






























KATSO MYÖS
KATSO UUDELLEEN
© Getty Images
0 / 31 Fotos
Glykogeenivarastojen tyhjeneminen
- Maratonin aikana elimistösi käyttää ensisijaisena energianlähteenä glykogeenia (varastoitua sokeria). Juostessasi nämä glykogeenivarastot tyhjenevät. Kun näin tapahtuu, kehosi alkaa polttaa rasvaa energiaksi.
© Shutterstock
1 / 31 Fotos
Seinään törmääminen
- Rasva on kuitenkin vähemmän tehokasta kuin glykogeeni, mikä johtaa hitaampaan suorituskykyyn ja lisääntyneeseen väsymykseen. Tämä tunnetaan nimellä "seinään törmääminen" tai "bonking", joka on yleinen kokemus pitkän matkan juoksijoille.
© Shutterstock
2 / 31 Fotos
Lihasväsymys ja mikrorepeämät
- Maratonin juokseminen altistaa lihakset toistuvalle rasitukselle, joka väsyttää niitä. Lihassyihin muodostuu mikrorepeämiä, jotka voivat aiheuttaa kipua ja jäykkyyttä kisan jälkeen.
© Getty Images
3 / 31 Fotos
Lihasten paraneminen
- Vaikka jotkut lihasvauriot ovat tilapäisiä ja auttavat sopeutumisessa, liiallinen rasitus voi johtaa ylirasitusvammoihin. Tyypillisiä ylirasitusvammoja ovat jännetulehdus tai venähdykset. Oikeanlainen palautuminen kilpailun jälkeen ja venyttely ovat ratkaisevan tärkeitä lihasten paranemisen kannalta.
© Shutterstock
4 / 31 Fotos
Nivelten rasitus ja iskut
- Jalkojen toistuva isku jalkakäytävään maratonin aikana voi rasittaa merkittävästi niveliä, erityisesti polvia, lantiota ja nilkkoja. Tämä voi johtaa nivelkipuihin, tulehduksiin ja lisääntyneeseen kulumiseen ajan myötä.
© Shutterstock
5 / 31 Fotos
Nivelten terveys ja vammojen ehkäisy
- Isku voi myös pahentaa jo olemassa olevia nivelongelmia, kuten niveltulehdusta. Oikeanlaisten kenkien käyttö ja harjoittelu vähärasittavilla aktiviteeteilla voi auttaa vähentämään nivelvammojen riskiä pitkän matkan juoksussa.
© Getty Images
6 / 31 Fotos
Sykkeen kohoaminen
- Kun juokset, sykkeesi nousee vastaamaan kehon kasvavaan hapentarpeeseen. Maratonin aikana sydän pumppaa enemmän verta, ja verisuonet laajenevat lisääntyneen virtauksen vuoksi.
© Shutterstock
7 / 31 Fotos
Verenpaineen tilapäinen nousu
- Ajan mittaan tämä jatkuva sydän- ja verisuonitoiminta vahvistaa sydänlihasta ja parantaa verenkiertoa. Pitkäaikaisen rasituksen jälkeen joillakin juoksijoilla voi kuitenkin esiintyä kohonnutta sykettä ja tilapäistä verenpaineen nousua, mikä johtuu juoksemisen intensiteetistä.
© Shutterstock
8 / 31 Fotos
Lämmönsäätelyyn liittyvät haasteet
- Maratonin aikana kehosi tuottaa lämpöä lihasten rasituksesta. Tämän vastapainoksi kehosi hikoilee jäähdyttääkseen. Hikoilu aiheuttaa kuitenkin nesteiden ja elektrolyyttien menetyksen, joka voi johtaa nestehukkaan, jos sitä ei hoideta asianmukaisesti.
© Shutterstock
9 / 31 Fotos
Nesteytys on avainasemassa
- Nestehukka voi heikentää suorituskykyä ja lisätä lämpöuupumuksen tai lämpöhalvauksen riskiä. Asianmukainen nesteytys ennen kilpailua, sen aikana ja kisan jälkeen on ratkaisevan tärkeää lämmönsäätelyn ylläpitämiseksi ja ylikuumenemisen välttämiseksi.
© Shutterstock
10 / 31 Fotos
Immuunijärjestelmän tukahduttaminen
- Maratonin juoksemisen jälkeen kehon immuunijärjestelmä on tilapäisesti heikentynyt. Intensiivinen liikunta voi nostaa kortisolin (stressihormoni) määrää, mikä vähentää kehon kykyä torjua infektioita.
