40 mielenkiintoista faktaa juustosta! - Juusto on ikivanha ruoka. Maailmalla on satoja erityyppisiä juustoja, jotka tulevat eri alueilta. Italia ja Ranska ovat maat, joista löytyy eniten eri laatuja, mutta Yhdysvalloissa tuotetaan maailman eniten juustoa. Opi seuraavasta lisää tästä jokapäiväisestä ruoasta!

© iStock

Alkuperä - Uskotaan, että juustoa valmistettiin ensimmäisen kerran 8000 e.a.a. (kun lampaita alettiin kesyttää) - 3000 e.a.a.

© iStock

Argeologinen ennätys - Aikaisin argeologinen todiste juustontuotannosta löytyi egyptiläisen hautakammion maalauksista, jotka ovat noin 2000 vuotta vanhoja. Ensimmäiset juustot olivat todennäköisesti melko happamia ja suolaisia.

© iStock

Ikiaikainen ruoka - Juusto on ikivanha ruoka. Ei ole kuitenkaan olemassa pitäviä todisteita siitä, missä juuston tuotanto alkoi, emmekä tiedä tapahtuiko se Euroopassa, Keski-Aasiassa vai Lähi-Idässä. Se oli kuitenkin yleinen tapa Euroopassa jo Rooman Imperiumin alkuaikoina.

© iStock

Antiikin Rooma - Juuston tuotanto otettiin Antiikin Roomassa hyvin vakavasti. Sen tuottamista ja valmistamista varten oli olemassa erillisiä rakennuksia.

© iStock

Eri juustolajikkeet - Juustolaatuja on satoja. Esimerkiksi Ranskassa ja Italiassa on molemmissa 400 erilaista.

© iStock

Tuotanto - Monet tekijät saavat juuston eroamaan muista. Niitä ovat muunmuassa eläin, josta maito on saatu; rasvapitoisuus; juuston happamoitumisessa vastuussa olevan bakteerin tyyppi; home ja kypsymisaika.

© iStock

Tuotanto - Juusto valmistuu, kun maito hyytyy. Tyypillisiä eläimiä, joiden maitoa käytetään juuston tuotantoon ovat muun muassa lehmä, lammas, vuohi ja puhveli.

© iStock

Tuotanto - Arviolta 20 miljoonaa tonnia juustoa tuotetaan ympäri maailman joka vuosi. Tämä luku saattaa nousta, kiitos valtavan juustonkulutuksen joissain maissa.

© iStock

Tehtaat - Maailman ensimmäinen juustotehdas avattiin Sveitsissä vuonna 1815. Massatuotanto alkoi Yhdysvalloissa vuonna 1851.

© iStock

Tehtaat - Maailman suurin juustotehdas ei löydy Ranskasta tai Italiasta, vaan Yhdysvalloista. Pelkästään Wisconsinin osavaltio tuottaa yli 600 eri tyyppistä juustoa. Ranskassa syödään kuitenkin eniten juustoa henkilöä kohden.

© iStock

Mozzarella - Puhvelinmaito on ravinnerikkaampaa kuin lehmänmaito. Perinteinen italialainen mozzarella valmistetaan puhvelinmaidosta.

© iStock

Mozzarella - Tämä juusto on peräisin italialaiselta Campagnan alueelta. Perinteisen reseptin mukaan juustossa käytetään ainoastaan puhvelinmaitoa, sen tulisi olla valkoista, pehmeää ja pyöreän muotoista ja olla säilötty vehnässä.

© iStock

Emmental - Emmental on sveitsiläinen juusto, joka on kotoisin 1400-luvun Bernistä. Tuotannon aikana sitä pidetään jääkaapissa kahden viikon ajan ja sitten sitä säilytetään 20-24 ºC lämpötilassa.

