





























KATSO MYÖS
KATSO UUDELLEEN
© iStock
0 / 30 Fotos
Kuka keksi ajatuksen?
- Kreikkalainen lääkäri Hippokrates (n. 460 – n. 375 eaa.) oli ensimmäinen, joka kirjasi ylös neljän perusnesteen käsitteen. Ajatus saattaa kuitenkin olla peräisin muinaisesta Egyptistä tai Mesopotamiasta.
© iStock
1 / 30 Fotos
Kuinka se levisi?
- Ajatusta levitti edelleen Galenos (129–201 jaa.). Hän oli kreikkalainen lääkäri ja filosofi Rooman imperiumin aikana.
© Public Domain
2 / 30 Fotos
Humoraalioppi
- Humoraalioppi oli järjestelmä, jota käytettiin klassisessa kreikkalaisessa lääketieteessä. Se perustui ajatukseen siitä, että meillä kaikilla on perusnesteitä, joiden täytyy olla tasapainossa keskenään.
© Shutterstock
3 / 30 Fotos
Humoraalioppi - Teorian mukaan ihmiskehossa on neljä tärkeää nestettä.
© iStock
4 / 30 Fotos
Mitä ovat neljä perusnestettä?
- Ihmiskehon neljä perusnestettä ovat veri, keltainen sappi, musta sappi sekä lima.
© iStock
5 / 30 Fotos
Epätasapaino
- Näiden kehonnesteiden epätasapainon uskotaan aiheuttaneen lukuisia sairauksia ja mielenterveyden häiriöitä.
© Shutterstock
6 / 30 Fotos
Perusnesteiden piirteet
- Neljällä nesteellä on myös eri ominaisuuksia: kuumuus, kylmyys, märkyys ja kuivuus. Kukin perusneste on näiden piirteiden yhdistelmä.
© Shutterstock
7 / 30 Fotos
Yhdistelmät
- Veri on kuumaa ja märkää, musta sappi kylmää ja kuivaa, keltainen sappi kuivaa ja kuumaa ja lima kylmää ja märkää.
© Shutterstock
8 / 30 Fotos
Perusnesteiden psykologiset vaikutukset - Kreikkalaiset uskoivat myös, että neljä perusnestettä vaikuttivat ihmisen persoonallisuuteen ja kukin niistä edusti temperamenttiä.
© iStock
9 / 30 Fotos
Tunnepiirteet
- Neljä perusnestettä yhdistettiin seuraaviin temperamentteihin: sangviininen (veri), koleerinen (keltainen sappi), melankolinen (musta sappi) ja flegmaattinen (lima).
© iStock
10 / 30 Fotos
Veri
- Sangviininen temperamentti tarkoittaa, että henkilö on sosiaalinen, ulsopäinsuuntautunut ja rohkea. "Liian paljon" verta voi tehdä henkilöstä maanisen.
© iStock
11 / 30 Fotos
Musta sappi
- Melankolinen temperamentti edusti alakuloisia ja toivottomia ihmisiä. Liian suuri määrä mustaa sappea yhdistetään masennuksen merkkeihin.
© iStock
12 / 30 Fotos
Keltainen sappi
- Koleerisen temperamentin omistavat henkilöt olivat kiukkuisia ja aggressiivisia, mutta myös päättäväisiä ja kunnianhimoisia. He olivat usein dominoivia johtajia.
© iStock
13 / 30 Fotos
Lima
- Flegmaattiset yksilöt olivat rauhallisia, rentoja ja joskus tunteettomiakin. Liiallinen lima liitettiin apaattiseen käytökseen.
© iStock
14 / 30 Fotos
Neljä elementtiä
- Antiikin kerikkalaiset liittivät neljä perusnestettä neljään luonnonvoimaan. Veri liittyy ilmaan, musta sappi maahan, keltainen sappi tuleen ja lima veteen.
© iStock
15 / 30 Fotos
Neljä vuodenaikaa - He yhdistivät ne myös neljään vuodenaikaan. Ne olivat veri (kevät), musta sappi (syksy), keltainen sappi (kesä) sekä lima (talvi).
© iStock
16 / 30 Fotos
Neljä elämänvaihetta
- Nämä neljä perusnestettä liitettiin myös elämän eri ikävaiheisiin: veri (varhaislapsuus), musta sappi (aikuisuus), keltainen sappi (nuoruus) sekä lima (vanhuus).
© Shutterstock
17 / 30 Fotos
Mitä voimme oppia neljästä perusnesteestä?
- Kyse on tasapainosta. Huolimatta lääketieteen kehityksestä, tekee tasapaino yhä ihmeitä henkilön mielenterveydelle.
© iStock
18 / 30 Fotos
Terveys
- Kreikkalaiset uskoivat, että terveenä pysyäkseen täytyi kaikkien neljän perusnesteen olla tasapainossa. Harmonia oli avain yksilön hyvinvointiin.
