© Shutterstock

Huonoa onnea: Kävely tikkaiden alla, Iso-Britannia -

Tikapuiden alla kävelemisellä on karmea yhteys keskiaikaiseen Englantiin. Nimittäin hirtettäväksi menossa olevat tuomitut rikolliset joutuivat kävelemään hirsipuuta muistuttavien tikkaiden alla. Vielä nykyäänkin pidetään huonona onnena kävellä seinään nojaavien tikkaiden alla.

© Getty Images

Hyvää onnea: Jäniksen jalka, maailmanlaajuinen -

Jäniksen jalka tunnetaan maailmanlaajuisesti onnea tuovana talismaanina. Keltit uskoivat, että kaivautuva nisäkäs eli niin syvällä maan alla, että sillä oli kyky puhua henkien kanssa. Lisäksi tunnetusti hedelmällinen jänis on aina yhdistetty vahvasti syntymiseen ja uudistumiseen.

© Shutterstock 

Huonoa onnea: Rikkinäinen peili, India -

Rikkinäisestä peilistä katsomista pidetään epäonnena sekä Intiassa ja Venäjällä. Roomalaiset kuitenkin antoivat meille ajatuksen siitä, että peili tuo seitsemän vuotta huonoa onnea. Näitä vuosia pidetään aikana, jonka he uskoivat vievän elämän uudistamiseen. Intiassa puolestaan huonon onnen karkottamiseen on nokkelia keinoja, kuten sirpaleiden hautaaminen täysikuun valossa tai seitsemän tunnin odottaminen ennen kuin peiliin kosketetaan.

© Shutterstock

Hyvää onnea: Tammenterhot, Iso-Britannia -

Tammenterhoa pidetään Isossa-Britanniassa onnea tuovana amulettina kaikille, jotka kantavat sitä mukanaan. Tämä keskiajalta peräisin oleva uskomus juontaa juurensa siihen, että tammi kasvaa tammenterhosta. Siksi tammi on aina yhdistetty kasvuun, toivoon ja uuteen elämään.

© Shutterstock 

Huonoa onnea: Numero 4, Kiina -

Tetrafobia on tapa välttää numeron 4 esiintymistä. Se on taikausko, joka on yleisintä Itä-Aasian maissa. Monista Shanghain hissin ohjauspaneeleista puuttuu kerrosnumero 4, koska mandariinikiinan kielen sanat ”neljä” ja ”kuolema” ääntyvät hyvin samankaltaisesti.

© Shutterstock

Hyvää onnea: Tumi, Peru -

Perussa tumin ripustaminen seinälle tuo onnea. Koristeellinen kirves, tumi, on peräisin inkoja edeltävistä kulttuureista. Sitä käytettiin eläimiä uhrattaessa aurinkopapille, jotta se auttaisi ennustamaan tulevaisuutta.

© Shutterstock 

Huonoa onnea: Sateenvarjon avaaminen sisätiloissa, Egypti -

Legendan mukaan muinaiset egyptiläiset uskoivat, että sateenvarjon avaaminen sisätiloissa, poissa auringosta, oli epäkunnioittava teko, joka suututtaisi auringonjumalan. Nykyään monet egyptiläiset ovat taikauskoisia avatessaan sateenvarjoja talon sisällä.

© Shutterstock 

Hyvää onnea: Nénette ja Rintintin, Ranska -

Nénette ja Rintintin olivat alun perin lapsille tarkoitettuja lelunukkeja, joita valmistettiin Ranskassa 1900-luvun alussa. Myöhemmin Nénette ja Rintin annettiin onnenamuletteina ranskalaisille sotilaille, ja pariisilaiset käyttivät niitä suojana ensimmäisen maailmansodan hyökkäysten aikana. Nmä nuket ovat säilyneet suosittuja siitä lähtien. Onnen säilyttämiseksi nukkeja ei saa koskaan ostaa vaan ainoastaan antaa, sillä muuten ne menettävät suojavoimansa.

