© Shutterstock

Kognitiivisten taitojen parantaminen -

Videopelien on osoitettu parantavan erilaisia kognitiivisia taitoja, kuten tilatietoisuutta, ongelmanratkaisua ja strategista suunnittelua. Pelit voivat vaikuttaa aivojen eri osiin riippuen videopelin suunnittelusta.

© Shutterstock

Tarkkaavaisuus ja keskittyminen -

Pelaajat kehittävät usein paremman tarkkaavaisuutta- ja keskittymiskykyä vaativissa tehtävissä, verrattuna henkilöihin jotka eivät pelaa. Tämä pätee erityisesti kun he seuraavat useita kohteita ja hoitavat monimutkaisia tehtäviä. Monissa peleissä pelaajien on myös hallittava useita tehtäviä samanaikaisesti, mikä parantaa heidän kykyään hallita monia tehtäviä samanaikaisesti.

© Shutterstock

Käsi-silmä-koordinaatio -

Nopeatempoisten pelien tiedetään parantavan silmä-käsi-koordinaatiota. Tämä voi puolestaan parantaa suorituskykykyä tarkkaa liikettä vaativissa toiminnoissa. Nämä videopelien hyödyt ovatkin suoraan siirrettävissä joihinkin todellisen elämän työtehtäviin.

© Getty Images

Muistin parantaminen -

Tietyt pelit joihin liittyy monimutkaisia tarinoita ja ympäristöjä, voivat parantaa sekä lyhyt- että pitkäkestoista muistia.

© Shutterstock 

Päätöksentekotaidot -

Videopelit vaativat usein nopeaa ajattelua ja päätöksentekoa paineen alla. Tämä taito voi olla hyödyksi oikeassa elämässä.

© Shutterstock

Ongelmanratkaisutaidot -

Palapeli- ja strategiapelit voivat parantaa ongelmanratkaisutaitoja monimutkaisten ja haastavien tehtävien avulla. Vastaavia ongelmanratkaisutaitoja kehittyy myös lautapelejä pelaillessa.

© Shutterstock

Stressinlievitys -

Videopelien pitkäaikaisten psykologisten vaikutusten lisäksi pelaamisesta on myös lyhytaikaista hyötyä. Pelaaminen toimii hyvänä stressinlievittäjä, sillä pelaaminen voi tarjota pelaajille tilapäisen pakopaikan.

© Shutterstock

Tunteiden säätely -

Pelaajat voivat kehittää parempaa tunteiden säätelyä ja selviytymisstrategioita, sillä he pääsevät kokeilemaan erilaisia pelien skenaarioita. Tämän lisäksi onnistuneet pelikokemukset voivat jopa johtaa onnistumisen tunteeseen ja sitä kautta mielialan paranemiseen.

© Shutterstock

Empatian kehittäminen -

Videopelit vaikuttavat myös tunteisiin empatian kehittymisen kautta. Tarinavetoiset pelit, joissa on syvällisiä hahmoja ja tarinoita, voivat lisätä empatiaa. Pelaajat voivat kokea pelissä erilaisia näkökulmia ja ymmärtää erilaisia kulttuureja tai asioita, joita he eivät välttämättä muutoin kohtaa todellisessa maailmassa.

© Shutterstock

Sosiaalinen kanssakäyminen -

Videopelaajat mielletään stereotyyppisesti laiskoiksi sohvaperunoiksi, mutta todellisuus on hyvin erilainen. Moninpelit kannustavat sosiaaliseen vuorovaikutukseen, yhteistyöhön ja tiimityöskentelyyn, mikä auttaa kehittämään viestintätaitoja.

© Shutterstock

Luovuuden lisääminen -

Luovat pelit voivat edistää luovuutta ja innovatiivista ajattelua. Käytännössä nämä voivat olla pelit, joihin liittyy rakentamista ja suunnittelua. Lapsille kohdistetuissa peleissä pyritäänkin aktiivisesti edistämään luovuutta varhaiskehityksessä.

© Shutterstock

Oppimisen motivaatio -

Opetuspelit voivat myös tehdä oppimisesta kiinnostavampaa ja motivoivampaa erityisesti nuorempien pelaajien kohdalla. Monissa peleissä on opetussisältöä, joka opettaa esimerkiksi historiaa, matematiikkaa ja luonnontieteitä mielenkiintoisella tavalla.

© Shutterstock

Tetris-ilmiö -

Tetris-ilmiö on ilmiö, jossa ihmiset, jotka pelaavat toistuvia pelejä pitkiä aikoja, alkavat nähdä muotoja ja kuvioita ajatuksissaan, unissaan ja päivittäisessä elämässä visuaalisessa havainnossaan pelaamisen ulkopuolella. Ilmiö on saanut nimensä suositun Tetris-pelin mukaan.

© Getty Images

Riskinottokäyttäytyminen -

Videopeleihin liittyy myös joitakin negatiivisia puolia. Joidenkin tutkimusten mukaan usein tapahtuva pelaaminen saattaa vaikuttaa riskinottokäyttäytymiseen. Tutkimuksien tulokset ovat vielä ristiriitaisia.

© Shutterstock

Addiktio -

Videopelit voivat aiheuttaa riippuvuutta sekä häiritä jokapäiväistä elämää. Joidenkin pelikonsolien avulla vanhemmat voivat rajoittaa lasten pelaamiseen käyttämää aikaa, mikä on hyvä ominaisuus, jotta pelit eivät veisi päivästä liiaksi aikaa.