© Shutterstock
19 / 30 Fotos
Tasapaino
- Tasapainoinen ruokavalio ja hyvä työelämän ja vapaa-ajan tasapaino ovat vain muutamia esimerkkejä siitä, kuinka voimme nykyisin "tasapainottaa perusnesteemme" ja elää terveellisempää ja onnellisempaa elämää.
© iStock
20 / 30 Fotos
Tasapaino lääketieteessä
- Ayurveda, Unani Tibb ja perinteinen kiinalainen lääketiede painottavat kaikki tasapainon tärkeyttä.
© iStock
21 / 30 Fotos
Terveys
- Dyskrasia oli termi, jota käytettiin, kun henkilön perusnesteet olivat epätasapainossa. Se tarkoittaa "huonoa seosta".
© iStock
22 / 30 Fotos
Se keskittyi yksilöön
- Malli keskittyi paljolti yksilöön, sillä kaikki olivat erilaisia sen suhteen, kuinka heidän perusnesteensä ilmenivät.
© Shutterstock
23 / 30 Fotos
Hoidot
- Jollekin, jonka diagnoosiksi todettiin liian suuri verimäärä, määrättiin hoidoksi kuppausta. Hoidot näihin epätasapainoihin olivat usein harmittomia.
© iStock
24 / 30 Fotos
Hoidot
- Jos yksi tai useampi perusneste oli epätasapainossa, suosittelivat kreikkalaiset lääkärit elämäntyylimuutoksia, kuten muutoksia ruokavaliossa ja ammatissa.
© iStock
25 / 30 Fotos
Samantapainen malli
- Ayurveda (perinteinen intialainen lääketiede) kehitteli myös teorian liittyen perusnesteisiin. Ne yhdistettiin viiteen hinduelementtiin.
© Shutterstock
26 / 30 Fotos
Perintö
- Humoraalioppia sovellettiin myöhemmin roomalaiseen, islamilaiseen, perisalais-arabialaiseen ja intialaiseen lääketieteeseen.
© iStock
27 / 30 Fotos
Perintö - William Shakespeare on tehnyt viittauksia humoraalioppiin näytelmissään.
© iStock
28 / 30 Fotos
Perintö
- Mallia käytettiin läntisessäkin lääketieteessä aina 1800-luvulle saakka. Katso myös: Erikoiset ja yllättävät psykologiset faktat: tiesitkö näitä asioita mielestäsi?
© iStock
29 / 30 Fotos
© iStock
0 / 30 Fotos
Kuka keksi ajatuksen?
- Kreikkalainen lääkäri Hippokrates (n. 460 – n. 375 eaa.) oli ensimmäinen, joka kirjasi ylös neljän perusnesteen käsitteen. Ajatus saattaa kuitenkin olla peräisin muinaisesta Egyptistä tai Mesopotamiasta.
© iStock
1 / 30 Fotos
Kuinka se levisi?
- Ajatusta levitti edelleen Galenos (129–201 jaa.). Hän oli kreikkalainen lääkäri ja filosofi Rooman imperiumin aikana.
© Public Domain
2 / 30 Fotos
Humoraalioppi
- Humoraalioppi oli järjestelmä, jota käytettiin klassisessa kreikkalaisessa lääketieteessä. Se perustui ajatukseen siitä, että meillä kaikilla on perusnesteitä, joiden täytyy olla tasapainossa keskenään.
© Shutterstock
3 / 30 Fotos
Humoraalioppi - Teorian mukaan ihmiskehossa on neljä tärkeää nestettä.
© iStock
4 / 30 Fotos
Mitä ovat neljä perusnestettä?
- Ihmiskehon neljä perusnestettä ovat veri, keltainen sappi, musta sappi sekä lima.
© iStock
5 / 30 Fotos
Epätasapaino
- Näiden kehonnesteiden epätasapainon uskotaan aiheuttaneen lukuisia sairauksia ja mielenterveyden häiriöitä.
© Shutterstock
6 / 30 Fotos
Perusnesteiden piirteet
- Neljällä nesteellä on myös eri ominaisuuksia: kuumuus, kylmyys, märkyys ja kuivuus. Kukin perusneste on näiden piirteiden yhdistelmä.
© Shutterstock
7 / 30 Fotos
Yhdistelmät
- Veri on kuumaa ja märkää, musta sappi kylmää ja kuivaa, keltainen sappi kuivaa ja kuumaa ja lima kylmää ja märkää.
© Shutterstock
8 / 30 Fotos
Perusnesteiden psykologiset vaikutukset - Kreikkalaiset uskoivat myös, että neljä perusnestettä vaikuttivat ihmisen persoonallisuuteen ja kukin niistä edusti temperamenttiä.
© iStock
9 / 30 Fotos
Tunnepiirteet
- Neljä perusnestettä yhdistettiin seuraaviin temperamentteihin: sangviininen (veri), koleerinen (keltainen sappi), melankolinen (musta sappi) ja flegmaattinen (lima).
