▲Tiesitkö, että aivoinfarkti on maailman toiseksi yleisin kuolinsyy ja kolmanneksi johtavin vammautumisen syy? Tiedot ovat peräisin Maailman terveysjärjestön (WHO) raportista. Mutta miten tunnistaa halvauksen merkit, sillä sen voi helposti sekottaa muihin sairauksiin? Olemme koonneet listan varoitusmerkeistä, joita kannattaa pitää silmällä. Klikkaa ja lue lisää.

▲Vuonna 2015 6,2 miljoonaa ihmistä kuoli aivoinfarktiin WHO:n mukaan. Halvauksen ohittaa vain iskeeminen sydänsairaus, joka on toisena järjestön kymmenen yleisimmän kuolinsyyn listalla.

▲WHO:n mukaan halvaus tarkoittaa aivosolujen yllättävää kuolemaa hapenpuutteen vuoksi. Niin käy, kun verenkierto aivoihin keskeytyy aivojen verisuonen tukoksen tai repeämän vuoksi.

▲Mitä nopeammin halvauksesta kärsivä pääsee hoitoon, sitä parempi. Välitön hoito voi olla ratkaiseva tekijä, josta riippuu elääkö vai kuoleeko potilas - tai toipuuko tämä täydellisesti vai saako pitkäaikaisen vamman.

▲American Stroke Association (ASA) suosittelee tekemään niin sanotun F.A.S.T.-arvioinnin halvauksen oireiden tunnistamiseksi etsimällä merkkejä kasvojen (F=face) valumisesta, käsien (A=arms) heikkoudesta, puhevaikeuksista (S=speech). Jos huomaat kaikki nämä merkit, on aika (T=time) soittaa hätäpuhelu. Suurin osa halvauksista voidaan tunnistaa vain tämän testin avulla.

▲F.A.S.T.-testin ensimmäisessä vaiheessa tulee tarkkailla roikkuuko toinen puoli kasvosita. Pyydä henkilöä hymyilemään. Onko tämän hymy epätasainen tai toispuoleinen?

▲Tunteeko henkilö heikkoutta käsivarsissaan? Pyydä tätä nostamaan molemmat kädet. Onko toinen niistä matalammalla tai eikö henkilö pysty nostamaan sitä lainkaan?

▲Pyydä henkilöä sanomaan yksinkertainen lause. Onko tämän vaikea puhua? Sammaltaako tämän puhe?

▲ASA:n mukaan nämä oireet tavatessa, vaikka ne katoaisivat, pitää soittaa hätänumeroon ja kertoa, että kyseessä saattaa olla halvaus. Silloin apua lähetetään välittömästi.

▲Aika on äärimmäisen tärkeää ja apua pitää saada välittömästi, vaikka ei olisi varmaa onko kyseessä halvaus.

▲Kun soitat hätänumeroon, kerro oireet puheluun vastaavalle henkilölle.

▲Järjestö kertoo, että erikseen tai yhdessä F.A.S.T.-merkkien kanssa saattaa olla myös muita oireita.

▲Tuntuuko henkilö yhtäkkiä sekavalta, onko tämän vaikea puhua tai ymmärtää puhettasi?

▲Muut oireet ovat yhtäkkinen tunnottomuus tai heikkous kasvoissa, kädessä tai jalassa, varsinkin vain toisella puolella kehoa.

▲Onko henkilöllä odottamattomia ongelmia yhdessä tai molemmissa silmissä?

▲Kävelyvaikeudet, huimaus, tasapaino- tai koordinaatio-ongelmat saattavat olla muita halvauksen oireita.

▲Onko henkilöllä paha päänsärky ilman selvää syytä?

▲Halvauksesta on kaksi versiota: iskeeminen halvaus ja verenvuotohalvaus.

▲Iskeeminen aivohalvaus on yleisin halvaustyyppi, jota on noin 80 prosentilla potilaista. Tämä aivohalvauksen muoto johtuu verenpuutteesta aivoissa.

▲Yksi tämän halvauksen versioista on ohimenevä aivoverenkiertohäiriö, johon liittyy veritulppa verisuonessa.

▲Tietyt tavat ja sairaudet, kuten korkea verenpaine, ylipaino, korkea kolesteroli, perheen sydänsairaudet tai diabetes, alkoholinkäyttö ja tupakointi, saattavat aiheuttaa tällaisen halvauksen.

▲Tämä halvaustyyppi on harvinaisin. Sitä tavataan, kun verisuonessa potilaan kallossa on repeämä.

▲Tärkein tämän halvauksen aiheuttajista on korkea verenpaine, joka heikentää aivojen verisuonia, mikä tekee repeämästä todennäköisemmän.