© Getty Images

Hyvää onnea: Nazar, Turkki -

Sana "nazar" tulee arabian kielen sanasta, joka tarkoittaa näköä. Turkissa ”nazar” tulkitaan kuitenkin huonoksi onneksi tai pahaksi. Tämän amuletin, yleensä sinisen helmikorun, kantaminen suojaa huonoilta tekijöiltä.

© Shutterstock 

Huonoa onnea: Korppi, Kreikka -

Kreikkalaisessa mytologiassa korpit liitetään Apolloniin, ennustuksen jumalaan. Korppien sanotaan symboloivan huonoa onnea, ja ne olivat jumalan sanansaattajia kuolevaisten maailmassa. Joissakin yhteiskunnissa esimerkiksi yhdenkin variksen näkemistä pidetään huonon onnen enteenä.

© Shutterstock 

Hyvää onnea: Maneki-neko, Japani -

Maneki-neko eli ”kutsuva kissa” on yleinen japanilainen figuuri, jonka uskotaan usein tuovan onnea omistajalleen. Niiden käyttö talismaanina juontaa juurensa Edo-kaudelta, vuosien 1603 ja 1868 väliseltä ajalta. Vasen tassu kohollaan olevan kissan uskotaan tuovan hyviä kauppoja kaupan omistajille. Jos puolestaan oikea tassu on koholla, sen sanotaan houkuttelevan rahaa ja vaurautta.

© Shutterstock 

Huonoa onnea: Suolasirottimen kaataminen, Azerbaidžan -

Länsimaisissa kulttuureissa vallitsee taikausko, jonka mukaan suolan roiskuminen on paha enne. Tämä uskomus juontaa juurensa antiikin Roomaan. Azerbaidžanissa sanotaan puolestaan, että ripaus suolaa olkapään yli heittämällä katkaistaan paha loitsu, johtaa vahinko tappelun puhkeamiseen. Tilanne korjataan laittamalla sokeria roiskuneen suolan päälle ja jättämällä se sinne, kunnes se on siivottu.

© Shutterstock 

Hyvää onnea: Naurava Buddha, India ja Thaimaa -

Asennosta riippuen naurava buddha voi tuoda onnea, vaurautta, tai vähän kumpaakin. Monet ihmiset koristavat kotinsa tällä hymyilevällä hahmolla, jolla on suuri ulkoneva vatsa. Buddhaa on taputettava päivittäin, jotta sen onni tarttuu muihin. Naurava Buddha perustuu kiinalaiseen zen-munkkiin, joka eli yli 1 000 vuotta sitten.

© Shutterstock

Huonoa onnea: Avaimien jättäminen pöydälle, Ruotsi -

Ruotsissa avaimia ei saa koskaan laittaa pöydälle, sillä se tuo huonoa onnea. Tämä taikausko juontaa juurensa siitä, että aikoinaan puhelintytöillä oli tapana ilmoittaa saatavuudestaan laittamalla avaimet pöydälle.

© Shutterstock 

Hyvää onnea: Hevosenkenkä, Yhdysvallat -

Hevosenkengän alkuperästä hyvän onnen symbolina on monia teorioita. Hevosenkengän katsottiin tuovan onnea, koska sepän ammattia pidettiin onnekkaana. Samoin rautaa pidettiin maagisena, koska se kesti tulta. Yleisesti ottaen useimmat uskovat, että hevosenkengän kärkien pitäisi olla ylöspäin, sillä tämä suuntaus vangitsee ja kerää hyvää onnea. Hevosenkenkä onkin yleinen näky kaikkialla Yhdysvalloissa, mutta se esiintyy myös esimerkiksi muinaisessa islamilaisessa taiteessa ja egyptiläisessä ikonografiassa.

© Shutterstock 

Huonoa onnea: Vauvan kehuminen, Serbia -

Serbiassa vauvan kehuminen tuo ilmeisesti huonoa onnea. Sen sijaan vastasyntynyttä vauvaa sanotaan rumaksi. Jos sanot jotain hyvää, vauva on altis pahalle silmälle. Taikausko vaikuttaa edelleen Serbian kulttuuriin lähinnä maan maaseudulla, jossa asuu vanhempi sukupolvi. Monet näistä kulttuurisista taikauskoista ovat syntyneet jo 9. vuosisadalla.

