© Shutterstock

Fossiilisten polttoaineiden polttaminen -

Fossiilisia polttoaineita kuten hiiltä ja öljyä poltetaan, jotta saadaan energiaa, jota voidaan käyttää esimerkiksi lämmitykseen. Fossiilisten polttoaineiden poltosta vapautuu kuitenkin ilmakehään kaasuja.

© Shutterstock

Kasvihuonekaasut sitovat lämpöä ilmakehään -

Fossiilisten polttoaineiden poltosta vapautuu kaasuja kuten metaania, hiilidioksidia ja dityppioksidia. Nämä kasvihuonekaasut sitovat lämpöä ja ovat välttämättömiä maapallon lämpötilan ylläpitämiseksi kohtuullisena, liiallinen määrä voi kuitenkin johtaa ilmaston lämpenemiseen ja ilmastonmuutokseen.

© Shutterstock

Valtameren imeytyminen -

Kasvihuonekaasut sitovat auringon lämpöä ilmakehään, ja suuri osa tästä lämmöstä päätyy valtameriin. Tämä prosessi auttaa säätelemään maapallon lämpötilaa, mutta liiallisella lämmön imeytymisellä voi olla myös vakavia seurauksia.

© Shutterstock

Lämpö nostaa valtamerten lämpötilaa -

Jos valtameret imevät liikaa lämpöä, lämpötilat nousevat. Tämä lämpötilojen nousu voi aiheuttaa merenpinnan nousua, muutoksia säämalleissa ja haittaa meren elämää.

© Shutterstock

Ilmastonmuutos pahentaa tätä lämpenemissuuntausta -

Ilmastonmuutos voimistaa prosessia, jossa valtameret lämpenevät metsäkadon, teollisen toiminnan, maatalouden ja jätehuollon kaltaisten toimien vuoksi.

© Shutterstock

Metsäkato -

Ilman hiilidioksidia sitovia metsiä maapallon kyky säädellä ilmastoa ja hallita kasvihuonekaasupitoisuuksia voisi vaarantua vakavasti.

© Getty Images

Teollinen toiminta -

Teollinen toiminta voi nostaa kasvihuonekaasupäästöjen määrää ja saastuttaa vesistöjä kemikaaleja sisältävällä jätevedellä. Tämä voi aiheuttaa riskejä vesieliöille, heikentää veden laatua ja vaarantaa ihmisten terveyden.

© Getty Images

Maatalous -

Karjankasvatus tuottaa suuresti kasvihuonekaasuja, sillä nautojen ja lampaiden ruoansulatusprosessi tuottaa metaania. Metaanilla onkin 21 kertaa suurempi ilmaston lämpenemispotentiaali kuin esimerkiksi hiilidioksidilla.

© Shutterstock

Kaupungistuminen -

Kun kaupungit kasvavat ja laajenevat, ne muuttavat myös maisemaa kun metsät ja pellot korvataan rakennuksilla ja betonilla. Nämä keinotekoiset pinnat imevät enemmän lämpöä auringosta ja voivat nostaa jokien ja rannikkoalueiden lämpötilaa.

© Shutterstock

Mitä seuraavaksi? -

Nyt kun olemme tietoisia siitä miksi valtameret lämpenevät, mutta mitkä ovat seurauksena tästä lämpenemisestä?

© Shutterstock

Kohoava merenpinta -

Merenpinnan noustessa tulvat tuhoavat koteja, infrastruktuuria ja yrityksiä. Tutkimusten mukaan 300 miljoonaa ihmistä asuu tällä hetkellä maassa, joka tulvii vähintään kerran vuodessa vuoteen 2050 mennessä.

© Getty Images

Rannikon eroosio -

Lämpimämpi vesi voimistaa myös aaltoja, mikä aiheuttaa maan, kallioiden ja rantojen kulumista. Tämä kaikki johtaa puolestaan maan menetykseen ja rannikkoyhteisöjen vahingoittumiseen.

© Getty Images

Valtamerien happamoituminen -

Meren keskimääräinen pH-taso on tällä hetkellä noin 8,1 (emäksinen), mutta kun meri jatkaa hiilidioksidin imeytymistä, pH-taso laskee ja meri muuttuu happamaksi. Tämä voi muuttaa merten ravintoketjuja ja ihmisten ravinnonsaantia.

© Shutterstock

Koraallien valkaisu -

Valkaisu tapahtuu, kun koralli stressaantuu ja muuttuu valkoiseksi. Stressaantuminen tapahtuu koska merivesi on liian kuumaa. Mikäli korallit kuolevat ne palautuvat vain harvoin takaisin. Tämän seurauksena ekosysteemit heikkenevät, ja villieläimet sekä ihmiset ovat riippuvaisia näistä ekosysteemeista.

© Getty Images

Maan ja elinympäristön menetys -

Merenpinnan noustessa matalat rannikkoalueet altistuvat tulville. Näin ollen maat, jotka ovat olleet ennen maanviljelyn käytössä ovat veden alla. Elinympäristöjen tuhoutuminen häiritsee ekosysteemejä, uhkaa biologista monimuotoisuutta ja johtaa lajien häviämiseen.

© Getty Images

Siirtymä -

Bangladesh on kärsinyt tuhoisista myrskyistä, tulvista, kuivuudesta ja vesipulasta. Maassa asuu yli 35 miljoonaa ihmistä rannikkoalueilla. Joka seitsemäs bangladeshilainen saattaa joutua siirtymään kotiseudultaan ilmastonmuutoksen vuoksi vuoteen 2050 mennessä, ja arviolta 18 miljoonaa ihmistä pakenee pelkästään merenpinnan nousua.