© Shutterstock
11 / 31 Fotos
Palautumisen tärkeys
- Juoksijat ovat alttiimpia vilustumiselle tai muille sairauksille kilpailua seuraavina päivinä. Siksi palautuminen on avainasemassa. Lisäksi oikea ravinto, uni ja nesteytys ovat tärkeitä, jotta immuunijärjestelmä voi palautua ja torjua mahdolliset infektiot.
© Shutterstock
12 / 31 Fotos
Ruoansulatuskanavan häiriöt
- Maratonjuoksu voi aiheuttaa ruoansulatuskanavan ongelmia, kuten pahoinvointia, kramppeja ja ripulia. Kun juostaan pitkiä matkoja, verenkierto ohjautuu ruoansulatuskanavasta lihaksiin, mikä hidastaa ruoansulatusta ja aiheuttaa epämukavuutta.
© Shutterstock
13 / 31 Fotos
Vatsan rasitus ja oikea ravitsemus
- Juoksun aiheuttama tärisevä liike vaikuttaa myös vatsaan. Vääränlaisten ruokien syöminen ennen kilpailua tai puutteellinen tankkaus kilpailun aikana voi pahentaa näitä ongelmia. Suoliston harjoittaminen käsittelemään ruokaa ja nesteytystä on tärkeää.
© Shutterstock
14 / 31 Fotos
Nesteytyksen epätasapaino
- Oikean nesteytyksen ylläpitäminen maratonin aikana on tärkeää mutta haastavaa. Nestehukka voi aiheuttaa väsymystä, huimausta ja lihaskramppeja. Liian runsas veden juominen ilman elektrolyyttien täydennystä voi puolestaan johtaa hyponatremiaan, mahdollisesti vaaralliseen tilaan, jossa veren natriumpitoisuus laskee liian alas.
© Shutterstock
15 / 31 Fotos
Tasapaino keskeisessä roolissa
- Tärkeintä on juoda nesteitä kohtuullisesti ja tasapainottaa veden ja elektrolyyttien täydennys. Tämä pätee erityisesti kuumissa tai kosteissa olosuhteissa, joissa nestehukka on suurempi.
© Shutterstock
16 / 31 Fotos
Hormonaaliset vaihtelut
- Maratonjuoksu aiheuttaa merkittäviä hormonaalisia muutoksia. Kortisoli, adrenaliini ja muut stressiin liittyvät hormonit lisääntyvät energiankulutuksen ja valppauden tukemiseksi. Pitkäaikainen kohonnut kortisolitaso voi kuitenkin johtaa lihasten hajoamiseen ja heikentää immuunijärjestelmää.
© Shutterstock
17 / 31 Fotos
Endorfiiniryöppy ja kisan jälkeinen väsymys
- Kehon luonnolliset kipulääkkeet endorfiinit, vapautuvat ja auttavat juoksijoita selviytymään kivusta. Kilpailun jälkeen juoksijat saattavat kokea "romahduksen", kun hormonitasot normalisoituvat, mikä johtaa väsymykseen ja tilapäisiin mielialan muutoksiin.
© Shutterstock
18 / 31 Fotos
Henkinen väsymys ja keskittyminen
- Kilpailun edetessä henkinen väsymys iskee. Keho voi olla fyysisesti uupunut, mutta aivojen on pidettävä sinut keskittyneenä ja motivoituneena jatkamaan.
© Shutterstock
19 / 31 Fotos
Motivaatio jatkaa loppuun asti
- Henkinen uupumus voi aiheuttaa muodon, keskittymisen ja tahdin heikkenemistä. Juoksijat turvautuvat usein henkisiin strategioihin, kuten minitavoitteiden asettamiseen tai positiivisen itsekehun käyttämiseen, jotta he selviävät henkisen väsymyksen hetkistä ja pysyvät keskittyneinä varsinaiseen maaliin.
© Shutterstock
20 / 31 Fotos
Jalkoihin liittyvät ongelmat
- Jalat joutuvat maratonin aikana huomattavaan rasitukseen jalkakäytävän jatkuvan jyskytyksen vuoksi. Tämä voi johtaa rakkuloihin, kovettumiin ja hankautumiseen. Kenkien ja ihon välinen kitka, erityisesti varpaiden ja kantapäiden kaltaisilla alueilla, voi aiheuttaa kivuliaita rakkuloita, jotka hidastavat juoksijoiden vauhtia.
