© Getty Images

Oikeus koulutukseen -

Ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen kaltaiset kansainväliset sopimukset sisältävät lausekkeita, joissa todetaan, että ihmisillä on oikeus koulutukseen. Kyseistä oikeutta rikotaan kuitenkin usein humanitaarisissa kriiseissä sekä sota-aikana.

© Getty Images

Epävakaus -

Lasten tulevaisuuteen vaikuttaa se, että he joutuvat keskelle sotaa. Konfliktit heikentävät lasten koulutusmahdollisuuksia ja vaikuttavat myös heidän tulevaisuuden mahdollisuuksiinsa. Seurauksena köyhyys, eriarvoisuus ja sosiaalinen epävakaus jatkavat kasvuaan entisestään.

© Getty Images

Vähentäminen -

Konfliktialueiden lasten todennäköisyys saada peruskoulu loppuun on 30 prosenttia pienempi kuin vakaalla alueella asuvien lasten. Tämä vaikuttaa heidän tuleviin työllistymismahdollisuuksiin ja jatkaa osaltaan köyhyyden kierrettä.

© Getty Images

Suuret haasteet -

Vain 50 prosenttia pakolaislapsista pääsee peruskouluun. Näihin lapsiin kohdistuu suuria haasteita, kuten siirtolaisuus, traumat, resurssipula ja ylikansoitetut luokkahuoneet. Nämä kaikki tekijät rajoittavat vakavasti heidän mahdollisuuksiaan jatkaa opintojaan ja rakentaa elämäänsä uudelleen.

© Getty Images

Tilastot -

Maailmanlaajuisesti jopa 64 miljoonaa ala-asteikäistä lasta ei käy koulua tiettynä ajankohtana. Tämä on noin 9 prosenttia koko maailman ala-asteikäisestä väestöstä.

© Getty Images

Pitkän aikavälin vaikutus -

Mitä kauemmin lapset ovat poissa koulusta konfliktin aikana, sitä epätodennäköisemmin he palaavat takaisin kouluun. Tämä pitkän aikavälin vaikutus ei vaikuta ainoastaan heidän omaan tulevaisuuteen. Vaikutukset näkyvät myös sodan runtelemien yhteiskuntien toipumiseen ja kehitykseen kokonaisvaltaisesti.

© Getty Images

Lisääntyneet hyökkäykset -

Viime vuosina kouluihin kohdistuvien hyökkäysten määrä on lisääntynyt huomattavasti maailmanlaajuisesti. Hyökkäykset vaarantavat sekä oppilaita, opettajia ja koulutusinfrastruktuuria, sekä myös lannistavat koulunkäyntiä ja heikentävät koulutuksen saatavuutta konfliktialueilla.

© Shutterstock

Sotilaallinen miehitys -

Monilla konfliktialueilla kouluja käytetään sotilaallisiin tarkoituksiin. Tämä on räikeää koulutilojen väärinkäyttöä, joka häiritsee oppimista ja voi johtaa jopa koulujen pysyvään sulkemiseen.

© Getty Images

Psykologinen vaikutus -

Sodan runtelemilla alueilla lapset kokevat usein traumoja, jotka vaikuttavat myös heidän oppimiskykyynsä. Sodan psykologiset vaikutukset voivat heikentää lapsien kognitiivista kehitystä vakavasti. Psykologisia vaikutuksia ovat muun muassa pelko, ahdistus ja masennus.

© Getty Images

Siirto muualle -

Siirtolaisuus voi myös häiritä merkittävästi koulutusta. Pakolaislapsilla ja maan sisällä siirtymään joutuneilla lapsilla on vaikeuksia päästä päivittäin kouluun, sillä heitä siirretään usein paikasta toiseen. Tämä häiritsee käytännössä heidän oppimisen jatkuvuutta.

© Getty Images

Sukupuolten väliset erot -

Konfliktit pahentavat entisestään sukupuolten välisiä eroja koulutuksessa. Etenkin tytöt kärsivät tästä suhteettomasti. Monilla sodan koettelemilla alueilla tytöt keskeyttävät koulunkäynnin todennäköisemmin turvallisuussyistä, varhaisista avioliittoista johtuen tai heidät saatetaan pakottaa hoitotehtäviin.

© Getty Images

Sotaan värvätty -

Nuoret miehet ja pojat kohtaavat sota-aikana myös äärimmäisiä uhkia koulutukselleen. Nimittäin teini-ikäisiä nuoria miehiä (tai joskus jopa varhaisteinejä) värvätään usein sotimaan. Heitä saatetaan myös pakottaa väkisin sotimaan. Osa sotien runtelemien maiden perheistä ovat joutuneet lähettämään poikansa maaseudulle välttääkseen tämän seurauksen.

© Getty Images

Pakolaisleirit -

Pakolaisleirien koulutus on usein lisäksi aliresursoitua ja ylikansoitettua. Vaikka leireillä on jonkin verran koulutusmahdollisuuksia, koulutuksen laatu on kuitenkin yleensä heikkoa. Lapsilla on suuria haasteita jatkaa opintojaan peruskoulun jälkeen.

© Getty Images

Perheet -

Sota köyhdyttää usein perheitä ja vaikeuttaa heidän varallisuutta koulutukseen liittyvissä kustannuksissa. Perheet saattavat asettaa välittömät eloonjäämistarpeet koulutuksen edelle, jolloin lapset joutuvat jättämään koulun kesken. He eivät myöskään useimmiten koskaan palaa takaisin kouluun.

