Meteoriparvet, superkuut ja muut taivaankappaleiden liikkeet vuonna 2019

KATSO MYÖS

Kodit, jotka on rakennettu kestämään maastopaloja

Ilmastonmuutos: maailma 50 vuoden kuluttua

Kysymyksiä, joita voi pohtia mielekkään elämän saavuttamiseksi vuonna 2025

Kauneutta kaltereiden takana: yleisön huomion herättäneet viehättävät rikolliset

Maailman korruptoituneimmat maat vuonna 2025

Myrkyllisiä perhosia, möhkälepäisiä kaloja ja muuta uutta luontoa löydetty Perun Amazonilta

KATSO UUDELLEEN

0 / 35 Fotos

19. helmikuuta, täysikuu, superkuu - Vuoden toinen superkuu nähdään kello 17:53 helmukuun 19. päivänä. Superkuista päästään ihailemaan silloin, kun kuu on täysikuu ja kiertoradallaan lähimpänä Maata. Pohjois-Amerikan alkuperäisheimot nimittivät sitä lumi- tai nälkäkuuksi johtuen vuodenajasta ja huonoista metsästysolosuhteista.

1 / 35 Fotos

20. maaliskuuta, kevätpäiväntasaus - Kevätpäiväntasaus eli kevätpäivänseisaus tapahtuu, kun Aurinko paistaa suoraan päiväntasaajalle antaen kaikille Maan osille yhtä paljon auringonvaloa. Tätä taivaallista tapahtumaa juhlistetaan muinaisin rituaalein ympäri maailmaa ja druidit odottavat sitä Stonehengellä, Isossa-Britanniassa. Kevätpäiväntasaus koetaan 20. maaliskuuta klo 23.58 tänä vuonna.

2 / 35 Fotos

21. maaliskuuta, täysikuu, superkuu -

Kuu on yhä lähellä Maata sen kiertoradallaan ja täysikuusta tulee jälleen superkuu. Kaunis tapahtuma koetaan 03.43 maaliskuun 21. päivänä. Alkuperäisheimot ovat kutsuneet tätä kuuta täydeksi matokuuksi, sillä se edusti sitä aikaa, kun maa alkoi sulaa. Sitä kutsutaan myös korppi-, kuori-, sokeri- ja mahlakuuksi sekä puhtaaksi kuuksi.

3 / 35 Fotos

19. huhtikuuta, täysikuu - Huhtikuu on vuoden 2019 ensimmäinen kuukausi, jolloin täysikuu ei ole superkuu, sillä kuun kiertorata on tuolloin kauempana Maapallosta. Tätä kuuta kutsutaan usein täydeksi pinkiksi kuuksi tai versovan nurmen kuuksi kevään saapumisen merkiksi. Sitä on kutsuttu myös täydeksi kalakuuksi, sillä sen aikana täpläsillit uivat ylävirtaan.

4 / 35 Fotos

22. ja 23. huhtikuuta, Lyridien meteoriparvi - Lyridien meteoriparvi tuottaa jopa 20 meteoria tunnissa sen huippuaikoina ja tapahtuu joka vuosi huhtikuun 16. ja 25. päivän välillä. Meteorikuuro koostuu pölyhiukkasista, jotka putoilevat komeetasta nimeltään C/1861 G1 Thatcher.

5 / 35 Fotos

6. ja 7. toukokuuta, eta-Akvaridien meteoriparvi - Tunnin aikana voi havaita jopa 60 meteoria, joten eta-Akvaridien meteoriparvi on suurempi spektaakkeli kuin useimmat. Tapahtuma on pääosin nähtävillä eteläisellä pallonpuoliskolla ja puoliksi nähtävillä pohjoisella pallonpuoliskolla.

6 / 35 Fotos

18. toukokuuta, täysikuu, sininen kuu - “Sinisiä kuita” päästään ihailemaan vain 2,7 vuoden välein. Se tapahtuu, kun neljäs täysikuu sattuu yhdelle kaudelle yleisemmän kolmen sijaan. Täysikuu ilmestyy taivaalle joka 29,53 päivä. Pohjois-Amerikan alkuperäisheimot kutsuvat tätä täydeksi kukkakuuksi, täydeksi maissinistutuskuuksi tai täydeksi maitokuuksi, kiitos miellyttävien kevätolosuhteiden.

7 / 35 Fotos

10. kesäkuuta, Jupiter vastakkaisessa asemassa - Paras aika nähdä Jupiter Maasta vuonna 2019 on kesäkuun 10. päivänä. Valtava kaasuplaneetta tulee olemaan sen lähimmässä asemassa Maahan nähden kiertäessään Aurinkoa, joka valaisee Jupiterin.