© Shutterstock
21 / 31 Fotos
Ärsytys liikkeessä
- Lisäksi juoksijoilla voi esiintyä ihoärsytystä hikoilun ja suolan kertymisen vuoksi. Sopivat kengät, kosteutta siirtävät sukat ja hiertymiä ehkäisevät tuotteet voivat auttaa lievittämään näitä ongelmia.
© Getty Images
22 / 31 Fotos
Hengitysteiden vaatimukset
- Keho tarvitsee enemmän happea maratonin aikana, mikä johtaa hengitystaajuuden kasvuun. Keuhkot tekevät ylitöitä toimittaakseen happea lihaksiin. Osa juoksijoista saattavat tuntea itsensä hengästyneiksi tai saada sivutuntemuksia.
© Getty Images
23 / 31 Fotos
Kun kylmyys iskee keuhkoihin
- Kylmemmällä säällä kylmä ilma voi ärsyttää hengityselimiä ja aiheuttaa epämukavuutta tai hengityksen vinkumista. Erilaiset hengitystekniikat ja harjoittelu korkeammilla paikoilla voivat parantaa pitkänmatkan juoksijoiden keuhkojen kapasiteettia ja kestävyyttä.
© Getty Images
24 / 31 Fotos
Metabolinen asidoosi
- Pitkän juoksumatkan aikana lihakset tuottavat maitohappoa anaerobisen energiantuotannon sivutuotteena, kun glykogeenivarastot ovat vähissä. Tämä maitohapon kertyminen aiheuttaa lihasten väsymistä ja arkuutta.
© Shutterstock
25 / 31 Fotos
Hapon kertymisen estäminen
- Keho pyrkii neutraloimaan tämän kertymän puskuroimalla happoa. Maratonin jälkeen juoksijat voivat kuitenkin kokea lihaskipuja ja jäykkyyttä metabolisen asidoosin vuoksi. Eri palautumisen strategiat, kuten venyttely, vaahtorullaus ja nesteytys, auttavat lievittämään maitohapon kertymisen vaikutuksia.
© Shutterstock
26 / 31 Fotos
Neuromuskulaarinen koordinaatio
- Pitkien matkojen juokseminen voi vaikuttaa hermo-lihaskoordinaatioon, väsymyksen alettua. Kehon kyky hallita liikkeitä tehokkaasti voi heikentyä, jolloin kävelytyyli muuttuu ja loukkaantumisriski kasvaa.
© Getty Images
27 / 31 Fotos
Motorinen hallinta
- Aivojen ja hermoston voi olla vaikea ylläpitää mootorista hallintaa uupumuksen aikana, mikä johtaa juoksumuodon ja tehokkuuden heikkenemiseen. Oikeanlaisella harjoittelulla juoksijat voivat lisätä kestävyyttään ja ylläpitää parempaa koordinaatiota koko kisan ajan.
© Getty Images
28 / 31 Fotos
Aivojen energian käyttö
- Maratonin aikana, kun glykogeeni on vähissä, aivot saattavat alkaa polttaa omaa myeliiniä (hermosäikeitä eristävää rasvaista ainetta) energiaksi, kuten vuonna 2025 julkaistussa Nature Metabolism -tutkimuksessa todettiin. Tämä saattaa vaarantaa hermoeristyksen stressitilanteessa.
© Getty Images
29 / 31 Fotos
Aivot syövät itsensä
- Tämä prosessi, joka tunnetaan nimellä ”aivojen kannibalismi”, on vastaus äärimmäiseen metaboliseen stressiin. Vaikka tämä voi aiheuttaa tilapäisiä muutoksia aivotoiminnassa, nämä vaikutukset ovat palautuvia asianmukaisen palautumisen myötä. Tämä ilmiö korostaa aivojen poikkeuksellista sopeutumiskykyä äärimmäisissä kestävyyskilpailuissa. Lähteet: ( Nature Metabolism) (Live Science) (Everyday Health) (Runner's World)
© Getty Images
30 / 31 Fotos
© Getty Images
0 / 31 Fotos
Glykogeenivarastojen tyhjeneminen
- Maratonin aikana elimistösi käyttää ensisijaisena energianlähteenä glykogeenia (varastoitua sokeria). Juostessasi nämä glykogeenivarastot tyhjenevät. Kun näin tapahtuu, kehosi alkaa polttaa rasvaa energiaksi.
