Itse annosteltuihin lääkkeisiin ja muihin aineisiin liittyvät vaarat
Tunnetko olosi sisarusten hukuttamaksi? Et ole asian kanssa yksin. Journal of Family Issues -lehdessä julkaistun uuden tutkimuksen mukaan useampien sisarusten määrä saattaa olla yhteydessä teini-ikäisten huonompaan mielenterveyteen, vaikka asia ei ole aivan näin yksinkertainen. Tutkijat analysoivat yli 18 000 kahdeksasluokkalaisen vastauksia Kiinassa ja Yhdysvalloissa ja havaitsivat, että molemmissa maissa lapset, joilla ei ollut lainkaan tai vain yksi sisarus, raportoivat yleensä paremmasta mielenterveydestä kuin isompien perheiden lapset.
Oletko kiinnostunut tietämään, miten syntymäjärjestys ja perheen koko voivat vaikuttaa teini-ikääsi? Klikkaa galleriaan nähdäksesi, mitä tutkimus paljastaa aiheesta.
Uuden tutkimuksen mukaan Yhdysvalloissa ja Kiinassa suurissa perheissä kasvavat teini-ikäiset saattavat kohdata enemmän haasteita selviytyessään jokapäiväisestä stressistä ja emotionaalisista ylä- ja alamäistä.
Doug Downey, tutkimuksen pääkirjoittaja ja Ohio Staten sosiologian professori, piti silmiinpistävänä, että sama kuvio esiintyi sekä Yhdysvalloissa ja Kiinassa, korostaen sisarusten lukumäärän ja nuorten mielenterveyden välistä yhteyttä.
Tutkimukseen sisältyi tietoja yli 9 400:lta kiinalaiselta kahdeksasluokkalaiselta, jotka oli kerätty China Education Panel Study -tutkimuksen avulla, ja yli 9 100:lta amerikkalaiselta kahdeksasluokkalaiselta, jotka oli kerätty Early Childhood Longitudinal Study -tutkimuksen avulla, mikä tarjoaa laajan kulttuurienvälisen näkökulman.
”Tuloksemme eivät vastanneet odotuksiamme”, Downey sanoi. Vaikka muiden tutkimusten mukaan useammalla sisaruksella voi olla myönteisiä vaikutuksia, tämä tutkimus paljastaa yllättävän yhteyden useamman sisaruksen ja huonomman mielenterveyden välillä.
Kiinassa teinit, joilla ei ollut sisaruksia, raportoivat tutkimuksen mukaan parhaasta mielenterveydestä.
Yhdysvalloissa nuorilla, joilla ei ollut sisaruksia tai vain yksi sisarus, oli samanlaiset mielenterveystulokset. Tämä tulos vahvistaa, että pieni perhekoko voi todellakin vaikuttaa myönteisesti nuorten hyvinvointiin.
Kuten Kiinan yhden lapsen politiikasta johtuen on odotettavissa, noin 34 prosenttia kiinalaisista lapsista on ainoita lapsia. Tämä on huomattavasti enemmän kuin amerikkalaisten lasten 12,6 prosenttia, mikä kuvastaa näiden kahden maan erilaisia perherakenteita.
Tutkijat tekivät sekä Kiinassa ja Yhdysvalloissa kyselytutkimuksen noin 14-vuotiaiden oppilaiden mielenterveydestä, mutta kysymykset vaihtelivat maiden välillä, mikä mahdollisti räätälöidyn analyysin.
Downey yhdistää havainnot ”resurssien hajauttamisen” - ajatukseen, että vanhempien huomio on kuin piirakka. Yhden lapsen kanssa he saavat koko kakun, mutta useamman lapsen kanssa kakku leikataan ohuemmaksi, jolloin jokaiselle jää vähemmän.
Downey selittää, että kyse on yksinkertaisesta matematiikasta: useammat sisarukset merkitsevät vähemmän yksilöllistä huomiota ja vähemmän vanhempien resursseja, mikä voi puolestaan vaikuttaa lapsen mielenterveyteen.
Kuuden lapsen äiti Tané Ruffin kertoi, että hänen 16-vuotias ja 12-vuotias lapsensa olivat molemmat samaa mieltä siitä, että resurssien laimentuminen on heidän perheessään säännöllinen kokemus, mikä toistaa tutkimuksen havainnot suuremmissa kotitalouksissa kasvamisen haasteista.
Ruffinin lapset vahvistivat, että tutkimus pitää hyvin paikkansa. Yksi kertoi, että hän pidättelee usein henkilökohtaisia asioita, jos äiti on jo stressaantunut toisesta sisaruksesta. Tilanne on täydellinen esimerkki siitä, miten suuret perheet voivat kuluttaa tunteellisesti.
Kun Ruffinilta kysyttiin, miten hänen teini-ikäisensä saisivat pisteitä tutkimuksen mielenterveyskysymyksistä, hän arveli, että he arvioisivat itsensä huonommiksi. Ruffin kyseenalaisti kuitenki itse mittarit, sillä ne heijastavat enemmän itseluottamusta kuin todellista henkistä hyvinvointia.
Newport Healthcare -yhtiön perheterapiapalvelujen kansallinen johtaja Samantha Quigneaux huomauttaa, että useampien lasten myötä kilpailu vanhempien ajasta lisääntyy.