8 / 35 Fotos

17. kesäkuuta, täysikuu - Amerikan alkuperäisheimot tuntevat tämän kuun nimellä täysi mansikkakuu, kiitos mansikan kypsymisajan. Tämä kesäkuun tapahtuma tunnetaan myös nimellä täysi ruusukuu ja täysi hunajakuu.

9 / 35 Fotos

21. kesäkuuta, kevätpäivänseisaus -

Tämä päivä on merkkinä pohjoisen pallonpuoliskon ensimmäisestä kesäpäivästä ja eteläisen pallonpuoliskon ensimmäisestä talvipäivästä. Tällöin pohjoisnapa on kallellaan Aurinkoon päin. Monet muinaiset perinteet liittyvät tähän päivään ja mongolialaiset shamaanit kanavoivat tuolloin esimerkiksi henkiä. Rituaali on peräisin vuosituhansien takaa.

10 / 35 Fotos

2. heinäkuuta, auringonpimennys -

Ensimmäinen kokonainen auringonpimennys vuodelle 2019 näkyy vain eteläisellä Tyynellämerellä, Keski-Chilessä ja Keski-Argentiinassa. Kyseessä on ensimmäinen kahdesta vuoden aikana nähtävästä kokonaisesta pimennyksestä.

11 / 35 Fotos

9. heinäkuuta, Saturnus vastakkaisessa asemassa -

Saturnus saapuu lähimmäksi Maapalloa koko vuonna heinäkuun 9. päivänä ja on täysin Auringon valaisema koko yön ajan. Renkaallisen planeetan kuutkin ovat nähtävillä.

12 / 35 Fotos

16. heinäkuuta, täysikuu -

Alkuperäisasukkaat ovat kutsuneet tätä heinäkuun tapahtumaa täydeksi pukkikuuksi, sillä silloin peurat kasvattavat sarvensa. Se tunnetaan myös täytenä ukkoskuuna ja täytenä heinäkuuna.

13 / 35 Fotos

16. heinäkuuta, osittainen kuunpimennys -

Osittainen kuunpimennys näkyy Euroopassa, Afrikassa, Keski-Aasiassa ja Intian valtamerellä. Kuu matkaa osittain läpi Maan varjon pimeimmän kohdan.

14 / 35 Fotos

28. ja 29. heinäkuuta, delta-Akvaridien meteoriparvi -

Tämän meteoriparven aikana nähdään noin 20 meteoria tunnissa. Delta-Akvaridien meteoriparvi tapahtuu joka vuosi heinäkuun 12. ja elokuun 23. päivän välillä.

15 / 35 Fotos

12. ja 13. elokuuta, Perseidien meteoriparvi -

Perseidien meteoriparvi on astronomin unelma, sillä sen aikana taivaalla lentää peräti 60 tähdenlentoa tunnissa. Tämä erityisen kirkas ilmiö on perua komeetta Swift-Tuttlesta.

16 / 35 Fotos

15. elokuuta, täysikuu -

Suurten järvien alueen alkuperäisasukkaiden heimot kutsuivat tätä täydeksi sampikuuksi, sillä kyseisiä kaloja on helpointa saada kiinni elokuussa. Sitä kutsutaan myös vihreän maissin kuuksi ja viljakuuksi, sillä nämä kaksi ruokaa ovat valmiina sadonkorjuuta varten tänä aikana.

17 / 35 Fotos

9. syyskuuta, Neptunus vastakkaisessa asemassa -

Tämä on lähin etäisyys maasta, jonka Neptunus saavuttaa koko vuonna, joten nyt kannattaa tiirailla taivaalle. Planeetta on nähtävissä koko yön ajan pienenä sinisenä pisteenä.

18 / 35 Fotos

14. syyskuuta, täysikuu -

Tämä tunnetaan yleisesti sadonkorjuun kuuna, sillä se tapahtuu lähimpänä syyspäiväntasausta. Alkuperäisasukkaat tuntevat sen myös nimellä täysi maissikuu, kiitos maissinkorjuun ajan.

19 / 35 Fotos

23. syyskuuta, syyspäiväntasaus -

Syyspäiväntasaus merkitsee syksyn ensimmäistä päivää pohjoisella pallonpuoliskolla ja kevään ensimmäistä päivää pohjoisella pallonpuoliskolla. Molemmat pallonpuoliskot saavat yhtä paljon auringonvaloa syyskuun 23. päivänä vuonna 2019.

20 / 35 Fotos

8. lokakuuta, Draconidien meteoriparvi -

Vain 10 meteoria ylittää yötaivaan tunnissa tämän meteoriparven aikana, joten kyseessä on pieni parvi. Pölyhiukkaset lentelevät komeetta 21P Giacobini-Zinneristä lokakuun 6. ja 10. päivän välillä joka vuosi.