© Shutterstock

Internet-pelihäiriö (IGD) -

Joidenkin ihmisten kohdalla liiallinen pelaaminen voi vaikuttaa dramaattisesti päivittäisiin toimintoihinsa, jolloin heidän elämän alkaa muistuttaa osittain huumeiden käytön vaikutuksia. Tätä kutsutaan internet-pelihäiriöksi, johon voi kuulua vieroitusoireita, kun pelaaja ei pelaa.

© Shutterstock

Yhteydet agressiivisuuteen -

Siitä käydäänkin jatkuvaa keskustelua aiheuttavatko väkivaltaiset videopelit aggressiivista käyttäytymistä. Tähän mennessä tehdyt tutkimukset eivät ole olleet yksiselitteisiä.

© Shutterstock

Väkivallalle herkistyminen -

Tutkijat ja psykologit ovat esittäneet, että pitkäaikainen altistuminen väkivaltaisille peleille saattaa johtaa väkivallalle herkistymiseen. Tämän laajuudesta ja vaikutuksista kiistellään edelleen.

© Shutterstock

Ajanhallintaan liittyvät ongelmat -

Liiallinen pelaaminen voi johtaa huonoon ajankäyttöön ja velvollisuuksien laiminlyöntiin. Joissakin tutkimuksissa on huomattu, että tämä voi johtua videopelien immersiivisestä vaikutuksesta, jolloin pelaajat eivät yksinkertaisesti huomaa ajan kulumista pelatessaan.

© Shutterstock

Unihäiriöt -

Videopelien pelaaminen voi häiritä unirytmiä ja heikentää myös unen laatua. Tämä pätee erityisesti jos pelaaminen tapahtuu ennen nukkumaanmenoa. Pelien on myös yleisesti huomattu edistävän unettomuutta ja useita muita unihäiriöitä.

© Shutterstock

Sosiaalinen eristäytyminen -

Liiallinen pelaaminen voi johtaa sosiaaliseen eristäytymiseen, mikäli pelaaminen korvaa kasvokkain tapahtuvan vuorovaikutuksen. Monet sosiaalisesta ahdistuksesta kärsivät pelaajat ovat paljon halukkaampia sitoutumaan verkkopeleihin kuin tapaamaan ihmisiä henkilökohtaisesti. Vaikka tästä on joitakin osittaisia hyötyjä, tällaiset pelaajat ovat vaarassa pahentaa sosiaalista ahdistustaan entisestään.

© Shutterstock

Koulumenestys -

Pelaaminen voi myös vaikuttaa negatiivisesti koulumenestykseen, mikäli pelaaminen menee opiskelun edelle. Tämä pätee erityisesti pelaajiin, jotka eivät harrasta kognitiivisesti stimuloivia pelejä.

© Shutterstock

Itsetuntoon liittyvät ongelmat -

Pelien verkkovuorovaikutus voi joskus johtaa verkkokiusaamiseen tai negatiivisiin sosiaalisiin vertailuihin. Tämä vaikuttaa puolestaan itsetuntoon negatiivisesti. Tämä ongelma on myös ympäripyöreä, sillä pelaajat uppoutuvat pelaamiseen ja välttävät osallistumasta itsehoitoon, joka auttaisi heitä näiden ongelmien kanssa.

© Shutterstock

Moraalinen päätöksenteko -

Videopeleihin liittyy myös monia positiivisia vaikutuksia. Joihinkin peleihin liittyy monimutkaisia moraalisia valintoja, jotka voivat mahdollisesti parantaa ihmisten eettistä ajattelua ja moraalista päättelyä.

© Shutterstock

Emotionaalinen kiintymys -

Pelaajat voivat kehittää vahvoja tunnesiteitä pelien hahmoihin ja hahmojen tarinoihin, mikä lisää heidän tunnekokemuksiaan. Tämä auttaa pelaajia myös ymmärtämään ja hallitsemaan tunteitaan todellisessa maailmassa.

© Shutterstock

Terapeuttiset käyttötarkoitukset -

Videopelejä käytetään yhä useammin terapeuttisissa tarkoituksissa mielenterveyshoitoon, kuten PTSD:n ja ahdistuksen parissa. Videopelien autonomia rohkaisee pelaajia ottamaan kerronnan ja hahmon hallintaansa, mikä voi heijastaa vastaavia ominaisuuksia todellisuudessa.

© Shutterstock

Neuroplastisuus - Pelaamisella on kyky stimuloida ja parantaa ihmisen neuroplastisuutta, joka tarkoittaa aivojen kykyä järjestäytyä uudelleen muodostamalla uusia hermoyhteyksiä. Neuroplastisuus on ratkaisevan tärkeää uusien taitojen oppimisessa.

© Shutterstock

Identiteetin tutkiminen -

Yksi tärkeimmistä mahdollisuuksista, joita pelit tuovat on mahdollisuus tutkia erilaisia identiteettejä ja rooleja sukupuolesta, iästä tai jopa lajista riippumatta. Tämä edistää voimakkaasti itsensä löytämistä ja henkilökohtaista kasvua.

Lähteet: (NIH) (Medical News Today) (Smore Science Magazine) (Charlie Health) (Joan Ganz Cooney Center)

© Shutterstock