© Shutterstock

Muistat vain muistavasi - Kun muistaa varhaisen muiston, saaattaisi luulla, että mieli palaa ajassa tuohon hetkeen, mutta itse asiassa muistaa vain viimeisimmän kerran, kun muisti tuon hetken.

© Shutterstock

Muistat vain muistavasi - Tuota hetkeä ei koskaan oikeasti koskaan muista. Sen sijaan aina kun muistaa jotakin uudelleen, se muuttuu hieman lisää ja ajan myötä ei enää pysty muistamaan mitä tapahtui oikeasti ja mitä mieli lisäsi muistoon.

© Shutterstock

Kollektiivinen kanoninen perspektiivi - Psykologit saivat selville 1980-luvulla, että muistamme tiedostamatta melkein kaikki esineet kanonisesta perspektiivistä, eli sivulta ja hieman yläpuolelta.

© Shutterstock

Kollektiivinen kanoninen perspektiivi - Etkö usko? Kokeile piirtää kuppi. On todennäköisempää, että piirrät sen sivulta katsottuna, mutta tarpeeksi korkealta, jotta yläreuna näkyy.

© Shutterstock

Hylkäys sattuu kuin nyrkinisku - Torjunta voi tuntua tuskalliselta ja kävi ilmi, että aivoissa se tuntuu samalta kuin nyrkinisku kasvoihin.

© Shutterstock

Hylkäys sattuu kuin nyrkinisku - Aivomme prosessoivat tunneperäisen ja fyysisen kivun samalla tavalla vapauttaen samoja kemikaaleja ja aktivoiden samoja alueita.

© Shutterstock

Vieraan kielen logiikka - Alkaisitko opiskella kieliä, jos sinulle sanottaisiin, että ajattelisit rationaalisemmin ja tekisit parempia valintoja vierasta kieltä käyttäessä?

© Shutterstock

Vieraan kielen logiikka - Loogisen ajattelun taidot jakautuvat järjestelmälliseen, järkiperäiseen puoleen ja tiedostamattomaan, tunneperäiseen puoleen. Ensimmäinen kielemme on yhteydessä jälkimmäiseen ja toinen kielemme ensimmäiseen.

© Shutterstock

Vieraan kielen logiikka - Vieraan kielen käyttäminen pakottaa käytännössä miettimään enemmän ja kriittisemmin, mistä ikinä puhuukin. 

© Shutterstock

Ylivertaisuusvinouma - Oletko koskaan huomannut, että älykkäät ihmiset harvoin kehuskelevat älyllään, kun taas vähemmän älykkäät ihmiset usein yliarvoivat itsensä (mieti tarinaa kuninkaan näkymättömistä vaatteista).

© Shutterstock

Ylivertaisuusvinouma - Teoria todistaa vanhan sanonnan “tieto lisää tuskaa”, koska ihmiset, jotka eivät tiedä kuinka paljosta tiedosta he jäävät paitsi pitävät luonnostaan itsestään suuremmassa arvossa. Mieti vaikka lapsena tekemiäsi piirustuksia!

© Shutterstock

Musiikki muuttaa havaintokykyä - Vaikka moni ymmärtää, että musiikki voi parantaa tai alentaa mielialaa, se minkä tyyppistä musiikkia kuuntelee vaikuttaa paljon enemmän siihen, miten tietoa käsittelee.

© Shutterstock

Musiikki muuttaa havaintokykyä - Syy tähän on havainto-odotus: kun kuulee jotakin korvillaan, aivot odottavat näkevänsä jotakin samankaltaista silmillä.

© Shutterstock

Musiikki muuttaa havaintokykyä - Vuonna 2001 tehty tutkimus esimerkiksi osoitti, että ihmiset, jotka kuuntelevat surullista musiikkia eivät havaitse iloisia kasvoja ja päinvastoin.

© Shutterstock

Laulaminen vähentää ahdistusta - Ääneen laulamisen on todistettu vähentävän ahdistusta ja masennusta, vaikka olisi maailman huonoin laulaja!

© Shutterstock

Laulaminen vähentää ahdistusta - Laulaminen vapauttaa endorfiineja ja oksytosiinia, joista molemmat auttavat stressiin, parantavat mielialaa ja pitävät sykkeen ja kortisonitasot kurissa.

© Shutterstock

Negatiivisuus saattaa olla geeneissä - Mitä jos kärttyisyys ei ole valinta vaan geneettisen koodin aiheuttamaa?

© Shutterstock

Negatiivisuus saattaa olla geeneissä - Vuonna 2013 tehdyssä tutkimuksessa todettiin, että joillakin ihmisillä on geneettinen taipumus negatiivisiin tunteisiin, mikä tarkoittaa, että he reagoivat automaattisesti voimakkaammilla negatiivisilla tunteilla.

