© Shutterstock

Kaurahiutaleet -

Kaura on yleisesti suosittu ilmastoystävällinen elintarvike. Kauran tuottaminen vaatii nimittäin paljon vähemmän resursseja ja se on yleensä säänkestävää. Joten kaura kestää sääolosuhteita ja auttaa vähentämään ruokahävikkiä.

© Shutterstock

Pähkinät -

Maapähkinöitä tuottava kasvi voi osaltaan edistää maaperän terveyttä estämällä eroosiota, parantamalla maaperän rakennetta ja edistämällä ravinteiden kiertoa. Tämä vähentää kemiallisten lannoitteiden tarvetta ja samalla maatalousjärjestelmien yleinen kestävyys paranee.

© Shutterstock

Karpalopavut -

Karpalopavujen kasvattaminen vaatii vähemmän vettä verrattuna muihin pavuihin. Ne soveltuvat näin ollen hyvin viljelyyn alueilla, joilla vesivarat ovat rajalliset. Sekä karpalopavuja voidaan viljellä myös kuivuuden aikana. Ne ovat myös luonnollisia typpivarastoja, mikä tarkoittaa, että ne varastoivat maaperään typpeä muiden kasvien käyttöön elinkaarensa aikana ja sen jälkeen.

© Shutterstock

Kvinoa -

Kvinoa on suosittu vilja, ja se kestää äärimmäisiä kuivuus- ja suolapitoisuusolosuhteita. Kvinoa sisältää monia ravintoaineita, kuten kuitua, sinkkiä ja folaattia. Se on lisäksi gluteeniton, mikä tekee siitä loistavan valinnan gluteeniyliherkkyydestä kärsiville.

© Shutterstock

Merilevä -

Merilevä imee kasvaessaan hiilidioksidia vedestä ja auttaa näin vähentämään ilmakehän hiilidioksidipitoisuutta. Merilevän viljelyssä ei tarvita lannoitteita, ja se voi sitoa suuria määriä fosforia ja typpeä, mikä voi auttaa parantamaan maaperän valumia.

© Shutterstock

Fermentoidut elintarvikkeet -

Fermentoidut elintarvikkeet käyvät läpi laktokäymisen, prosessin, jossa hyödylliset bakteerit muuttavat luonnolliset sokerit maitohapoksi, joka toimii luonnollisena säilöntäaineena. Käyminen pidentää säilyvyysaikaa, vähentää vihannesten pilaantumisen todennäköisyyttä ja siten myös ruokahävikin määrää. Fermentoituja elintarvikkeita ovat esimerkiksi hapankaali ja kimchi.

© Shutterstock

'Hävikki' ruoka -

Noin 8 prosenttia maapallon kokonaispäästöistä voitaisiin poistaa pelkästään vähentämällä ruokahävikkiä. Käytännössä lihaliemi ja kalanruodot voidaan hyödyntää liemien valmistamisessa, leipä voidaan hyödyntää oluen valmistuksessa, sekä hedelmät voidaan käyttää mausteiden ja chutneyn valmistukseen.

© Shutterstock

Chia-siemenet -

Chia-siemenet ovat peräisin chia-kasvista, ja ne olivat muinaisten asteekkien ja mayojen perusruokaa. Chia-kasvit kasvavat hyvin erilaisissa ilmastoissa. Chia-siemenet sisältävät runsaasti omega-3-rasvahappoja, proteiinia ja kuituja. Siemeniä voidaan säilyttää pitkään pilaantumatta, mikä auttaa vähentämään ruokahävikkiä.

© Shutterstock 

Emmervehnä -

Emmervehnä on kuorittu vehnä, jossa on runsaasti mineraaleja, antioksidantteja ja ravintoaineita. Emmervehnä on sitkeää ja kestää erilaisia ilmasto- ja maaperätyyppejä. Se on näin ollen erinomainen viljelykasvi. Emmervehnää voidaan lisätä esimerkiksi keittoihin ja salaatteihin.

© Shutterstock

Hyöteisistä saatu proteiini -

Koska eläinten kulutus on merkittävä ympäristömuutoksen aiheuttaja, on tärkeää harkita vaihtoehtoisia proteiinimuotoja. Hyönteiset sisältävät runsaasti proteiinia! Hyönteiset vaativat myös vähemmän resursseja proteiinin tuottamiseen kuin perinteiset kotieläimet, kuten lehmät ja siat.