© Shutterstock
1 / 31 Fotos
Seinään törmääminen
- Rasva on kuitenkin vähemmän tehokasta kuin glykogeeni, mikä johtaa hitaampaan suorituskykyyn ja lisääntyneeseen väsymykseen. Tämä tunnetaan nimellä "seinään törmääminen" tai "bonking", joka on yleinen kokemus pitkän matkan juoksijoille.
© Shutterstock
2 / 31 Fotos
Lihasväsymys ja mikrorepeämät
- Maratonin juokseminen altistaa lihakset toistuvalle rasitukselle, joka väsyttää niitä. Lihassyihin muodostuu mikrorepeämiä, jotka voivat aiheuttaa kipua ja jäykkyyttä kisan jälkeen.
© Getty Images
3 / 31 Fotos
Lihasten paraneminen
- Vaikka jotkut lihasvauriot ovat tilapäisiä ja auttavat sopeutumisessa, liiallinen rasitus voi johtaa ylirasitusvammoihin. Tyypillisiä ylirasitusvammoja ovat jännetulehdus tai venähdykset. Oikeanlainen palautuminen kilpailun jälkeen ja venyttely ovat ratkaisevan tärkeitä lihasten paranemisen kannalta.
© Shutterstock
4 / 31 Fotos
Nivelten rasitus ja iskut
- Jalkojen toistuva isku jalkakäytävään maratonin aikana voi rasittaa merkittävästi niveliä, erityisesti polvia, lantiota ja nilkkoja. Tämä voi johtaa nivelkipuihin, tulehduksiin ja lisääntyneeseen kulumiseen ajan myötä.
© Shutterstock
5 / 31 Fotos
Nivelten terveys ja vammojen ehkäisy
- Isku voi myös pahentaa jo olemassa olevia nivelongelmia, kuten niveltulehdusta. Oikeanlaisten kenkien käyttö ja harjoittelu vähärasittavilla aktiviteeteilla voi auttaa vähentämään nivelvammojen riskiä pitkän matkan juoksussa.
© Getty Images
6 / 31 Fotos
Sykkeen kohoaminen
- Kun juokset, sykkeesi nousee vastaamaan kehon kasvavaan hapentarpeeseen. Maratonin aikana sydän pumppaa enemmän verta, ja verisuonet laajenevat lisääntyneen virtauksen vuoksi.
© Shutterstock
7 / 31 Fotos
Verenpaineen tilapäinen nousu
- Ajan mittaan tämä jatkuva sydän- ja verisuonitoiminta vahvistaa sydänlihasta ja parantaa verenkiertoa. Pitkäaikaisen rasituksen jälkeen joillakin juoksijoilla voi kuitenkin esiintyä kohonnutta sykettä ja tilapäistä verenpaineen nousua, mikä johtuu juoksemisen intensiteetistä.
© Shutterstock
8 / 31 Fotos
Lämmönsäätelyyn liittyvät haasteet
- Maratonin aikana kehosi tuottaa lämpöä lihasten rasituksesta. Tämän vastapainoksi kehosi hikoilee jäähdyttääkseen. Hikoilu aiheuttaa kuitenkin nesteiden ja elektrolyyttien menetyksen, joka voi johtaa nestehukkaan, jos sitä ei hoideta asianmukaisesti.
© Shutterstock
9 / 31 Fotos
Nesteytys on avainasemassa
- Nestehukka voi heikentää suorituskykyä ja lisätä lämpöuupumuksen tai lämpöhalvauksen riskiä. Asianmukainen nesteytys ennen kilpailua, sen aikana ja kisan jälkeen on ratkaisevan tärkeää lämmönsäätelyn ylläpitämiseksi ja ylikuumenemisen välttämiseksi.
© Shutterstock
10 / 31 Fotos
Immuunijärjestelmän tukahduttaminen
- Maratonin juoksemisen jälkeen kehon immuunijärjestelmä on tilapäisesti heikentynyt. Intensiivinen liikunta voi nostaa kortisolin (stressihormoni) määrää, mikä vähentää kehon kykyä torjua infektioita.
© Shutterstock
11 / 31 Fotos
Palautumisen tärkeys
- Juoksijat ovat alttiimpia vilustumiselle tai muille sairauksille kilpailua seuraavina päivinä. Siksi palautuminen on avainasemassa. Lisäksi oikea ravinto, uni ja nesteytys ovat tärkeitä, jotta immuunijärjestelmä voi palautua ja torjua mahdolliset infektiot.
