Mitä tiede sanoo nuorten mielenterveydestä
Viime vuosina on tehty useita tutkimuksia, joissa ilmansaasteet on yhdistetty huonoon mielenterveyteen.
Suurin osa näistä tutkimuksista on keskittynyt kaupunkien ilmansaasteisiin, vaikka tutkijat ovatkin nyt alkaneet kiinnittää huomiota maastopalojen savussa esiintyviin kemikaaleihin.
Toisaalta useissa tutkimuksissa ilmansaasteille altistuminen on yhdistetty lisääntyneeseen riskiin sairastua masennukseen.
Esimerkiksi vuonna 2023 Yhdysvalloissa tehtiin tutkimus, joka osoitti mitä enemmän ihmiset altistuvat otsoniksi kutsutulle toissijaiselle ilman epäpuhtaudelle, sitä todennäköisemmin he sairastuvat masennukseen.
Samaan aikaan brittiläisessä tutkimuksessa havaittiin, että ihmisillä, jotka asuvat alueilla, joilla ilmassa on paljon haitallisia pienhiukkasia, on suurempi riski sairastua masennukseen kuin niillä ihmisillä, jotka asuvat alueilla, joilla pienhiukkasten pitoisuudet ovat alhaisemmat.
Stanfordin yliopiston epidemiologin John Ioannidisin mukaan on mahdollista, että ilmansaasteille altistuminen aiheuttaa annosvasteen.
Tämä tarkoittaisi, että todennäköisyys sairastua masennukseen likaiselle ilmalle altistumisen seurauksena kasvaisi altistumisen keston myötä.
On kuitenkin tärkeää huomata, että jopa lyhytaikainen akuutti altistuminen tietyille epäpuhtauksille voi olla haitallista.
Toisaalta on myös tutkimuksia, joissa ilmansaasteet on yhdistetty ahdistuneisuuteen. Yksi tällainen tutkimus tehtiin Kiinassa vuonna 2017.
Tulokset osoittivat, että pienhiukkasten aiheuttaman suurimman saastumisen alueilla asuvilla nuorilla oli 29 prosenttia suurempi todennäköisyys sairastua ahdistuneisuuteen kuin vähemmän saastuneilla alueilla asuvilla nuorilla.
On jopa näyttöä siitä, että ilman saastuminen vaikuttaa vähemmän vakaviin mielenterveysongelmiin, kuten käyttäytymisongelmiin.
Erään tutkimuksen mukaan esikouluikäiset lapset käyttäytyvät huonommin, kun ilmanlaatu on huonompi.
Tutkimuksen aikana lasten käyttäytymisen heikkeneminen merkitsi sitä, että he rikkoivat sääntöjä nopeammin ja käyttäytyivät todennäköisemmin myös aggressiivisesti.
On myös näyttöä siitä, että aikuiset voivat käyttäytyä huonommin ilmansaasteiden vuoksi.
Vuonna 2020 julkaistiin useiden tutkimusten meta-analyysi, joka osoitti, että ilmansaasteiden ja epärehellisen käyttäytymisen kuten esimerkiksi kokeissa huijaamisen välillä on yhteys.
On tietenkin tärkeää huomata, että suurin osa tutkimuksista, joissa ilmansaasteet ja mielenterveyden heikkeneminen yhdistetään toisiinsa, perustuu vahvasti assosiaatioihin.
Toisin sanoen, vaikka ilmansaasteiden ja mielenterveysongelmien välillä on korrelaatio, se ei välttämättä tarkoita syy-yhteyttä.
Ongelmana syy-yhteyttä koskevan näytön keräämisessä tässä yhteydessä on se, että satunnaistetun valvontakokeen suorittaminen ei olisi eettistä.
Tutkijat eivät voi pyytää satunnaisesti yhtä ryhmää tutkimukseen osallistujia hengittämään saastunutta ilmaa, kun taas toinen ryhmä hengittää puhdasta ilmaa.
Tämän vuoksi tutkijat joutuvat turvautumaan pääasiassa havaintotietoihin. Yleisenä käytäntönä on ottaa eri alueiden ilmansaastetiedot ja verrata niitä ahdistuneisuus- ja masennustiloihin.
Vaikka todisteet eivät ole luotettavia, tutkijoilla on kuitenkin hyvä syy uskoa, että ilmansaasteet vaikuttavat osaltaan mielenterveysongelmiin.
Eläimillä on havaittu tiettyjä biologisia mekanismeja, jotka viittaavat siihen miten saasteisen ilman hengittäminen voi vaikuttaa kielteisesti aivoihin.
Esimerkiksi eräässä rotilla tehdyssä tutkimuksessa ilmeni, että otsonin aiheuttama hapetusstressi tappaa dopamiinin tuottamiseen tarvittavia aivoneuroneja.
Dopamiini on hermovälittäjäaine, joka osallistuu motivaatioon ja palkitsemisreaktioon. Sitä kutsutaan usein ”mielihyvän molekyyliksi”.
Eräässä tutkimuksessa osoitettiin myös, että tietyt aivojen solut voivat hyökätä likaisessa ilmassa olevia epäpuhtauksia vastaan.
Tämä hyökkäys voi laukaista elimistössä immuunivasteen, joka on aiemmin yhdistetty masennukseen.
Vaikka näitä mekanismeja ei ole vielä todistettu ihmisillä, tutkijat pitävät niiden olemassaoloa eläimissä merkittävänä.
Jos olet huolissasi siitä miten ilmansaasteet saattavat vaikuttaa aivoihin, voit suojella itseäsi tietyin keinoin.
Jos mahdollista, on parasta pysyä sisätiloissa ja käyttää ilmansuodatinta. Jos uskaltaudut lähtemään ulos, käytä maskia, joka estää sinua tehokkaasti hengittämästä ilmassa olevia pienhiukkasia.
Suojamaskit ovat yleensä riittämättömiä; oikein asennettu N95-maski on paras. Maastopalojen savussa hengityssuojain voi olla parempi vaihtoehto.
Lähteet: (The Washington Post) (Verywell Mind)
Jo vuosikymmenien ajan on ollut yleisesti tiedossa, että saastuneen ilman hengittäminen on haitallista fyysiselle terveydelle. Maastopalojen savun hengittämistä on verrattu suodattamattoman savukkeen polttamiseen. Viime aikoina on kuitenkin alkanut käydä ilmi, että huono ilmanlaatu voi vaikuttaa kielteisesti myös mielenterveyteemme.
Maastopalokauden edetessä monet ihmiset ovat huolissaan siitä, miten saastuneen ilman hengittäminen voi vaikuttaa heidän aivoihinsa. Oletko utelias tietämään aiheesta lisää? Katso tästä galleriasta lisätietoja.
Ilmansaasteiden vaikutukset mielenterveyteen
Likaisen ilman hengittäminen vaikuttaa muuhunkin kuin vain keuhkoihimme
TERVEYS Mielenterveys
Jo vuosikymmenien ajan on ollut yleisesti tiedossa, että saastuneen ilman hengittäminen on haitallista fyysiselle terveydelle. Maastopalojen savun hengittämistä on verrattu suodattamattoman savukkeen polttamiseen. Viime aikoina on kuitenkin alkanut käydä ilmi, että huono ilmanlaatu voi vaikuttaa kielteisesti myös mielenterveyteemme.
Maastopalokauden edetessä monet ihmiset ovat huolissaan siitä, miten saastuneen ilman hengittäminen voi vaikuttaa heidän aivoihinsa. Oletko utelias tietämään aiheesta lisää? Katso tästä galleriasta lisätietoja.