© Getty Images

Miljoonat lapset elävät konfliktien läheisyydessä -

Georgetown Journal of International Affairs -lehden mukaan 337 miljoonaa lasta ympäri maailmaa asuu 50 kilometrin säteellä käynnissä olevasta konfliktista.

© Getty Images

Noin 250 000 lapsisotilasta aseellisissa konflikteissa -

Vaikka se on kansainvälisen oikeuden mukaan laitonta, lukemattomia lapsia kuitenkin värvätään ja käytetään aseellisissa selkkauksissa. UNICEFin mukaan yli 250 000 lasta on mukana aseellisissa joukoissa eri puolilla maailmaa.

© Getty Images

Lapsisotilaiden värväyksen keskus -

Lapsisotilaiden rekrytointi ja käyttö on maailmanlaajuinen ongelma. Länsi- ja Keski-Afrikan maissa on kuitenin eniten todennettuja lapsisotilaita. YK:n vuonna 2021 julkaiseman raportin mukaan näitä alueita pidetään lapsisotilaiden rekrytoinnin keskuksena.

© Getty Images

Taloudellinen epätoivo ja pelottelu johtavat rekrytointiin -

Osa lapsista värvätään köyhyyden vuoksi, sillä lapset haluavat epätoivoisesti auttaa vaikeassa taloudellisessa tilanteessa olevia perheitään. Toiset taas joutuvat sotilasryhmien sieppaamiksi tai uhkaamiksi, ja heidät pakotetaan osallistumaan konfliktiin selviytyäkseen tai suojellakseen perhettään.

© Getty Images

Lapset koetaan vähemmän uhkaavina -

Lapsia otetaan palvelukseen monista eri syistä. Vaikka lapsia on helpompi manipuloida ja pelotella, he herättävät myös vähemmän epäilyksiä, koska lapsia pidetään usein vähemmän uhkaavina. Näin ollen he välttävät todennäköisemmin paljastumisen.

© Getty Images

Miten lapsisotilaita käytetään konflikteissa -

Vaikka termi ”sotilas” saattaa tuoda mieleen mielikuvia taistelijoista, lapsia pahoinpidellään todellisuudessa konfliktien aikana monin eri tavoin. Heitä voidaan käyttää viestinviejinä, tiedonantajina, ihmiskilpinä tai jopa itsemurhaiskujen välineinä.

© Getty Images

Tytöt kohtaavat sukupuoleen perustuvaa väkivaltaa -

Nuoret tytöt kohtaavat enemmän sukupuoleen perustuvaa väkivaltaa ja hyväksikäyttöä. Heitä pakotetaan toisinaan myös lapsiavioliittoon. Tyttöjä pakotetaan myös synnyttämään lapsia hyvin nuorena.

© Getty Images

Koulutusmahdollisuuksien puute -

Lapsisotilaat värvätään suurelta osin paikoista, joissa on vakavia puutteita perusjärjestelmien saatavuuden suhteen. Näin on esimerkiksi koulutuksen, terveydenhuollon ja muiden sosiaalisten instituutioiden osalta. Joissakin yhteyksissä koulut voivat olla aseellisten ryhmien operaatioiden suoria kohteita.

© Getty Images

Korkeampi perhe- ja lähisuhdeväkivallan määrä -

Raportit osoittavat, että sen lisäksi, että lapsisotilaat elävät köyhtyneissä oloissa, heihin kohdistuu usein enemmän perheväkivaltaa ja yhteisöväkivaltaa ennen värväystä. Nämä olosuhteet voivat myös houkutella lapsia taisteluun, sillä lapset etsivät turvaa ja suojelua ulkopuolisilta toimijoilta.

© Getty Images

Turvallisuuden etsiminen muualta -

Yhteisön turvallisuuden puute on myös merkittävä riskitekijä lapsisotilaiden värväykselle, sillä lapset eivät voi hakea apua muualta.