© Getty Images

Hurrikaanit, taifuunit ja syklonit -

Meren pintalämpötilat vaikuttavat kokemamme säähän. Lämpimät vedet lisäävät hurrikaanien, syklonien ja taifuunien voimakkuutta, jolloin ne voivat käytännössä aiheuttaa enemmän vahinkoa.

© Shutterstock

Muutokset sademäärissä -

Valtamerten lämpenemisestä johtuvat sademallien muutokset voivat vahingoittaa viljelykasveja ja vähentää satoa, mikäli sateiden määrä on liiallista tai liian vähäistä. Tämä vaikuttaa myös juoma- ja kasteluvesivaroihin.

© Getty Images

Vaikutukset kalastukseen ja merieläimiin -

Merien lämpeneminen voi häiritä elinympäristöjä, vaikuttaa ravinnon saatavuuteen ja altistaa merieläimiä loisille, taudeille sekä muille uhkille.

© Getty Images

Happipitoisuuden väheneminen -

Lämpimien merivesien happipitoisuuden laskeminen voi vahingoittaa tai jopa tappaa kaloja, äyriäisiä ja muita eliöitä, sekä aiheuttaa tuhoa meriekosysteemeille.

© Shutterstock

Napajäätiköiden ja jäätiköiden häviäminen -

Merien lämpeneminen sulattaa jäätiköitä ja napajäätiköitä, ja tästä voi aiheutua vakavia seurauksia rannikkoyhteisöille ja ympäristölle.

© Shutterstock

Kulttuuriperinnön menettäminen -

Monien yhteisöjen kulttuuriperintö on vahvasti sidoksissa maahan ja mereen. Rannikkoalueiden kohdatessa eroosion ja tulvien kaltaisia uhkia, ihmiset ovat vaarassa menettää niin fyysisiä maamerkkejä sekä myös kulttuuri-identiteettinsä osia.

© Shutterstock

Merivirtojen ja säämallien häiriintyminen -

Meri vaikuttaa maailmanlaajuiseen säähän ja ilmastoon varastoimalla auringon säteilyä, jakamalla lämpöä ja kosteutta ja ohjaamalla sääjärjestelmiä. Mikäli tämä häiriintyy, se voi vaikuttaa lämpötiloihin ja sademääriin ja johtaa äärimmäisiin sääilmiöihin. Äärimmäisiä sääilmiöitä voivat olla niin kuivuus, tulvat sekä myrskyt.

© Shutterstock

Biologisen monimuotoisuuden väheneminen -

Jotkin lajit saattavat pyrkiä siirtymään viileämpään veteen, mikäli valtamerten lämpötila nousee. Toiset lajit saattavat tuhoutua kokonaan. Tämän seurauksena meressä elävien kasvien ja eläinten lajit vähenevät, mikä häiritsee meriekosysteemien tasapainoa.

© Shutterstock

Luonnollisen puolustuskyvyn menettäminen -

Rannikon ekosysteemit toimivat luonnollisina esteinä, jotka auttavat suojelemaan rannikkoalueita luonnonkatastrofien vaikutuksilta. Näitä ekosysteemejä ovat mangrovemetsät, koralliriutat ja suot. Kun meret lämpenevät, nämä ekosysteemit ovat vaarassa heikentyä.

© Shutterstock

Lisääntynyt sairauksien riski -

Lämpimät lämpötilat voivat stressata meren eliöitä, heikentää niiden immuunijärjestelmää ja tehdä niistä infektioille altiimpia. Meren muuttunut suolapitoisuus tai happipitoisuus voi myös luoda suotuisan ympäristön tauteja aiheuttaville taudinaiheuttajille.

© Shutterstock

Muutokset lajien levinneisyydessä ja runsaudessa -

Lämpimämpi vesi saattaa helpottaa joidenkin lajien siirtymistä uusille alueille. Toiset lajit saattavat puolestaan joutua kamppailevat selviytyäkseen tavanomaisissa elinympäristöissään. Nämä muutokset lajien levinneisyydessä voivat vaikuttaa ravintoketjuun kokonaisuudessaan.

© Shutterstock

Elinkeinojen menettäminen - Lämpimät valtameret voivat vaikuttaa kalojen ja muiden merilajien saatavuuteen ja levinneisyyteen. Tämän seurauksena esimerkiksi kalastus saattaa olla vaikeampaa.

© Shutterstock

Vaikutus maailmanlaajuiseen elintarviketurvaan -

Jos kalat ja muut meren eliöt eivät pysty sopeutumaan valtamerten lämpötilan tai happamuuden muutoksiin, niiden populaatiot vähenevät. Tämä vaarantaa maailmanlaajuisen elintarviketurvan.

© Shutterstock

Taloudelliset menetykset -

Veden lämpötilan noususta johtuvat myrkyt sekä merenpinnan nousun seurauksena esiintyvät tulvat voivat aiheuttaa vahinkoa infrastruktuuriin. Vaikutukset voivat näkyä myös taloudessa. Kaupunkien jälleenrakentaminen on kallista, ja matkailun tai kaupan solmukohdille aiheutuneet vahingot voivat aiheuttaa työpaikkojen menetystä.

Lähteet: (CNN) (NASA) (BBC) (National Geographic)

© Getty Images