Näin tunnistat aivoinfarktin varoitusmerkit - Tiesitkö, että aivoinfarkti on maailman toiseksi yleisin kuolinsyy ja kolmanneksi johtavin vammautumisen syy? Tiedot ovat peräisin Maailman terveysjärjestön (WHO) raportista. Mutta miten tunnistaa halvauksen merkit, sillä sen voi helposti sekottaa muihin sairauksiin? Olemme koonneet listan varoitusmerkeistä, joita kannattaa pitää silmällä. Klikkaa ja lue lisää.

© iStock

Vaarallinen sairaus - Vuonna 2015 6,2 miljoonaa ihmistä kuoli aivoinfarktiin WHO:n mukaan. Halvauksen ohittaa vain iskeeminen sydänsairaus, joka on toisena järjestön kymmenen yleisimmän kuolinsyyn listalla.

© iStock

Mikä aivoinfarkti on? - WHO:n mukaan halvaus tarkoittaa aivosolujen yllättävää kuolemaa hapenpuutteen vuoksi. Niin käy, kun verenkierto aivoihin keskeytyy aivojen verisuonen tukoksen tai repeämän vuoksi.

© iStock

Nopea reaktio - Mitä nopeammin halvauksesta kärsivä pääsee hoitoon, sitä parempi. Välitön hoito voi olla ratkaiseva tekijä, josta riippuu elääkö vai kuoleeko potilas - tai toipuuko tämä täydellisesti vai saako pitkäaikaisen vamman.

© iStock

Diagnoosi - American Stroke Association (ASA) suosittelee tekemään niin sanotun F.A.S.T.-arvioinnin halvauksen oireiden tunnistamiseksi etsimällä merkkejä kasvojen (F=face) valumisesta, käsien (A=arms) heikkoudesta, puhevaikeuksista (S=speech). Jos huomaat kaikki nämä merkit, on aika (T=time) soittaa hätäpuhelu. Suurin osa halvauksista voidaan tunnistaa vain tämän testin avulla.

© Shutterstock

Kasvot - F.A.S.T.-testin ensimmäisessä vaiheessa tulee tarkkailla roikkuuko toinen puoli kasvosita. Pyydä henkilöä hymyilemään. Onko tämän hymy epätasainen tai toispuoleinen?

© iStock

Käsivarret - Tunteeko henkilö heikkoutta käsivarsissaan? Pyydä tätä nostamaan molemmat kädet. Onko toinen niistä matalammalla tai eikö henkilö pysty nostamaan sitä lainkaan?

© iStock

Puhe - Pyydä henkilöä sanomaan yksinkertainen lause. Onko tämän vaikea puhua? Sammaltaako tämän puhe?

© iStock

Aika - ASA:n mukaan nämä oireet tavatessa, vaikka ne katoaisivat, pitää soittaa hätänumeroon ja kertoa, että kyseessä saattaa olla halvaus. Silloin apua lähetetään välittömästi.

© iStock

Hätätilanne - Aika on äärimmäisen tärkeää ja apua pitää saada välittömästi, vaikka ei olisi varmaa onko kyseessä halvaus.

© iStock

Kuvaile oireita - Kun soitat hätänumeroon, kerro oireet puheluun vastaavalle henkilölle.

© iStock

Muut merkit - Järjestö kertoo, että erikseen tai yhdessä F.A.S.T.-merkkien kanssa saattaa olla myös muita oireita.

© iStock

Sekavuus - Tuntuuko henkilö yhtäkkiä sekavalta, onko tämän vaikea puhua tai ymmärtää puhettasi?

© iStock

Tunnottomuus - Muut oireet ovat yhtäkkinen tunnottomuus tai heikkous kasvoissa, kädessä tai jalassa, varsinkin vain toisella puolella kehoa.

© iStock

Entä näkö? - Onko henkilöllä odottamattomia ongelmia yhdessä tai molemmissa silmissä?

© iStock

Huimaus - Kävelyvaikeudet, huimaus, tasapaino- tai koordinaatio-ongelmat saattavat olla muita halvauksen oireita.

© iStock

Päänsärky - Onko henkilöllä paha päänsärky ilman selvää syytä?

© iStock

Halvaustyypit - Halvauksesta on kaksi versiota: iskeeminen halvaus ja verenvuotohalvaus.

© iStock

Iskeeminen aivohalvaus - Iskeeminen aivohalvaus on yleisin halvaustyyppi, jota on noin 80 prosentilla potilaista. Tämä aivohalvauksen muoto johtuu verenpuutteesta aivoissa.

© iStock

Iskeemisen halvauksen alatyyppi - Yksi tämän halvauksen versioista on ohimenevä aivoverenkiertohäiriö, johon liittyy veritulppa verisuonessa.

© iStock

Iskeemisen halvauksen riskitekijät - Tietyt tavat ja sairaudet, kuten korkea verenpaine, ylipaino, korkea kolesteroli, perheen sydänsairaudet tai diabetes, alkoholinkäyttö ja tupakointi, saattavat aiheuttaa tällaisen halvauksen.