© Shutterstock 

Hyvää onnea: Hamsa, Israel ja Lähi-Itä -

Hamsa on kämmenenmuotoinen amuletti, joka on suosittu kaikkialla Lähi-idässä sekä juutalais- ja muslimiyhteisöissä. Siinä on kuvattu avoin oikea käsi, joka on vuosituhansien ajan tunnettu ja käytetty merkki negatiiviselta energialta suojautumisesta. Kädessä oleva silmä edustaa silmää, joka näkee kaiken ja valvoo katsojaa.

© Shutterstock 

Huonoa onnea: Musta kissa, Italia -

Mustat kissat on usein yhdistetty paholaiseen ja pahuuteen keskiaikaisesta noituudesta lähtien. Ihmisten mielestä mustat kissat auttoivat noitia heidän epäpyhissä teoissaan. Lisäksi uskottiin, että noidat voivat muuttua mustiksi kissoiksi ja loitsia ohikulkijoita varjoissa. Vielä nykyäänkin myytit mustista kissoista ja noidista ovat vahvasti esillä, erityisesti halloweenin aikaan. Esimerkiksi Italiassa on yleisenä taikauskona, että mustan kissan kohtaaminen tuo huonoa onnea. Brittiläisessä Telegraph-sanomalehdessä julkaistun raportin mukaan johtava eläinoikeusjärjestö on arvioinut, että italialaiset tappavat vuosittain 60 000 mustaa kissaa, sillä he uskovat niiden tuovan huonoa onnea.

© Shutterstock 

Huonoa onnea: Suokirvun huuto, Uusi-Seelanti -

Uudessa-Seelannissa pidettiin aikoinaan hyvänä onnena, kun kuulit oikean olkapääsi yläpuolelta suokirvun, joka tunnetaan myös nimellä "Baillon's crake". Jos taas kuulit linnun kutsun vasemman olkapääsi yli, se tarkoitti ”crook trot” - vanhaa uusiseelantilaista/australialaista slangia, joka tarkoittaa huonoa onnea.

© Getty Images

Hyvää onnea: Nelilehtinen apila, Irlanti -

Tätä tunnettua hyvän onnen symbolia pidetään onnekkaana jo siksi, että todennäköisyys löytää nelilehtinen apila on noin yksi 10 000:sta. Neliapila mainittiin onnen symbolina ensimmäisen kerran jo vuonna 1640. Sen neljä puolta symboloivat uskoa, toivoa, onnea ja rakkautta.

© Shutterstock 

Huonoa onnea: Perjantai 13. päivä, Yhdysvallat -

Perjantai 13. päivä on länsimaisessa taikauskossa ja erityisesti Yhdysvalloissa epäonninen päivä. Siitä on tehty jopa elokuvia! Päivää on pitkään pidetty huonon onnen aiheena. Mutta miksi? Yksi syy on se, että sekä perjantailla ja numerolla 13 on hankalat siteet kristinuskoon: Jeesus ristiinnaulittiin perjantaina. Esimerkiksi Yhdysvalloissa oli olemassa kirjoittamaton sääntö, jonka mukaan ruokapöytään ei saa kutsua 13 vierasta sen jälkeen, kun 13 vierasta, mukaan lukien Jeesus, osallistui viimeiseen ehtoolliseen, ja yksi heistä, Juudas, petti hänet.

© Shutterstock 

Hyvää onnea: Dala-hevonen, Ruotsi -

Dala-hevonen on perinteinen veistetty ja maalattu puinen hevospatsas, joka on peräisin Ruotsin Dalarnan maakunnasta (Dalecarlia). Dala-hevonen on alunperin tehty lasten leluksi, mutta sitä pidetään myös onnen symbolina. Sen sanotaan tuovan voimaa ja arvokkuutta niille, joilla on hallussaan tällainen hevoseläimen amuletti.