© Getty Images

Etelä-Sudan -

Etelä-Sudanin hallituksen ja aseellisten ryhmien on raportoitu värvänneen yli 19 000 lapsisotilasta maan sisällissodan alettua. Taistelutehtävien lisäksi lapsia käytetään myös turvallisuustukena.

© Getty Images

Mosambik -

YK on syyttänyt Islamilaiseen valtioon yhteydessä olevaa Al-Shabab-ryhmää lasten sieppaamisesta ja käyttämisestä sotilaina Mosambikissa. Lapsisotilaiden on nähty muun muassa kantavan rynnäkkökivääreitä ja ammusvöitä.

© Getty Images

Haiti -

Haitissa, jossa kasvava humanitaarinen kriisi aiheuttaa laajamittaista nälkää ja köyhyyttä, ihmisoikeusryhmät ovat raportoineet lasten lisääntyneestä värväämisestä aseellisten ryhmien keskeisenä strategiana.

© Getty Images

Syyria -

Sekä Syyrian hallitus ja aseistetut ryhmät ovat värvänneet ja käyttäneet lapsisotilaita suorassa taistelussa ja lisäksi tukitehtävissä. Maan sisällissotaan on osallistunut jopa kuusivuotiaita lapsia.

© Getty Images

Myanmar -

Human Rights Watch -järjestön mukaan vuonna 2001 Myanmarissa uskottiin olevan enemmän lapsisotilaita kuin missään muualla maailmassa. Myanmarissa arvioitiin olevan yhteensä 70 000 lasta hallituksen armeijassa. Lapsisotilaat värvättiin jo 11-vuotiaina, ja komentajat käyttivät heitä usein hyväkseen, he käyttivät heihin väkivaltaa ja jopa kiduttivat heitä, jos he yrittivät paeta.

© Getty Images

Boko Haram -

Vaikka Boko Haram, joka on Islamilainen valtio -ryhmään kuuluva ryhmä, toimii pääasiassa Koillis-Nigeriassa, se on laajentanut toimintaansa naapurimaihin, kuten Tšadiin, Nigeriin ja Kameruniin. Ryhmä on tunnettu siitä, että se käyttää hyökkäyksissään ja operaatioissaan lapsia, joita indoktrinoidaan ja käytetään hyväksi.

© Getty Images

Afghanistan -

Afganistanissa Taleban on värvännyt ja käyttänyt yli 5 000 lapsisotilasta, jotka ovat usein palvelleet suoraan taistelutehtävissä. Monien lasten sanotaan olevan värvättyjä uskonnollisista kouluista, joissa heille tarjotaan suojelua palvelusta vastaan.

© Getty Images

Jemen -

Jemenin huthien kerrotaan värvänneen jopa 13-vuotiaita lapsia. Jemeniläisten kansalaisjärjestöjen mukaan yli 10 000 lasta on värvätty taisteluihin vuodesta 2014 lähtien. Siitä huolimatta, että huthit allekirjoittivat vuonna 2022 YK:n toimintasuunnitelman, johon sisältyi lapsisotilaiden värväyksen ja käytön lopettaminen, lapsisotilaiden määrät kasvavat edelleen.

© Getty Images

Ukraina -

Viimeaikaiset raportit viittaavat siihen, että Ukrainan ja Venäjän välisen sodan paheneminen on johtanut siihen, että lapsia on vedetty taistelutehtäviin erityisesti Itä-Ukrainassa, jossa lapset ovat joutuneet suoraan taistelujen ristituleen.

© Getty Images

Ruanda -

Ruandan hallitus on aiemmin tehnyt useita aloitteita lapsisotilaiden rekrytoinnin ja käytön lopettamiseksi, vuonna 2023 julkaistut uudet raportit osoittavat kuitenkin, että lapsisotilaita käytetään yhä suorassa taistelussa.

© Getty Images

Pitkäaikainen trauma -

Mitä entisille lapsisotilaille tapahtuu? Heistä monet joutuvat kohtaamaan pysyviä emotionaalisia, fyysisiä ja kehityksellisiä traumoja. He eivätkä myöskään pääse kuntoutusohjelmiin tai muihin terapiamalleihin, jotka voisivat auttaa heitä käsittelemään lapsuudessa koettuja vaikeita asioita.