▲Riskitekijöiden joukossa on ylipaino, alkoholin väärinkäyttö, tupakointi, stressi ja liikkumaton elämäntyyli.

▲Halvaukset ovat yleisempiä yli 65-vuotiailla aikuisilla.

▲Raskaus ja ehkäisyn käyttäminen saattavat lisätä sairauden todennäköisyyttä naisilla.

▲Lääkärintutkimuksessa lääkäri kysyy kysymyksiä potilaan oireista ja tarkistaa ovatko ne jatkuvia. Tämä haluaa myös tietää potilaan mahdollisista lääkkeistä, sekä sen, onko suvussa sydänsairauksia ja halvauksia.

▲Lääkäri tarkistaa verenpaineen ja pulssin. Lääkäri saattaa tutkia myös potilaan silmät.

▲Verikokeesta on mahdollista määritellä veren hyytymisaika, sekä verensokeri ja veren koostumuksen mahdollinen epätasapaino.

▲Lääkäri voi pyytää myös magneettikuvauksen ja tietokonetomografian.

▲Aivojen varjoainekuvaus näyttää aivojen ja niskan verisuonet ja mahdollistaa kaikenlaisten muutosten havaitsemisen. Kaulavaltimon ultraäänikuvauksella on mahdollista tarkistaa onko valtimoihin kertynyt rasvaa, sekä onko verenkierto normaali vai ei.

▲Ultraäänitutkimuksella lääkäri näkee yksityiskohtaisen kuvan sydämestä. Koe näyttää onko sydämessä hyytymiä, jotka saattavat lopulta aivojen siirtyä aivoihin, mikä aiheuttaa halvauksen.

▲Hätälääkitys lisää selviytymismahdollisuuksia ja saattaa vähentää mahdollisten komplikaatioiden riskiä. Tapauksesta riippuen lääkäri saattaa suihkuttaa nämä suoraan aivoihin tai tehdä leikkauksen.

▲Hätäleikkauksessa käytetään lääkkeitä kallonsisäisen paineen ja verenpaineen laskemiseksi sekä vasospasmin ja kohtausten riskin alentamiseksi. Lääkäri saattaa myös tehdä leikkauksen verisuonten korjaamiseksi.

▲Halvaus saattaa aiheuttaa väliaikaisia tai pysyviä komplikaatioita, jotka riippuvat halvauksen voimakkuudesta ja siitä, kuinka kauan pitkään aivot ovat ilman happea. Hyvä uutinen on, että jotkut seuraamukset voi peruuttaa kuntoutusohjelmilla.

▲Halvaus saattaa aiheuttaa jonkin kehonosan halvaantumisen. Halvaantuminen vaikuttaa useimmiten kasvojen tai käsivarsien lihaksiin.

▲Halvaus voi myös vahingoittaa suun ja kurkun lihaksia.

▲Monet ihmiset, jotka ovat saaneet halvauksen menettävät muistinsa tai kärsivät kognitiivisista ongelmista. Joissakin tapauksissa potilaat valittavat kivusta, tunnottomuudesta tai oudoista tuntemuksista halvausalueilla.

▲Joistakin potilaista tulee sosiaalisesti vetäytyviä, usein siksi koska heistä on tullut riippuvaisia muista ihmisistä päivittäisistä tehtävissään, kuten esimerkiksi vesilasin juomisessa. Halvaukset ovat yksi dementian ja masennuksen johtavista syistä.

▲Halvauksen uhrit kärsivät myös muita todennäköisemmin veritulpista myös tulevaisuudessa. Tämä johtuu siitä, että jalkaan muodostuu verenhyytymä. Ihmiset, jotka ovat menettäneet liikuntakykynsä, saavat niitä helpommin.

▲Halvauksesta selviytyneet ihmiset tarvitsevat tukea ja pitkäaikaista hoitoa, kuten fysioterapiaa, toimintaterapiaa, puheterapiaa ja psykoterapiaa.

Näin tunnistat aivoinfarktin varoitusmerkit

Maailman terveysjärjestön mukaan aivoverenkiertoon liittyvät onnettomuudet ovat maailman toiseksi yleisin kuolinsyy

04/08/20 por StarsInsider

TERVEYS Aivoinfarkti

Maailman terveysjärjestön (WHO) mukaan aivoinfarktit eli halvaukset ovat maailman toiseksi yleisin kuolinsyy. Vuonna 2015 noin 6,2 miljoonaa ihmistä kuoli halvauksen vuoksi. Mutta osaatko tunnistaa tämän hiljaisen mutta tappavan sairauden oireet? Katso alta.