© Shutterstock
12 / 31 Fotos
Ruoansulatuskanavan häiriöt
- Maratonjuoksu voi aiheuttaa ruoansulatuskanavan ongelmia, kuten pahoinvointia, kramppeja ja ripulia. Kun juostaan pitkiä matkoja, verenkierto ohjautuu ruoansulatuskanavasta lihaksiin, mikä hidastaa ruoansulatusta ja aiheuttaa epämukavuutta.
© Shutterstock
13 / 31 Fotos
Vatsan rasitus ja oikea ravitsemus
- Juoksun aiheuttama tärisevä liike vaikuttaa myös vatsaan. Vääränlaisten ruokien syöminen ennen kilpailua tai puutteellinen tankkaus kilpailun aikana voi pahentaa näitä ongelmia. Suoliston harjoittaminen käsittelemään ruokaa ja nesteytystä on tärkeää.
© Shutterstock
14 / 31 Fotos
Nesteytyksen epätasapaino
- Oikean nesteytyksen ylläpitäminen maratonin aikana on tärkeää mutta haastavaa. Nestehukka voi aiheuttaa väsymystä, huimausta ja lihaskramppeja. Liian runsas veden juominen ilman elektrolyyttien täydennystä voi puolestaan johtaa hyponatremiaan, mahdollisesti vaaralliseen tilaan, jossa veren natriumpitoisuus laskee liian alas.
© Shutterstock
15 / 31 Fotos
Tasapaino keskeisessä roolissa
- Tärkeintä on juoda nesteitä kohtuullisesti ja tasapainottaa veden ja elektrolyyttien täydennys. Tämä pätee erityisesti kuumissa tai kosteissa olosuhteissa, joissa nestehukka on suurempi.
© Shutterstock
16 / 31 Fotos
Hormonaaliset vaihtelut
- Maratonjuoksu aiheuttaa merkittäviä hormonaalisia muutoksia. Kortisoli, adrenaliini ja muut stressiin liittyvät hormonit lisääntyvät energiankulutuksen ja valppauden tukemiseksi. Pitkäaikainen kohonnut kortisolitaso voi kuitenkin johtaa lihasten hajoamiseen ja heikentää immuunijärjestelmää.
© Shutterstock
17 / 31 Fotos
Endorfiiniryöppy ja kisan jälkeinen väsymys
- Kehon luonnolliset kipulääkkeet endorfiinit, vapautuvat ja auttavat juoksijoita selviytymään kivusta. Kilpailun jälkeen juoksijat saattavat kokea "romahduksen", kun hormonitasot normalisoituvat, mikä johtaa väsymykseen ja tilapäisiin mielialan muutoksiin.
© Shutterstock
18 / 31 Fotos
Henkinen väsymys ja keskittyminen
- Kilpailun edetessä henkinen väsymys iskee. Keho voi olla fyysisesti uupunut, mutta aivojen on pidettävä sinut keskittyneenä ja motivoituneena jatkamaan.
© Shutterstock
19 / 31 Fotos
Motivaatio jatkaa loppuun asti
- Henkinen uupumus voi aiheuttaa muodon, keskittymisen ja tahdin heikkenemistä. Juoksijat turvautuvat usein henkisiin strategioihin, kuten minitavoitteiden asettamiseen tai positiivisen itsekehun käyttämiseen, jotta he selviävät henkisen väsymyksen hetkistä ja pysyvät keskittyneinä varsinaiseen maaliin.
© Shutterstock
20 / 31 Fotos
Jalkoihin liittyvät ongelmat
- Jalat joutuvat maratonin aikana huomattavaan rasitukseen jalkakäytävän jatkuvan jyskytyksen vuoksi. Tämä voi johtaa rakkuloihin, kovettumiin ja hankautumiseen. Kenkien ja ihon välinen kitka, erityisesti varpaiden ja kantapäiden kaltaisilla alueilla, voi aiheuttaa kivuliaita rakkuloita, jotka hidastavat juoksijoiden vauhtia.
© Shutterstock
21 / 31 Fotos
Ärsytys liikkeessä
- Lisäksi juoksijoilla voi esiintyä ihoärsytystä hikoilun ja suolan kertymisen vuoksi. Sopivat kengät, kosteutta siirtävät sukat ja hiertymiä ehkäisevät tuotteet voivat auttaa lievittämään näitä ongelmia.
© Getty Images
22 / 31 Fotos
Hengitysteiden vaatimukset
- Keho tarvitsee enemmän happea maratonin aikana, mikä johtaa hengitystaajuuden kasvuun. Keuhkot tekevät ylitöitä toimittaakseen happea lihaksiin. Osa juoksijoista saattavat tuntea itsensä hengästyneiksi tai saada sivutuntemuksia.