Kun huomio tuntuu epäjohdonmukaiselta tai puutteelliselta, lapset voivat tuntea itsensä laiminlyödyiksi, mikä voi laukaista puolestaan mielenterveysongelmia.
Quigneaux lisää, että kaikki lapset eivät sovi tähän suuntaukseen. Nimittäin jotkut lapset pärjäävät hyvin ilman vanhempien jatkuvaa huomiota, mikä osoittaa, että myös yksilöllisellä temperamentilla on suuri merkitys henkiseen hyvinvointiin.
Psykologi Jeff Gardere huomauttaa, että toisiaan iältään lähellä olevilla sisaruksilla voi silti olla hyvin erilaisia emotionaalisia tarpeita, mutta vanhemmat kohtelevat heitä usein samalla tavalla ja jättävät nämä ainutlaatuiset erot huomiotta.
Vaikka tutkimuksessa yhdistetäänkin sisarusten määrän lisääntyminen teini-ikäisten mielenterveyden heikkenemiseen, siinä ei kuitenkaan selvitetä, miten sisarussuhteet todellisuudessa toteutuvat. Rakastava side sisarusten välillä voi vaikuttaa asiaan!
Downey huomauttaa, että vahvat sisarussuhteet voivat itse asiassa edistää mielenterveyttä, ja muistuttaa meitä siitä, että tärkeintä ei ole vain sisarusten määrä, vaan sisarusten suhteen laatu.
Mikä toinen tekijä vaikuttaa asiaan? Teini-ikäiset, joiden mielenterveys oli parempi, tulivat usein varakkaammista perheistä, mikä viittaa siihen, että sosioekonomiset edut saattavat pehmentää useampien sisarusten kanssa kasvamisen tuomia haasteita.
Molemmissa maissa pienemmät perheet olivat yleensä varakkaampia. Yhdysvalloissa tämä tarkoitti yhtä tai kahta lasta. Kiinassa yleensä vain yhtä, mikä selittää osaltaan, miksi näiden lasten mielenterveys oli parempi.
Kaikki tutkimukset eivät ole kuitenkaan samaa mieltä. The Guardianin vuonna 2016 Norjassa tekemässä tutkimuksessa todettiin, että suurperheiden lasten mielenterveys oli parempi, mikä viittaa siihen, että kulttuurilla ja kontekstilla on suuri merkitys.
Downeyn aiemmat tutkimukset osoittivat myös, että lapsilla, joilla oli enemmän sisaruksia, oli usein vahvemmat ystävyyssuhteet koulussa. Tämä viittaa siihen, että sisarusten lukumäärän ja mielenterveyden välinen yhteys voi vaihdella sosiaalisista yhteyksistä riippuen.
Isompien perheiden lapset saattavat myöhemmin elämässään erota harvemmin, mikä saattaa johtua siitä, että sisarusten kanssa varttuminen antaa heille jo varhain harjoitusta läheisten, joskus myös hankalienkin, suhteiden hoitamiseen.
Focus on the Family -järjestön Geremy Keeton sanoo, että teini-ikäiset saattavat huomata suurperheiden edut vasta myöhemmällä iällä. ”Yksi tutkimus on vain yksi tutkimus”, hän totesi ja kehotti ihmisiä pitämään sitä vain osana laajempaa kokonaisuutta.
Downey korosti, että koska tutkimuksessa keskityttiin teini-ikäisiin, sisarusten pysyvä vaikutus mielenterveyteen on edelleen ”avoin kysymys” tulevaa tutkimusta varten.
Downey kertoi henkilökohtaisen huomion: kahden vanhemman veljen kanssa kasvaminen oli toisinaan haastavaa, mutta nyt hän pitää heitä hyvinä ystävinä. ”Onneksi”, Downey lisäsi, ”kukaan ei kamppailut mielenterveyden kanssa.”
Kun perheet kutistuvat ja yksinhuoltajataloudet lisääntyvät, sen ymmärtäminen miten sisarusten määrä vaikuttaa mielenterveyteemme, ei ole vain akateemista, vaan enemmänkin kasvava yhteiskunnallinen kysymys, joka voi määritellä seuraavan sukupolven emotionaalisen hyvinvoinnin.
Lähteet: (The Guardian) (Ohio State News) (WORLD) (Deseret News)
Enemmän sisaruksia, enemmän stressiä?
Mitä tiede sanoo nuorten mielenterveydestä
TERVEYS Perhe
Tunnetko olosi sisarusten hukuttamaksi? Et ole asian kanssa yksin. Journal of Family Issues -lehdessä julkaistun uuden tutkimuksen mukaan useampien sisarusten määrä saattaa olla yhteydessä teini-ikäisten huonompaan mielenterveyteen, vaikka asia ei ole aivan näin yksinkertainen. Tutkijat analysoivat yli 18 000 kahdeksasluokkalaisen vastauksia Kiinassa ja Yhdysvalloissa ja havaitsivat, että molemmissa maissa lapset, joilla ei ollut lainkaan tai vain yksi sisarus, raportoivat yleensä paremmasta mielenterveydestä kuin isompien perheiden lapset.
Oletko kiinnostunut tietämään, miten syntymäjärjestys ja perheen koko voivat vaikuttaa teini-ikääsi? Klikkaa galleriaan nähdäksesi, mitä tutkimus paljastaa aiheesta.