© iStock

Emmental - Tämä muutos lämpötilassa aktivoi bakteerit, jotka tuottavat hiilidioksidia ja joka puolestaan synnyttää juustossa olevat reiät. Kukin juusto on kooltaan yleensä melko suuri, noin 100 kg ja yhden tällaisen juustomöhkäleen tuottamiseen tarvitaan noin 1 000 litraa maitoa.

© iStock

Parmesan - Parmesan luotiin Parman kaupungissa, Italiassa, mistä nimikin juontaa juurensa. Sitä on nautittu aina 1200-luvulta saakka. Parmesanin täytyy kypsyä kahden vuoden ajan, jotta se saavuttaa oikean ja sille ominaisen koostumuksen.

© iStock

Parmesan - Se on väritykseltään hieman kellertävä, sen kuori on kova ja koostumus sileä, muttei tahmea. Ulkopuoli on paksu, kultainen ja pyöreän muotoinen. Parmesanissa ei ole reikiä, vaan se on rakeista ja siinä on miellyttävä aromi.

© iStock

Roquefort - Roquefortia alettiin valmistaa Ranskan eteläosassa 1000-luvulla. Perinteisessä tuotantotavassa sitä kypsytettiin luolissa Roquefortin kaupungissa, jossa kosteus auttoi penisilliini-sienen muodostumisessa, joka antoi juustolle sen tunnusomaisen homeisen ulkonäön.

© iStock

Cheddar - Cheddar on alun perin englantilainen juusto Somersetin piirikunnasta. Keltaiset laadut saavat värinsä väriaineesta, mutta cheddar on luonnollisesti kalpea ja kermaisen valkoinen. Sen koostumus on kiinteä ja sen kypsyminen kestää 18-12 kuukautta.

© iStock

Gouda - Tämä juusto on peräisin hollantilaisesta Goudan kaupungista. Blue Label Gouda on puolikova juusto, jossa on voinen aromi ja kevyt, hedelmäinen ja pähkinäinen maku.

© Pixabay

Gouda - Gouda valmistetaan lehmän maidosta ja se tarvitsee vähintään kuukauden aikaa kypsyä. Rasvaa siinä on 48-52 % ja se tulisi säilyttää 1-10 ºC:ssa, jotta aromi ja koostumus pysyvät oikeanlaisina.

© Pixabay

Gruyère - Tämä juusto tulee sveitsiläisestä Grùyeren kaupungista ja sitä valmistettiin ensimmäisen kerran jo 900 vuotta sitten. Se on kova juusto, joka on hieman suolainen ja mausteinen ja siitä valmistetaan usein fondueta.

© iStock

Gruyère - Tätä juustoa valmistetaan ainoastaan raa'asta pastöroimattomasta juustosta. Juusto käy tuotannon aikana, josta tulevat sen kuuluisat pienet reiät. Sen aromi on hedelmäinen ja katkera, mutta muuttuu ajan myötä mausteiseksi.

© iStock

Petit suisse - Normandiasta, Ranskasta peräisin oleva petit suisse sai nimensä siitä, että se muistuttaa erästä kermaista juustoa, jota on valmistettu Sveitsissä jo keskiajalta alkaen. Kuluttajat arvostavat sen makua ja tekstuuria, joka eroaa muista juustoista.

© iStock

Brie - Tätä ranskalaista pehmeää juustoa on syöty ja arvostettu sitten 1300-luvun, kun sitä ensimmäisen kerran alettiin valmistaa Brien alueella, Ranskassa.

© iStock

Brie - Se on kermainen valkoisella kuorella ja yksi pehmyiden juustojen maukkaimpia. Sillä on hedelmäinen ja sienimäinen tuoksu ja kevyt hasselpähkinäpäinen maku.

© iStock

Ricotta - Ricotta on italialaista alkuperää, eikä itse asiassa juusto, vaan eräänlainen juuston johdannainen, jota valmistetaan lehmänmaidosta. Ricottaa valmistaakseen vehnä täytyy keittää, jotta kiinteä osa tulee pinnalle.