© Getty Images

Kotouttamiseen liittyvät haasteet -

Lisäksi heidän paluu yhteisöihin voi olla hyvin haastavaa. Monet entiset lapsisotilaat raportoivat joutuvansa leimautumisen ja hylkäämisen kohteeksi sekä itsensä ja perheidensä osalta. Osa lapsisotilaista joutuvat pidätetyiksi ja vangituiksi, sillä he ovat liittyneet aseellisiin ryhmiin.

© Getty Images

Vapautetut lapsisotilaat -

Pelkästään vuonna 2017 yli 10 000 lasta vapautettiin aseellisista ryhmistä muun muassa Kolumbiassa, Nigeriassa ja Etelä-Sudanissa. Näistä lapsista monilla ei kuitenkaan ollut riittävästi fyysistä ja mielenterveydellistä tukea, jotta he olisivat selvinneet konfliktikokemuksistaan.

© Getty Images

Kuntoutus kotoutumisen onnistumiseksi -

Ihmisoikeusjärjestöt katsovat, että yhteiskuntaan sopeuttamisprosesseihin tulisi sisältyä koulutusta ja ammatillista koulutusta, jotta voitaisiin minimoida uudelleenrekrytointi. Näiden koulutuksien avulla voitaisiin tarjota entisille lapsisotilaille vaihtoehtoja tulevaisuuttaan varten.

© Getty Images

Entisten lapsisotilaiden vastuuvelvollisuus -

Kysymys entisten lapsisotilaiden vastuuvelvollisuudesta on monimutkainen ja monitahoinen, sillä käytännössä jokainen tapaus ratkaistaan erikseen. Vastaavia monimutkaisia seikkoja on tullut esiin ugandalaisen entisen lapsisotilaan ja komentajaksi muuttuneen Dominic Ongwenin vuonna 2021 käydyssä oikeudenkäynnissä.

© Getty Images

Entinen lapsisotilas tuomitaan -

Dominic Ongwen, jonka Herran vastarinta-armeija (LRA) sieppasi yhdeksänvuotiaana, oli ensimmäinen kerta, kun entinen lapsisotilas tuomittiin sotarikoksista ja rikoksista ihmisyyttä vastaan. Kuvassa Kony, joka on edelleen vapaalla jalalla sotarikoksista ja rikoksista inhimillisyyttä vastaan.

© Getty Images

Uhri muuttui rikoksentekijäksi -

Kansainvälinen rikostuomioistuin (ICC) totesi, että Ongwen nousi LRA:n johtohahmoksi, joka määräsi useita joukkomurhia, sieppauksia ja lapsisotilaiden värväämistä. Syyttäjät väittivät, että Ongwen oli entinen uhri, josta tuli myöhemmin rikoksentekijä.

© Getty Images

Vastuu teoista aikuisena -

Human Rights Watch katsoo, että vaikka Ongwen oli lapsena siepattu ja uhri, hänen lapsena kokemaansa väkivaltaa ei pitäisi käyttää poistamaan vastuuta hänen teoistaan aikuisena.

© Getty Images

Aikuisten rikoksentekijöiden ennaltaehkäisyn merkitys -

Ongwenin tapaus, kuten kaikki lapsiin kohdistuvan väkivallan tapaukset, korostaa ennaltaehkäisyn merkitystä. Lisäksi se osoittaa myös, että on tärkeää toteuttaa vankkoja kuntoutus- ja sopeuttamistoimia sen varmistamiseksi, jotta lapsisotilaista ei tule aikuisia rikoksentekijöitä.

Lähteet: (Save the Children) (United Nations) (Reuters) (AP) (Human Rights Watch) (Georgetown Journal of International Affairs) (Stimson Center) (Ford Institute for Human Security)

© Getty Images