© iStock

Verenvuotohalvaus - Tämä halvaustyyppi on harvinaisin. Sitä tavataan, kun verisuonessa potilaan kallossa on repeämä.

© iStock

Verenvuotohalvauksen aiheuttajat - Tärkein tämän halvauksen aiheuttajista on korkea verenpaine, joka heikentää aivojen verisuonia, mikä tekee repeämästä todennäköisemmän.

© iStock

Hemorrhagic stroke risk factor - Riskitekijöiden joukossa on ylipaino, alkoholin väärinkäyttö, tupakointi, stressi ja liikkumaton elämäntyyli.

© iStock

Alttiimmat ryhmät - Halvaukset ovat yleisempiä yli 65-vuotiailla aikuisilla.

© iStock

Riskiryhmät - Raskaus ja ehkäisyn käyttäminen saattavat lisätä sairauden todennäköisyyttä naisilla.

© iStock

Diagnosointi - Lääkärintutkimuksessa lääkäri kysyy kysymyksiä potilaan oireista ja tarkistaa ovatko ne jatkuvia. Tämä haluaa myös tietää potilaan mahdollisista lääkkeistä, sekä sen, onko suvussa sydänsairauksia ja halvauksia.

© iStock

Lääkärintutkimus - Lääkäri tarkistaa verenpaineen ja pulssin. Lääkäri saattaa tutkia myös potilaan silmät.

© iStock

Lisäkokeet - Verikokeesta on mahdollista määritellä veren hyytymisaika, sekä verensokeri ja veren koostumuksen mahdollinen epätasapaino.

© iStock

Further exams - Lääkäri voi pyytää myös magneettikuvauksen ja tietokonetomografian.

© iStock

Lisäkokeet - Aivojen varjoainekuvaus näyttää aivojen ja niskan verisuonet ja mahdollistaa kaikenlaisten muutosten havaitsemisen. Kaulavaltimon ultraäänikuvauksella on mahdollista tarkistaa onko valtimoihin kertynyt rasvaa, sekä onko verenkierto normaali vai ei.

© iStock

Sydämen ultraäänitutkimus - Ultraäänitutkimuksella lääkäri näkee yksityiskohtaisen kuvan sydämestä. Koe näyttää onko sydämessä hyytymiä, jotka saattavat lopulta aivojen siirtyä aivoihin, mikä aiheuttaa halvauksen.

© iStock

Iskeemisen aivohalvauksen hoito - Hätälääkitys lisää selviytymismahdollisuuksia ja saattaa vähentää mahdollisten komplikaatioiden riskiä. Tapauksesta riippuen lääkäri saattaa suihkuttaa nämä suoraan aivoihin tai tehdä leikkauksen.

© iStock

Verenvuotohalvauksen hoito - Hätäleikkauksessa käytetään lääkkeitä kallonsisäisen paineen ja verenpaineen laskemiseksi sekä vasospasmin ja kohtausten riskin alentamiseksi. Lääkäri saattaa myös tehdä leikkauksen verisuonten korjaamiseksi.

© iStock

Jälkiseuraamukset - Halvaus saattaa aiheuttaa väliaikaisia tai pysyviä komplikaatioita, jotka riippuvat halvauksen voimakkuudesta ja siitä, kuinka kauan pitkään aivot ovat ilman happea. Hyvä uutinen on, että jotkut seuraamukset voi peruuttaa kuntoutusohjelmilla.

© iStock

Halvaantuminen tai liikuntakyvyn menettäminen - Halvaus saattaa aiheuttaa jonkin kehonosan halvaantumisen. Halvaantuminen vaikuttaa useimmiten kasvojen tai käsivarsien lihaksiin.

© iStock

Puhe- tai nielemisvaikeudet - Halvaus voi myös vahingoittaa suun ja kurkun lihaksia.

© Shutterstock

Muisti - Monet ihmiset, jotka ovat saaneet halvauksen menettävät muistinsa tai kärsivät kognitiivisista ongelmista. Joissakin tapauksissa potilaat valittavat kivusta, tunnottomuudesta tai oudoista tuntemuksista halvausalueilla.

© iStock

Käytöksen muutokset - Joistakin potilaista tulee sosiaalisesti vetäytyviä, usein siksi koska heistä on tullut riippuvaisia muista ihmisistä päivittäisistä tehtävissään, kuten esimerkiksi vesilasin juomisessa. Halvaukset ovat yksi dementian ja masennuksen johtavista syistä.

© iStock

Laskimotulppa - Halvauksen uhrit kärsivät myös muita todennäköisemmin veritulpista myös tulevaisuudessa. Tämä johtuu siitä, että jalkaan muodostuu verenhyytymä. Ihmiset, jotka ovat menettäneet liikuntakykynsä, saavat niitä helpommin.

© iStock

Toipuminen ja hoito - Halvauksesta selviytyneet ihmiset tarvitsevat tukea ja pitkäaikaista hoitoa, kuten fysioterapiaa, toimintaterapiaa, puheterapiaa ja psykoterapiaa.

© iStock