© Shutterstock

Pinaatti -

Pinaatti on lehtivihreä vihannes, joka sisältää runsaasti rautaa, kalsiumia sekä A-, C- ja K-vitamiineja. Pinaatti tarvitsee kasvuunsa suhteellisen vähän vettä, joten se kasvaa erilaisissa ilmastoissa. PInaattia voidaan korjata useita kertoja kasvukauden aikana, mikä maksimoi sadon. Pinaattia voidaan lisätä niin salaatteihin, keittoihin ja smoothieihin.

© Shutterstock

Kaali -

Kaali kuuluu ristikukkaisten heimoon. Kaali säilyy pitkään mikäli sitä säilytetään oikein. Samalla myös ruokahävikin määrä vähenee. Kaalin kasvatusprosessissa kuluu vähemmän vettä ja lannoitteita. Lisäksi kaalit sietävät viileämpiä lämpötiloja, joten niitä ei tarvitse lämmittää tai kastella liikaa.

© Shutterstock

Kevätkurpitsa -

Kesäkurpitsa kasvaa nopeasti ja niiden juuret ovat matalat, joten viljelyyn tarvitaan vähemmän vettä. Kesäkurpitsa on hyvin monipuolinen raaka-aine, voit hyödyntää sitä kesäkurpitsa spagetin tekemisessä tai vain grillata ja tarjota ruokien lisukkeena.

© Shutterstock

Porkkanat -

Porkkanat ovat suosittuja vihanneksia niiden miellyttävän maun, monipuolisuuden ja ravintoaineiden runsauden ansiosta. Porkkanat ovat suhteellisen helppoja viljellä, ja niitä viljellään usein erilaisissa ilmastoissa. Lisäksi niitä voidaan säilyttää pitkään pilaantumatta, vähentäen ruokahävikkiä.

© Shutterstock

Tofu -

Tofu valmistetaan juoksettamalla soijamaitoa ja puristamalla juustomassa lohkoiksi. Koska tofu valmistetaan palkokasveista, sen ympäristövaikutukset ovat huomattavasti pienemmät verrattuna eläinperäisiin tuotteisiin. Tofun valmistuksessa syntyy vähemmän kasvihuonekaasuja ja se edistää pienemmässä määrin metsäkatoa.

© Shutterstock

Garbanzo-pavut -

Palkokasvien heimoon kuuluvat garbanzo-pavut eli kikherneet ovat yksi varhaisimmista viljellyistä palkokasveista historiassa. Niitä on helppo kasvattaa, sillä ne eivät vaadi paljon vettä ja ne lisäävät maaperään typpeä, mikä auttaa muita kasveja. Hyödynnä kikherneitä salaateissa tai tee niistä herkullista hummusta.

© Shutterstock

Auringonkukansiemenet -

Auringonkukansiemenet korjataan auringonkukkakasvin päästä. Auringonkukka on sitkeä kasvi, joka kasvaa vaihtelevissa olosuhteissa tarvitsematta liikaa vettä tai torjunta-aineita. Lisäksi auringonkukat houkuttelevat pölyttäjiä, mikä on ympäristön kannalta eduksi!

© Shutterstock

Kasvipohjainen maitojuoma - Kauramaito, soijamaito ja hamppumaito ovat hyviä vaihtoehtoja perinteiselle eläinperäiselle maidolle. Niiden tuottamiseen käytettävät kasvit vaativat yleensä vähemmän vettä viljelyyn ja käyttävät vähemmän maata kuin muut viljelykasvit. Lisäksi tuotantoon liittyy vähemmän kasvihuonepäästöjä ja ympäristövaikutukset ovat vähäisemmät.

© iStock

Hedelmien ja vihannesten perinnelajikkeet -

Perintöhedelmiä ja -vihanneksia pidetään "vanhanaikaisina" kasvilajikkeina, jotka ovat periytyneet sukupolvelta toiselle. Ne ovat tyypillisesti avopölytteisiä, tarkoittaen niiden olevan pölyttyneitä luonnollisten lähteiden kuten lintujen, tuulen ja hyönteisten avulla. Tämän seurauksena perinnekasvit pysyvät tyypilleen uskollisina, ja niiden muoto ja maku ovat suurelta osin samat. Ne ovat myös sopeutuneet monenlaisiin kasvuolosuhteisiin, mikä tekee niistä vastustuskykyisempiä niin tauteja, tuholaisia ja ilmastonmuutoksia vastaan.

© Shutterstock

Sinisimpukat ja muut simpukat -

Erilaiset nilviäiset kuten osterit, simpukat, simpukat ja kampasimpukat, sitovat merilevien tavoin hiiltä vedestä. Lisäksi ne selviytyvät mikroskooppisen pienestä orgaanisesta aineksesta, mukaan lukien maatalouden valumavesistä, joten niiden viljely muuttaa jätteet hiilivarastoksi ja ravinnoksi.