© Shutterstock

Ahdistus kehittyy - 15 vuotta tehdyssä tutkimuksessa todettiin, että keskiverto high school -oppilas on yhtä ahdistunut kuin keskiverto mielenterveyspotilas 1950-luvulla. Mielenterveysongelmat ovat myös yleisempiä nyt kuin 15 vuotta sitten.

© Shutterstock

Ahdistus kehittyy - Ongelmat, kuten ahdistus ja mielialahäiriöt lisääntyvät, koska ihmiset ovat stressaantuneempia ja pelokkaampia, mikä tarkoittaa, että on yhä tärkeämpää pitää huolta mielenterveydestä, vielä enemmän kuin aiemmat sukupolvet pitivät.

© Shutterstock

Sarkasmi tekee fiksuksi - Sarkastisuus voi itse asiassa parantaa aivojen terveyttä! Vaikka sarkastisuus voi joskus olla loukkaavaa, se on itse asiassa yksi yleisimmistä älykkyyden merkeistä.

© Shutterstock

Sarkasmi tekee fiksuksi - Sarkasmi vaatii ymmärtämään ilmaisun sävyn, merkityksen ja näkökulman, sekä vääntämään sen niin, että siitä tulee hauska. Siksi sarkastiset ihmiset ovat nopeaälyisiä, luovia ja hyviä abstraktien käsitteiden ymmärtämisessä.

© Shutterstock

Sarkasmi tekee fiksuksi - Sarkastiset ihmiset saattavat olla joidenkin mielestä ikäviä, mutta he ovat erinomaisia ajattelemaan luovasti, minkä avulla he myös voittavat ihmisiä puolelleen.

© Shutterstock

Auringonvalon voima - Se, että mieli on maassa, kun on viettänyt koko päivän sisällä ei (aina) johdu siitä, että ei pidä työpaikastaan! Auringonvalon puute voi vakavasti huonontaa mielialaa ja aiheuttaa esimerkiksi masennusta (katso: miksi kesälläkin voi masentaa).

© Shutterstock

Auringonvalon voima - Auringonvalo voi itse asiassa estää mielialahäiriöitä, kuten masennusta, koska D-vitamiini tasoittaa mielialaa ja vapauttaa mielihyvähormoneja aivoihin.

© Shutterstock

Auringonvalon voima - Hemmottele itseäsi kuten huonekasvia ja varmista, että saat tarpeeksi auringonvaloa. Mieliala paranee jo 10 minuutissa.

© Shutterstock

Dopamiiniriippuvuus - Monet tuijottavat puhelintaan lakkaamatta, koska sosiaalinen media ja tekstaaminen vapauttavat mielihyvähormoni dopamiinia, mutta mielihyvä ei ole ainoa syypää puhelinriippuvuuteen.

© Shutterstock

Dopamiiniriippuvuus - Mielihyvän lisäksi dopamiini hallitsee myös halua. Jos jokin tuottaa dopamiinia, sitä haluaa aina enemmän, mistä syntyy riippuvuus. Mitä pidempään antaa tämän kierteen jatkua, sitä vaikeampaa se on katkaista!

© Shutterstock

Liikaa nukkujan paradoksi - Jos on nukkunut 10-11 tuntia, miksi tuntuu siltä, että sekään ei riitä? Kävi ilmi, että liikaa nukkuminen on yhtä haitallista kuin liian vähän nukkuminen.

© Shutterstock

Liikaa nukkujan paradoksi - Jos nukut yli tai ali tarpeen, sekoitat biologisen kellosi ja heräät tokkuraisena ja väsyneenä.

© Shutterstock

Nopeammin lukemisen harhakuvitelma - Aikoinaan, kun lehtitalot huomasivat, että ihmiset pitävät lyhyemmistä riveistä ja lukivat niitä pidempään, he alkoivat muotoilla sanomalehtien kappaleet 30-50 merkkiin.

© Shutterstock

Nopeammin lukemisen harhakuvitelma - Yksi suurimmista vääristä tulkinnoista on, että ihmiset lukisivat lyhyitä rivejä nopeammin. Itse asiassa päinvastoin!

© Shutterstock

Nopeammin lukemisen harhakuvitelma - Psykologit saivat hiljattain selville, että lyhyet rivit saavat lukemaan hitaammin ja 100 merkin rivit ovat ihanteellisia. Ehkä tunnemme olomme tehokkaammiksi lyhyempiä rivejä lukiessa?

© Shutterstock

Mielialan aiheuttamat kiputilat - Oletko koskaan huomannut, että jos mieli on maassa se tuo mukanaan särkyä, tulehduksia tai jopa flunssan? Kyseessä ei ole pelkkä huono tuuri!

© Shutterstock

Mielialan aiheuttamat kiputilat -

Kehomme ja mielemme ovat yhteydessä toisiinsa, ja huono mieliala voi aiheuttaa fyysistäkin huonoa oloa. Älä aliarvioi mielialan merkitystä!

Katso nämä 26 hauskaa faktaa, jotka piristävät päivääsi!

© Shutterstock