© Getty Images

Erikoistarpeet -

Erityistarpeiset lapset ovat erityisen huonossa asemassa sota-aikana. Heidän mahdollisuudet koulutukseen vaikeutuvat erikoispalvelujen keskeytymisen ja tilojen tuhoutumisen vaikutuksesta.

© Getty Images

Paluu kouluun -

Kun joukot vetäytyvät alueilta, jotka ovat olleet sotilaallisessa miehityksessä, kestää usein hyvin kauan ennen kuin lapset voivat palata kouluun. Alueella voi olla edelleen miinoja ja lisäksi ohjushyökkäysten ja esimerkiksi vaurioituneen infrastruktuurin aiheuttama uhka jatkuu edelleen.

© Getty Images

Taloudelliset vaikutukset -

Koulutuksen keskeytymisellä sota-aikana on pitkän aikavälin taloudellisia seurauksia. Heikosti koulutettu työvoima haittaa esimerkiksi maan taloudellista kehitystä, mikä vaikeuttaa puolestaan näiden maiden toipumista konfliktista ja maan infrastruktuurin jälleenrakentamista.

© Getty Images

Niukkuus -

Talouskriisit seuraavat yleensä tiiviisti sotien jälkeen. Usein näiden alirahoitettujen ja epävakaiden maiden toipuminen kestää vuosikymmenien ajan. Epävakaus aiheuttaa myös merkittävää opettajapulaa, jonka seurauksena maiden lapsisukupolvet jäävät vaille laadukasta koulutusta.

© Getty Images

Opettajien koulutus -

Monet humanitaariset järjestöt pyrkivät hillitsemään konfliktien kielteisiä vaikutuksia koulutukseen, mutta opettajankoulutusohjelmat ovat edelleen hyvin rajallinen resurssi, joka jää usein puuttumaan sodan jälkeisestä toipumisesta.

© Getty Images

Humanitaarinen apu -

Humanitaarisilla järjestöillä on ratkaiseva rooli koulutuksen tarjoamisessa konfliktialueilla. Humanitaariset järjestöt auttavat perustamaan väliaikaisia kouluja, he jakavat opetusmateriaalia ja kouluttavat opettajia. Heidän resurssit eivät usein valitettavasti riitä vastaamaan ylivoimaista kysyntää.

© Getty Images

Etäopiskelu -

Etäopiskelu on hyvä vaihtoehto niille sodan runtelemille maille, joilla on paremmat mahdollisuudet käyttää teknologiaa.

© Getty Images

Teknologia -

Verkko-oppimisalustojen lisäksi on tarjolla myös koulutussovelluksia ja verkkovideoalustoja, jotka tarjoavat lapsille vaihtoehtoisia tapoja jatkaa opintojaan. Teknologian saatavuus on kuitenkin yhä merkittävä este monilla konfliktialueilla.

© Getty Images

Sähkökatkokset -

Vaikka maa pystyi ottamaan etäopetuksen käyttöön koulutusstrategiana, sähkökatkokset ovat kuitenkin jatkuvana huolenaiheena. Konflikteissa voimalaitoksia on usein tuhottu nykyaikaisen sodankäynnin taktiikkana.

© Getty Images

Yhteisö -

Yhteisön osallistuminen on ratkaisevan tärkeää koulutuksen jatkumisen varmistamiseksi konfliktin aikana. Paikallisyhteisöillä on usein tärkeä rooli sekä koulujen suojelussa ja opettajien tukemisessa, jotta lapset voivat jatkaa opiskelua.

© Getty Images

Pakolaiset -

Tilanteissa, joissa lapset tuodaan pakolaisina muihin maihin, he kohtaavat useita koulutukseen liittyviä esteitä. Esteinä ovat sekä kielimuurit, aikaisemman koulutuksen tunnustamatta jättäminen ja oikeudelliset esteet, jotka vaikeuttavat koulunkäyntiä näissä maissa.

© Getty Images

Psykososiaalinen tuki -

Psykososiaalisen tuen tarjoaminen kouluissa on ratkaisevan tärkeää, jotta lapsia autetaan selviytymään konfliktin aiheuttamista traumoista ja stressistä. Näin lapset voivat keskittyä itse oppimiseen ja elämänsä jälleenrakentamiseen.

© Getty Images

Koulutusta koskevat aloitteet -

Maailmanlaajuisilla koulutusaloitteilla (kuten Education Cannot Wait) pyritään vastaamaan konfliktialueiden lasten koulutustarpeisiin tarjoamalla heille rahoitusta, resursseja ja tukea oppimisen jatkumisen varmistamiseksi.

© Getty Images

Rauhanrakentaminen -

Haasteista huolimatta koulutuksella voi olla ratkaiseva sekä rooli rauhanrakentamisessa ja konfliktin jälkeisessä elpymisessä. Kokonaisia yhteisöjä voidaan rakentaa uudelleen sosiaalisen yhteenkuuluvuuden edistämiseksi ja väkivallan vähentämiseksi, jotta nämä epävakaat mallit eivät toistuisi enää tulevaisuudess.

© Getty Images

Turva -

Koulutuslaitosten on tarkoitus olla lasten suojana, ei pelkästään heidän kognitiivisen kehityksensä vaan myös kansakunnan turvallisuuden kannalta. Monet kansakunnat ja järjestöt ympäri maailmaa pyrkivät edelleen aktiivisesti varmistamaan, että jokainen lapsi saa ansaitsemansa koulutuksen.

Lähteet: (Concern Worldwide) (Open Praxis) (UNICEF)

© Getty Images