21 / 35 Fotos

13. lokakuuta, täysikuu -

Amerikan alkuperäisväestön heimot kutsuivat tätä kuuta täydeksi metsästäjän kuuksi, sillä riista oli tuolloin hyvässä lihassa kesän jäljiltä. Sitä kustutaan myös matkustuskuuksi ja verikuuksi.

22 / 35 Fotos

21. ja 22. lokakuuta, Orionidien meteoriparvi - Orionidien meteoriparvea on saatu ihailla jo antiikin ajoista alkaen. Tunnissa nähtävissä on 20 tähdenlentoa, jotka ovat peräisin Halleyn komeetasta.

23 / 35 Fotos

27. lokakuuta, Uranus vastakkaisessa asemassa -

Planeetta, joka on valokuvattuna vasemmalla ja topografisesti väritettynä oikealla saapuu lähimmäksi Maata sen kiertoradallaan lokakuun 27. päivänä.

24 / 35 Fotos

5. ja 6. marraskuuta, Taurudien meteoriparvi -

Tämä pitkään kestävä meteoriparvi sisältää avaruuspölyä kahdesta eri komeetasta, mutta tuottaa silti vain 5-10 meteroia tunnissa. Asteroidi 2004 TG10 ja komeetta 2P Encke ovat vastuussa tästä parvesta, joka tapahtuu joka vuosi syyskuun 7. ja joulukuun 10. päivän välillä.

25 / 35 Fotos

11. marraskuuta, Merkuriuksen harvinainen ylikulku -

Näetkö tuon pikkuruisen mustan pisteen Auringon vasemmassa alakulmassa? Se on Merkurius. Seuraava Merkuriuksen ylikulku, joka on nähtävissä Maasta päin katsottaessa tapahtuu vasta vuonna 2039. Se on nähtävissä Pohjois-Amerikassa, Meksikossa, Euroopassa, Lähi-idässä ja Afrikassa.

26 / 35 Fotos

12. marraskuuta, täysikuu -

Pohjois-Amerikan alkuperäisasukkaat kutsuivat tätä kuuta täydeksi majavakuuksi sen vuodenajan kunniaksi, jolloin heillä oli tapana asettaa ansoja majaville. Sitä kutsutaan myös huurteiseksi kuuksi ja metsästäjän kuuksi.

27 / 35 Fotos

17. ja 18. marraskuuta, Leonidien meteoriparvi - Pölyhiukkaset komeetta Tempel-Tuttlesta lähettävät ilmoille 15 meteoria tunnissa. Mielenkiintoista kyllä, parvi lähettää joka 33. vuosi ilmoille viidentoista sijaan satoja tähdenlentoja.

28 / 35 Fotos

24. marraskuuta, Jupiter-Venus-konjunktio - Marraskuun 24. päivänä sekä Jupiter (vasemmalla) että Venus (oikealla) näkyvät paljaalla silmällä katseltuna.

29 / 35 Fotos

12. joulukuuta, täysikuu -

Pohjois-Amerikan alkuperäisväestön heimot kutsuvat tätä täysikuuta täydeksi kylmäksi kuuksi johtuen ajanjakson kylmistä lämpötiloista.

30 / 35 Fotos

13. ja 14. joulukuuta, Geminidien meteoriparvi -

Tämä meteoriparvi on vertaansa vailla. Monivärinen esitys lähettää tunnissa 120 tähdenlentoa taivaalle. 200 Phaethon -asteroidi on vastuussa tästä vuoden suurimmasta meteoriparvesta.

31 / 35 Fotos

22. joulukuuta, talvipäivänseisaus -

Etelänapa osoittaa Aurinkoon ja talvi saapuu pohjoiselle pallonpuoliskolle sekä kesä saapuu eteläiselle pallonpuoliskolle joulukuun 22. päivänä. Tänä päivänä juhlitaan monia muinaisia juhlia, jotka ovat usein luonnon kunniaksi järjestettyjä pakanallisia menoja.

32 / 35 Fotos

21. ja 22. joulukuuta, Ursidien meteorikuuro -

Tämä pieni meteoriparvi on komeetta Tuttlen aikaansaama. 5-10 merteoria lentelee taivaalla tunnin aikana.

33 / 35 Fotos

26. joulukuuta, rengasmainen auringonpimennys -

Rengasmainen auringonpimennys tapahtuu, kun Kuu on kiertoradallaan niin kaukana Maasta, että se peittää täysin Auringon. Kuun ympärille muodostuu rengas auringonvaloa luoden tämän kauniin efektin. Sitä voi ihailla Saudi-Arabiassa, eteläisessä Intiassa, pohjoisessa Sri Lankassa sekä Indonesiassa.

34 / 35 Fotos