© Getty Images
23 / 31 Fotos
Kun kylmyys iskee keuhkoihin
- Kylmemmällä säällä kylmä ilma voi ärsyttää hengityselimiä ja aiheuttaa epämukavuutta tai hengityksen vinkumista. Erilaiset hengitystekniikat ja harjoittelu korkeammilla paikoilla voivat parantaa pitkänmatkan juoksijoiden keuhkojen kapasiteettia ja kestävyyttä.
© Getty Images
24 / 31 Fotos
Metabolinen asidoosi
- Pitkän juoksumatkan aikana lihakset tuottavat maitohappoa anaerobisen energiantuotannon sivutuotteena, kun glykogeenivarastot ovat vähissä. Tämä maitohapon kertyminen aiheuttaa lihasten väsymistä ja arkuutta.
© Shutterstock
25 / 31 Fotos
Hapon kertymisen estäminen
- Keho pyrkii neutraloimaan tämän kertymän puskuroimalla happoa. Maratonin jälkeen juoksijat voivat kuitenkin kokea lihaskipuja ja jäykkyyttä metabolisen asidoosin vuoksi. Eri palautumisen strategiat, kuten venyttely, vaahtorullaus ja nesteytys, auttavat lievittämään maitohapon kertymisen vaikutuksia.
© Shutterstock
26 / 31 Fotos
Neuromuskulaarinen koordinaatio
- Pitkien matkojen juokseminen voi vaikuttaa hermo-lihaskoordinaatioon, väsymyksen alettua. Kehon kyky hallita liikkeitä tehokkaasti voi heikentyä, jolloin kävelytyyli muuttuu ja loukkaantumisriski kasvaa.
© Getty Images
27 / 31 Fotos
Motorinen hallinta
- Aivojen ja hermoston voi olla vaikea ylläpitää mootorista hallintaa uupumuksen aikana, mikä johtaa juoksumuodon ja tehokkuuden heikkenemiseen. Oikeanlaisella harjoittelulla juoksijat voivat lisätä kestävyyttään ja ylläpitää parempaa koordinaatiota koko kisan ajan.
© Getty Images
28 / 31 Fotos
Aivojen energian käyttö
- Maratonin aikana, kun glykogeeni on vähissä, aivot saattavat alkaa polttaa omaa myeliiniä (hermosäikeitä eristävää rasvaista ainetta) energiaksi, kuten vuonna 2025 julkaistussa Nature Metabolism -tutkimuksessa todettiin. Tämä saattaa vaarantaa hermoeristyksen stressitilanteessa.
© Getty Images
29 / 31 Fotos
Aivot syövät itsensä
- Tämä prosessi, joka tunnetaan nimellä ”aivojen kannibalismi”, on vastaus äärimmäiseen metaboliseen stressiin. Vaikka tämä voi aiheuttaa tilapäisiä muutoksia aivotoiminnassa, nämä vaikutukset ovat palautuvia asianmukaisen palautumisen myötä. Tämä ilmiö korostaa aivojen poikkeuksellista sopeutumiskykyä äärimmäisissä kestävyyskilpailuissa. Lähteet: ( Nature Metabolism) (Live Science) (Everyday Health) (Runner's World)
© Getty Images
30 / 31 Fotos
Tämä tapahtuu kehossasi maratonin aikana
Tutkimus paljastaa, että aivot alkavat syödä omia solujaan saadakseen energiaa maratonin aikana
© Getty Images
Maratonin juokseminen, joka kestää 42,2 kilometriä, on yksi ihmisen kestävyyden äärimmäisistä testeistä, joka koettelee sekä kehoa ja mieltä äärirajoillaan. Äärimmäinen ponnistus saa aikaan useita fyysisiä reaktioita lihasten hajoamisesta ja nestehukasta hormonien nousuun. Itse asiassa Nature Metabolism -lehdessä julkaistu uusi tutkimus osoittaa, että maratonin juokseminen voi aiheuttaa sen, että aivot alkavat jopa syödä itseään.
Lue mitä kehossasi todella tapahtuu maratonin aikana ja miksi valmistautuminen ja palautuminen ovat ehdottoman tärkeitä.
SINULLE SUOSITELTUA



































LUETUIMMAT
- VIIME TUNTI
- VIIME päivä
- VIIME VIIKKO