© Getty Images

Huonoa onnea: Jalkojen heikuttaminen, Etelä-Korea -

Etelä-Koreassa ihmisiä kehotetaan olemaan ravistelematta jalkojaan, sillä muuten heidän varallisuutensa ja onnensa putoavat. Tämä kulttuurinen uskomus ulottuu jo vuosisatojen taakse. Tämä uskomus estää ainakin ihmisiä ravistelemasta jalkojaan yksityisesti tai julkisesti.

© Shutterstock 

Hyvää onnea: Jin Chan, Kiina -

Jin Chan eli ”kultainen rupikonna” on suosittu fengshui-amuletti, joka tuo vaurautta. Tämä myyttinen punasilmäinen sammakko, jolla on vain kolme jalkaa ja joka istuu kolikkokasan päällä kolikko suussaan, juontaa juurensa kiinalaisiin legendoihin.

© Shutterstock 

Huonoa onnea: Rahan jakaminen käsin, Tadžikistan -

Vaikka rahan luovuttamista käsin pidetään Tadžikistanissa enemmänkin kulttuurinormina kuin taikauskona, sitä pidetään töykeänä ja epäonnisena: se on nimittäin kuin maksutapa, jota seksityöntekijät käyttävät transaktion sinetöimiseksi. Sama pätee myös muihin esineisiin kuten avaimiin, kyniin ja saksiin. Ne on asetettava pöydälle ja toisen henkilön on sitten nostettava ne.

© Shutterstock 

Hyvää onnea: Possu, Saksa -

Saksassa onnea lahjoitetaan usein marsipaanipossun muodossa - glücksschwein, joka liittyy myös hedelmällisyyteen. Toinen yleinen assosiaatio possuihin on varallisuus (katsokaa vaikka kaikkia niitä ihmisiä, jotka tallettavat kolikoita niin sanottuihin säästöpossuihin). Näistä ”onnenpossuista” löytyy jälkiä jo myöhäiskeskiaikaisista lauta- ja korttipeleistä. Nykyään ne ovat usein mukana korttikuvissa, joissa ilmaistaan parhaita toiveita, tämä pätee erityisesti uudenvuoden aikana.

© Shutterstock 

Huonoa onnea: Viinin ja vesimelonin sekoittaminen, Argentiina -

Viinin ja vesimelonin sekoittaminen on epätavallinen jälkiruokayhdistelmä. Argentiinassa uskotaan kuitenkin, että punaviinin ja vesimelonin yhdistämisen toistensa kanssa johtaa kuolemaan. Logiikka on, että näiden kahden yhdistelmä muuttaa hedelmän kiveksi vatsassa. Todennäköisesti kyse on vain vanhan vaimon tarusta, mutta se voi varmasti johtaa vatsavaivoihin.

© Shutterstock

Hyvää onnea: Bezoar, Espanja -

Bezoarit ovat kovettuneita, helmiäismäisiä ja sulamattomien ainesten kokkareita, joita muodostuu joskus eläinten, kuten vuohien, laamojen, peurojen ja lampaiden vatsan limakalvoille. Keskiajalla uskottiin, että niillä on universaali vastalääke kaikkia myrkkyjä vastaan. Bezoarin, kuten tämän sormusrenkaan kantamista pidettiin siksi onnekkaana. Varhaisin kuvaus bezoar-kivistä lääkkeinä on peräisin Iberian niemimaalta 10. vuosisadalta.

© Public Domain 

Huonoa onnea: "Hyvää syntymäpäivää" toivottaminen liian aikaisin, Venäjä -

Venäjällä syntymäpäivää ei saa juhlia ennen varsinaista juhlapäivää. Jos et voi juhlistaa syntymäpäivää oikeana päivänä, juhlista vasta oikean päivän jälkeen välttääksesi huonoa onnen. Menneinä vuosina uskottiin, että syntymäpäivän aattona ihminen on kaikkein heikoin, alttiimpi sairauksille ja onnettomuuksille. Siksi on parempi olla suututtamatta enkeleitä juhlimalla syntymäpäivää etukäteen.

© Shutterstock