© Shutterstock

Superfoodi ruohot -

Vehnänurmikka, ohranurmikka ja kauranurmikka saavat superfoodi ruohojen asemansa niiden korkeasta vitamiini-, kivennäis-, antioksidantti- ja välttämättömien aminohappojen pitoisuudesta. Ne ovat loistava lisä ruokavalioon ja ovat yleisesti ottaen vesitehokkaampia kuin monet muut viljelykasvit. Ne myös edistävät maaperän terveyttä parantamalla maaperän rakennetta ja hedelmällisyyttä.

© Shutterstock

Sienet -

Sienillä on pieni hiilijalanjälki, sillä niiden kasvattaminen vaatii paljon vähemmän energiaa ja resursseja. Sienet hyödyntävät viljelykasvien sivutuotteita kasvunsa tukemisessa käyttämällä niitä luonnollisina lannoitteina. Sieniä voidaankin kasvattaa maatalouden jätetuotteissa, kuten oljissa tai sahanpurussa.

© Shutterstock

Linssit -

Linssit ovat ilmastoystävällisiä, sillä ne eivät vaadi paljon vettä kasvaakseen ja lisäävät ravinteita maaperään. Linsseissä on myös runsaasti proteiinia, ja ne sopivat loistavasti curryihin ja keittoihin!

© Shutterstock

Jotakin huomioitavaa… - Paikallisesti kasvatetut tuotteet vaikuttaa yleensä hyvältä vaihtoehdolta, mutta niihin liittyy myös varoituksia. Esimerkiksi avokadoja viljellään usein monokulttuurina, mikä tarkoittaa, että niitä viljellään yleensä samalla maa-alueella joka vuosi. Tämä vie maaperästä ravinteita ja lisää lannoitteiden käyttöä. Persikoilla puolestaan on suuri vesijalanjälki, sillä yhden persikan tuottamiseen tarvitaan 412 litraa vettä, kun tuotetaan 0,45 kg persikoita.

© Shutterstock

Vältä erittäin jalostettuja elintarvikkeita -

Vältä erittäin prosessoituja elintarvikkeita, kuten valmisruokia, sokeripitoisia juomia tai keinotekoisia maku- ja säilöntäaineita sisältäviä elintarvikkeita. Niiden tuotanto vaatii nimittäin runsaasti maata, vettä, energiaa ja lannoitteita.

© Shutterstock

Kahvi -

Arvioiden mukaan yhteensä miljardi ihmistä ympäri maailmaa juo kahvia. Mutta tiesitkö, että kahvin tuotanto ei ole todellisuudessa ilmastoystävällistä? Tuotannossa joudutaan usein kaatamaan metsiä, jolloin ilmaan vapautuu paljon hiilidioksidia. Lisäksi kahvinviljelyssä käytetään paljon vettä ja kemikaaleja, jotka voivat vahingoittaa ympäristöä.

© Shutterstock

Suklaa -

Kaakaon viljely johtaa usein metsien hävittämiseen ja elinympäristöjen tuhoutumiseen, jolloin ilmaan vapautuu hiilidioksidia. Lisäksi viljelyprosessissa käytettävät kemikaalit ovat haitallisia ympäristölle. Myös kaakaopapujen kuljetus tiloilta tehtaisiin lisää kasvihuonekaasupäästöjä.

© Shutterstock

Naudanliha -

Naudanlihan tuotanto vaatii paljon maata, vettä ja ruokaa lehmille. Nämä lehmät tuottavat metaanikaasua, joka on kasvihuonekaasu. Metaanikaasu edistää puolestaan ilmastonmuutosta. Lisäksi maan raivaaminen karjatiloja varten johtaa usein metsäkatoon ja hiilidioksidin vapautumiseen ilmaan.

© Shutterstock

Katkaravut -

Katkarapufarmeja rakennetaan rannikkoalueille, mikä johtaa mangrovemetsien tuhoutumiseen. Metsät toimivat osaltaan puskurina myrskyjä vastaan ja imevät hiilidioksidia ilmakehästä. Katkarapukasvattamot voivat myös saastuttaa ja vahingoittaa meren ekosysteemejä.

© Shutterstock

Palmuöljy -

Palmuöljypuiden kasvatus edellyttää laajojen sademetsäalueiden raivaamista. Näin ilmakehään vapautuu hiilidioksidia ja elinympäristöjä tuhoutuu. Lisäksi viljelyprosessissa käytettävät kemikaalit ovat ympäristölle haitallisia.

Lähteet: (World Economic Forum) (Water Footprint Network) (The Guardian)

© Shutterstock