Nämä viljelykasvit tuhoavat planeettamme -

Pidämme itsestäänselvyytenä joitakin tärkeimpiä viljelykasviamme, kuten riisiä, vehnää ja maissia. Näiden ja muiden vastaavien viljelykasvien viljelystä aiheutuu kuitenkin usein valtavia kustannuksia ympäristölle. Tiettyjen viljelykasvien tuotannon vaikutukset voivat olla hyvinkin syvällisiä. Maatalouden tuottavuus voi vaarantaa kokonaisia ekosysteemejä. Lisäksi siitä voi jääd ei-toivottu hiilijalanjälki. Aiheutuneet vahingot ovat tuhoisia: metsien häviäminen ja biologisen monimuotoisuuden väheneminen, maaperän huonontuminen ja vesien saastuminen ovat usein seurausta kestämättömistä viljelykäytännöistä.

Mitkä ovat 10 ongelmallisinta viljelykasvia ja miksi? Jatka lukemista saadaksesi lisätietoja planeettaa tuhoavista viljelykasveista.

© Getty Images

Kahvi -

Kahvi on yksi maailman suosituimmista juomista. Itse asiassa 12,6 prosenttia maailman väestöstä (eli noin miljardi ihmistä) juo kahvia päivittäin, kertoo Balance Coffee. Tällä luvulla on kuitenkin piilotettu hinta: tämän mittakaavan kulutus jättää jälkeensä merkittävän hiilijalanjäljen.

© Getty Images

Kahvi -

Kahvintuotanto muuttaa sademetsien ekosysteemejä vaikuttaen kielteisesti niissä eläviin kasvi- ja eläinlajeihin.

© Getty Images

Kahvi -

Ja tässä on juju: kahvin koko elinkaari johtaa maailmanlaajuiseen metsäkatoon, maaperän eroosioon ja veden saastumiseen. Tähän sisältyy niin viljely, jalostus, pakkaaminen ja keittäminen.

© Getty Images

Kaakao -

Kaakaota käytetään suklaan valmistukseen, joka on yksi maailman suosituimmista makeista herkuista. Pelkästään Yhdysvalloissa suklaan myynti oli Statistan mukaan vuonna 2023 ennätyksellisen suuri, yhteensä noin 52,9 miljardia dollaria.

© Getty Images

Kaakao -

Kaakaon tuotanto on kuitenkin johtanut metsäkatoon lähes kaikissa maissa, joissa sitä tuotetaan samalla kun sademetsiä hakataan kaakaon monokulttuurin tieltä. Tämä on erityisesti Länsi-Afrikassa, jossa viljellään arviolta 70 prosenttia maailman kaakaopavuista.

© Getty Images

Kaakao -

Laajan metsäkadon lisäksi kaakaopavun viljely vaikuttaa ilmastonmuutokseen ja tautien torjuntaan. Alaa varjostavat myös eettiset kysymykset. Food Empowerment Project -järjestön mukaan lapsityövoima ja jopa orjuus ovat yleisiä monilla kaakaotiloilla.

© Getty Images

Sokeriruoko -

Brasilia, Intia, Kiina, Thaimaa, Meksiko, Pakistan ja Australia kuuluvat sokeriruo'on suurimpiin tuottajamaihin. Kyseessä on maailmanlaajuinen teollisuudenala, joka kattaa noin 26 miljoonaa hehtaaria maailmanlaajuisesti. Ja se on osana ongelmaa.

© Getty Images

Sokeriruoko -

Sokeriruo'on tuotantoa syytetään meriveden ja makean veden ekosysteemien saastuttamisesta, sillä maatiloilta huuhtoutuu lietteitä ja lannoitteita sekä tehtailta kasvimassaa ja kemiallisia lietteitä.

© Getty Images

Sokeriruoko -

Nämä valtavat määrät epäpuhtauksia imevät kaiken saatavilla olevan hapen, mikä johtaa valtaviin kalakuolemiin ja korallien elinympäristöjen tuhoutumiseen. Maailman luonnonsäätiön mukaan Suuri valliriutta ja Mesoamerikan riutta ovat kärsineet vahinkoa sokeriruo'on tuotannon välittömänä seurauksena.

© Getty Images

Banaanit -

Banaanintuotanto vaikuttaa ympäristöön monella tavalla. Tämän suositun hedelmän viljelystä aiheutuu lukuisia ongelmia. Lisäksi osana banaanituotantoa on laaja maatalouskemikaalien intensiivinen käyttö, joka tuhoaa ekosysteemejä ja aiheuttaa myös merkittäviä terveysriskejä työntekijöille.

© Getty Images

Banaanit -

Banaanintuotannon aiheuttamista vahingoista syytetään myös elinympäristöjen muuttamista, maaperän eroosiota ja pilaantumista sekä veden saastumista.

© Getty Images

Banaanit -

Yritysten näkökulmasta banaanien laajamittainen kaupallinen tuotanto paikallisia markkinoita varten sekä joidenkin yritysten pyrkimys alhaisempiin hintoihin ja kustannussäästötoimenpiteisiin on pahentanut epäreiluja kauppakäytäntöjä ja heikkoja työoloja.

© Getty Images

Vehnä -

Vehnä on ollut sivilisaation peruselintarvike jo yli 1 000 vuoden ajan. Vehnän tuotantoon sisältyy huomattavia ympäristöhaittoja: vehnän maailmanlaajuinen jalanjälki on valtava, sillä se kattaa Grönlannin kokoisen alueen.