© iStock

Camembert - Monet ihmiset sekoittavat camembert-juuston ja brien. Ne ovat molemmat pehmeitä ranskalaisia juustoja pehmeine valkoisine kuorineen. Tämä juusto luotiin vuonna 1791 Normandiassa.

© iStock

Camembert - Maatilanomistaja Marie Harel kysyi Briestä kotoisin olevalta papilta apua ja hän näytti, kuinka alueelle tyypiillistä juustoa valmistetaan. Blue Label Camembert valmistetaan Tanskassa raa'asta, pastöroimattomasta lehmänmaidosta ja sitä syödään usein fonduen muodossa.

© iStock

Coalho - Coalhoa valmistetaan lisäämällä juoksettunutta maitoa tai muita hyydytysentsyymejä. Se on suosittu rannalle mukaan otettava välipala ja sitä syödään usein paistettuna ja voin kanssa.

© iStock

Gorgonzola - Gorgonzola on kiinteä sinihomejuusto, jota valmistetaan lehmän maidosta ja joka on alun perin Milanon lähiöstä Gorgonzolasta. Se on kermainen, siinä on miellyttävä maku ja intensiivinen aromi.

© iStock

Pecorino - Pecorino on italialainen juusto, jota valmistetaan lampaanmaidosta. Se on kova ja tiivis juusto, jolla on vahva ja suolainen maku. Tätä juustoa käytetään usein ruoanlaitossa tai raastetaan pastoihin tai pizzoihin lisämakua tuomaan.

© iStock

Cabrales - Cabrales valmistetaan Espanjassa eri eläinten maidoista. Siinä sekoittuvat lehmän, vuohen ja lampaan maidot. Cabrales tunnetaan vahvimpana sinihomejuustona, kiitos sen intensiivisen ja mausteisen maun.

© iStock

Myytit - Vastoin suosittua myyttiä, juusto ei itse asiassa ole hiirien lempiruokaa. Jyrsijät syövät mieluummin makeita ruokia, pastaa ja muroja.

© iStock

Terveys - Juusto voi olla hyväksi tai pahaksi mitä terveyteen tulee ja se riippuukin täysin henkilöstä, joka sitä syö. Jos haluat pudottaa painoa tai kärsit ylipainosta, tulisi sinun välttää juustoa, sillä se on pullollaan kaloreita ja tyydyttyneitä rasvoja.

© iStock

Kolesteroli - Vaikka juusto on pullollaan proteiinia ja kalsiumia, sisältää se runsaasti rasvaa ja voi myös nostaa kolesteroliarvoja.

© iStock

Virtsatietulehdukset - Juustoa ja muita ruokia, jotka sisältävät runsaasti rasvaa ei suositella henkilöille, joilla on virtsatietulehduksia.

© iStock

Suoliston toiminta - Kuten jogurtissakin, myös juustossa on runsaasti probiootteja, jotka auttavat tasapainottamaan suoliston flooraa ehkäisten ongelmia kuten ummetusta tai ripulia.

© iStock

Ehkäisee sydänkohtauksia - Juuston syöminen päivittäin voi ehkäistä sydänkohtauksia ja aivoverisuonionnettomuuksia. Tulokset ovat kiinalaisen Soochowin yliopiston Li-Qiang Qinin tekemästä tutkimuksesta.

© iStock

Ehkäisee sydän- ja verisuonitauteja - Datan mukaan ihmisillä, jotka syövät säännöllisesti juustoa on 18 % pienempi riski sairastua sydän- ja verisuonitauteihin, 14 % pienempi riski sydänkohtauksiin ja 10 % pienempi riski saada aivoverisuoniongelmia kuin ihmisillä, jotka eivät syö juustoa.

© iStock

Terveys - On totta, että juustoa arvostetaan paljon ympäri maailman ja se on monien aterioiden raaka-aine. Tärkeää on kuitenkin olla tietoinen painostasi ja mitoistasi ja syödä juustoa hillitysti.

© iStock