa selvitettiin mitä mieltä amerikkalaiset olivat aivosiruimplantin mahdollisuudesta.

© Shutterstock

Tutkimus -

Kyselyyn osallistuneilta henkilöiltä tiedusteltiin heidän mielipidettä aivosirusta, jonka avulla ihmiset voisivat "käsitellä tietoa huomattavasti nopeammin ja tarkemmin".

© Shutterstock

Tulokset -

Amerikkalaiset suhtautuvat kuitenkin aiheeseen yleisesti kielteisesti. Vastanneista henkilöistä 56 prosenttia oli sitä mieltä, että sirujen laajamittainen käyttö osana kognitiivisen toiminnan parantamista olisi yhteiskunnalle haitallista.

© Shutterstock

Yleinen mielipide -

Jäljelle jääneistä 44 prosentista vain 13 prosenttia ilmoitti sen olevan hyvä ajatus. Vastanneista 32 prosenttia ilmoitti olevansa asian suhteen epävarma.

© Shutterstock

Nyanssi -

Mielipiteet vaihtelivat sen mukaan miten sirua käytettäisiin. Yleisesti ottaen amerikkalaiset suhtautuivat sirun käyttöön myönteisemmin osana lääketieteellistä tarkoitusta.

© Shutterstock

Lääketieteelliset tarkoitukset -

Tutkimukseen osallistuneista henkilöistä 77 prosenttia sanoi kannattavansa sirun käyttöä osana halvaantuneiden henkilöiden liikkuvuuden lisäämistä.

© Shutterstock

Ikään liittyvä henkinen heikkeneminen -

Lisäksi 67 prosenttia tutkimukseen osallistuneista sanoi kannattavansa aivosirujen käyttöä ikääntymiseen liittyvän henkisen heikkenemisen hoidossa. Aivosirujen käyttöä ilman ilmeistä lääketieteellistä tarkoitusta kannatettiin vähemmän.

© Shutterstock

Muut kuin lääketieteelliset tarkoitukset -

Vain 32 prosenttia tutkimukseen osallistuneista kannatti sirujen käyttöä osana ihmisten ajatuksien muuttamista tekstiksi. Tutkimukseen osallistuneista henkilöistä 25 prosenttia kannatti sirujen käyttöä osana Internetin selaamista tapahtuen vain ajatuksen voimalla.

© Shutterstock

Testaamiseen liittyvät huolenaiheet -

Vuoden 2021 tutkimus paljasti myös, että amerikkalaiset ovat erittäin huolestuneita siitä miten aivosiruja tarkastettaisiin ja testattaisiin.

© Shutterstock

Testausvaatimukset -

Kyselyyn vastanneista henkilöistä 83 prosenttia toivoivat sirujen turvallisuus- ja tehokkuusvaatimusten olevan entistä tiukempia, kuin mitä muiden lääketieteellisten laitteiden osalta on ollut.

© Shutterstock

Todellisuus -

Lisäksi 78 prosenttia vastaajista sanoi, että heidän mielestään aivosiruja käytetään todennäköisesti ennen kuin ymmärrämme kunnolla mitä vaikutuksia niillä voi todellisuudessa olla terveyteemme.

© Shutterstock

Muut huomioitavat asiat -

Nyt kun Neuralinkin kokeilu on alkanut, tutkijat ovat myös turhautuneita siitä, että yleisölle ei ole annettu yksityiskohtaisia tietoja.

© Getty Images

Saatavilla olevien tietojen puute -

Muskin viestiä lukuunottamatta ei ole niinkään saatu Neuralinkiltä virallista tietoa siitä, että kokeilu olisi edes alkanut. Tärkein julkinen tietolähde on tutkimuksen esite, jossa ihmisiä pyydetään osallistumaan kokeeseen.

© Getty Images

Tutkimuksen esite -

Oxfordin yliopistossa työskentelevä neuroinsinööri Tim Denisonin mukaan Neuralinkin esitteestä puuttuu keskeisiä tietoja itse tutkimuksesta. Esitteessä ei myöskään kerrota mitä tutkimustietoja siinä arvoidaan.

© Getty Images

Koetta ei ole rekisteröity -

Tutkimusta ei myöskään ole rekisteröidy clinictrials.gov -sivustolle. Kyseessä on National Institues of Healthin ylläpitämä lääketieteellisen tutkimuksen verkkotietokanta.

© Shutterstock

Yliopiston vaatimukset -

Useat yliopistot edellyttävät tutkijoiden rekisteröivän tutkimuksen. Tutkimussuunnitelma on lisäksi rekisteröitävä arkistoon ennen osallistujien rekisteröintiä.

© Shutterstock

Lääketieteellisen lehden vaatimus -

Monet lääketieteelliset aikakauslehdet edellyttävät tutkimuksen rekisteröintiä arkistoon ennen kuin tutkimustuloksia voidaan julkaista.

© Shutterstock

Eettiset perusteet -

Tämä ajatus on eettisten periaatteiden mukainen. Niiden tarkoituksena on suojella niitä henkilöitä, jotka ilmoittautuvat osallistumaan lääketieteellisiin tutkimuksiin.

© Shutterstock

Yhteydenotot kommenttia varten -

Kun Nature-lehti tiedusteli, miksi tutkimusta ei ole rekisteröidy, Neuralink ei vastannut.

© Shutterstock

Katsaus tulevaan -

Brain Aivo-tietokoneliitännät näyttävät olevan jännittävä, vaikkakin kiistanalainen tieteellinen tutkimusalue. Odotamme toistaiseksi Neuralink-tutkimuksen tuloksia.

Lähteet: (Associated Press) (Pew Research) (Nature)

© Getty Images