© Getty Images

Vehnä -

Nature Plants -lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan suurin yksittäinen kielteinen tekijä vehnän tuotannossa on lannoitteiden käyttö viljelyssä. Se aiheuttaa 43 prosenttia kasvihuonekaasupäästöistä.

© Getty Images

Vehnä -

Vehnän jyväsadot vaikuttavat myös tuuli- ja vesieroosioriskin esiintymistiheyteen ja vakavuuteen (johtuen alhaisesta sänkien biomassasta). Tämän vaikutuksen torjumiseksi on tarpeen säilyttää enemmän sänkeä, jotta eroosioriski pienenee. Näin säilytetään myös maaperän kosteutta ja orgaanista ainesta kasvintuotannon ylläpitämiseksi.

© Getty Images

Riisi -

Riisi kesytettiin ensimmäisen kerran Kiinan Jangtse-joen vesistöalueella 13 500-8 200 vuotta sitten. Riisi on ensisijainen ruoanlähde, joka elättää miljardeja ihmisiä maailmanlaajuisesti. Tämän maailmanlaajuisen peruselintarvikkeen viljelyllä on kuitenkin ollut dramaattinen vaikutus ympäristöön.

© Getty Images

Riisi -

Riisi viljely vaatii valtavia määriä vettä ja heikentää maaperän ja veden laatua. Tämä kiihdyttää ilmastonmuutosta ja ekosysteemien tilan heikkenemistä.

© Getty Images

Riisi -

Riisi on tärkeä viljelykasvi, ja sen osuus kasvihuonekaasupäästöistä on huomattava. Noin 8 prosenttia maatalouden kasvihuonekaasupäästöistä syntyy riisinviljelystä maailmanlaajuisesti. Environmental Defense Fundin (EDF) julkaiseman maailmanlaajuisen analyysin mukaan tämä vastaa suunnilleen 1 200 hiilivoimalan päästöjä.

© Getty Images

Maissi -

Maissia viljellään maailmanlaajuisesti viljana. Se kesytettiin ensimmäisen kerran noin 9 000 vuotta sitten, ja se on aina vaatinut paljon vettä kasvaakseen.

© Getty Images

Maissi -

Maissintuotannon riippuvuus valtavista vesimääristä on usein johtanut arvokkaiden pohjavesilähteiden, kuten pohjavesikerrostumien, liikakäyttöön ja sen jälkeiseen ehtymiseen. Tämä pätee erityisesti kuivemmilla alueilla.

© Getty Images

Maissi -

Lannoitteiden yleinen käyttö maissin tuotantoprosessissa on vaikuttajana viljelykasvin kielteisiä ympäristövaikutuksia. Toiminnasta vapautuu ilmakehään haitallisia typen oksideja.

© Getty Images

Puuvilla -

Puuvillan maailmanlaajuiset markkinat ovat valtavat. Puuvilla on maailman laajimmin viljelty ja kannattavin non-food -kasvi. Puuvilla vaatii suurissa määrin vettä. Jotkut asiantuntijat väittävätkin, että puuvilla on kaikkien maataloushyödykkeiden suurin vedenkäyttäjä.

© Getty Images

Puuvilla -

Lisäksi puuvillassa käytetään 6 prosenttia maailman torjunta-aineista ja 16 prosenttia kaikista hyönteismyrkyistä. Tämä on enemmän kuin missään muussa viljelykasvissa. Tämä käy ilmi Project Cece -hankkeen julkaisemista tiedoista.

© Getty Images

Puuvilla -

Puuvillan viljelyllä on myös haitallisia ympäristövaikutuksia, sillä puuvillan viljely johtaa vakavaan maaperän eroosioon ja elinympäristön muuttumiseen.

© Getty Images

Soijapavut -

Soija on karjan tärkein proteiinin lähde. Vain noin 7 prosenttia sadosta käytetään ihmisten ravinnoksi esimerkiksi tofussa, soijamaidossa, misossa ja tempehissä.

© Getty Images

Soijapavut -

Soijaa viljellään intensiivisesti. Viljely puolestaan vaatii paljon resursseja, kuten energiaa, vettä, maatalouskemikaaleja ja maaperää.

© Getty Images

Soijapavut -

Muita soijan viljelyyn liittyviä kestävyyskysymyksiä ovat muun muassa viljelykasvin laaja maankäyttö, joka voi vaikuttaa suoraan ympäröivään ekosysteemiin.

© Getty Images

Palmuöljy -

Palmuöljy jakaa vahvasti mielipiteitä. Sitä on kutsuttu maailman vihatuimmaksi viljelykasviksi, koska se liittyy Kaakkois-Aasian metsien hävittämiseen.

© Getty Images

Palmuöljy -

Kuten World Wildlife Fund toteaa, ”trooppisten metsien laajamittainen muuttaminen öljypalmuviljelmiksi vaikuttaa tuhoisasti valtavaan määrään kasvi- ja eläinlajeja”.

© Getty Images

Palmuöljy -

Vaikka palmuöjyn taloudellisia hyötyjä arvostetaan. Tämän kiistanalaisen viljelykasvin laajamittainen viljely on edistänyt kasvihuonekaasupäästöjä, ilmansaasteita ja biologisen monimuotoisuuden häviämistä todella valtavassa mittakaavassa. Palmuöljyä on muun muassa kekseissä, margariinissa, saippuassa ja shampoossa.

Lähteet: (Balance Coffee) (Statista) (National Wildlife Federation) (Food Empowerment Project) (World Wildlife Fund) (EDF) (Project Cece)

© Getty Images