© iStock
10 / 30 Fotos
Veri
- Sangviininen temperamentti tarkoittaa, että henkilö on sosiaalinen, ulsopäinsuuntautunut ja rohkea. "Liian paljon" verta voi tehdä henkilöstä maanisen.
© iStock
11 / 30 Fotos
Musta sappi
- Melankolinen temperamentti edusti alakuloisia ja toivottomia ihmisiä. Liian suuri määrä mustaa sappea yhdistetään masennuksen merkkeihin.
© iStock
12 / 30 Fotos
Keltainen sappi
- Koleerisen temperamentin omistavat henkilöt olivat kiukkuisia ja aggressiivisia, mutta myös päättäväisiä ja kunnianhimoisia. He olivat usein dominoivia johtajia.
© iStock
13 / 30 Fotos
Lima
- Flegmaattiset yksilöt olivat rauhallisia, rentoja ja joskus tunteettomiakin. Liiallinen lima liitettiin apaattiseen käytökseen.
© iStock
14 / 30 Fotos
Neljä elementtiä
- Antiikin kerikkalaiset liittivät neljä perusnestettä neljään luonnonvoimaan. Veri liittyy ilmaan, musta sappi maahan, keltainen sappi tuleen ja lima veteen.
© iStock
15 / 30 Fotos
Neljä vuodenaikaa - He yhdistivät ne myös neljään vuodenaikaan. Ne olivat veri (kevät), musta sappi (syksy), keltainen sappi (kesä) sekä lima (talvi).
© iStock
16 / 30 Fotos
Neljä elämänvaihetta
- Nämä neljä perusnestettä liitettiin myös elämän eri ikävaiheisiin: veri (varhaislapsuus), musta sappi (aikuisuus), keltainen sappi (nuoruus) sekä lima (vanhuus).
© Shutterstock
17 / 30 Fotos
Mitä voimme oppia neljästä perusnesteestä?
- Kyse on tasapainosta. Huolimatta lääketieteen kehityksestä, tekee tasapaino yhä ihmeitä henkilön mielenterveydelle.
© iStock
18 / 30 Fotos
Terveys
- Kreikkalaiset uskoivat, että terveenä pysyäkseen täytyi kaikkien neljän perusnesteen olla tasapainossa. Harmonia oli avain yksilön hyvinvointiin.
© Shutterstock
19 / 30 Fotos
Tasapaino
- Tasapainoinen ruokavalio ja hyvä työelämän ja vapaa-ajan tasapaino ovat vain muutamia esimerkkejä siitä, kuinka voimme nykyisin "tasapainottaa perusnesteemme" ja elää terveellisempää ja onnellisempaa elämää.
© iStock
20 / 30 Fotos
Tasapaino lääketieteessä
- Ayurveda, Unani Tibb ja perinteinen kiinalainen lääketiede painottavat kaikki tasapainon tärkeyttä.
© iStock
21 / 30 Fotos
Terveys
- Dyskrasia oli termi, jota käytettiin, kun henkilön perusnesteet olivat epätasapainossa. Se tarkoittaa "huonoa seosta".
© iStock
22 / 30 Fotos
Se keskittyi yksilöön
- Malli keskittyi paljolti yksilöön, sillä kaikki olivat erilaisia sen suhteen, kuinka heidän perusnesteensä ilmenivät.
© Shutterstock
23 / 30 Fotos
Hoidot
- Jollekin, jonka diagnoosiksi todettiin liian suuri verimäärä, määrättiin hoidoksi kuppausta. Hoidot näihin epätasapainoihin olivat usein harmittomia.
© iStock
24 / 30 Fotos
Hoidot
- Jos yksi tai useampi perusneste oli epätasapainossa, suosittelivat kreikkalaiset lääkärit elämäntyylimuutoksia, kuten muutoksia ruokavaliossa ja ammatissa.
© iStock
25 / 30 Fotos
Samantapainen malli
- Ayurveda (perinteinen intialainen lääketiede) kehitteli myös teorian liittyen perusnesteisiin. Ne yhdistettiin viiteen hinduelementtiin.
© Shutterstock
26 / 30 Fotos
Perintö
- Humoraalioppia sovellettiin myöhemmin roomalaiseen, islamilaiseen, perisalais-arabialaiseen ja intialaiseen lääketieteeseen.
© iStock
27 / 30 Fotos
Perintö - William Shakespeare on tehnyt viittauksia humoraalioppiin näytelmissään.
© iStock
28 / 30 Fotos
Perintö
- Mallia käytettiin läntisessäkin lääketieteessä aina 1800-luvulle saakka. Katso myös: Erikoiset ja yllättävät psykologiset faktat: tiesitkö näitä asioita mielestäsi?
© iStock
29 / 30 Fotos
Mitä antiikin kreikkalaiset voivat opettaa meille mielenterveydestä?
Onko humoraalioppi hallussa?
© iStock
Muinaisia lääketieteen käytänteitä pidetään usein hölynpölynä modernissa yhteiskunnassamme. Lääketieteen historiaa tahrivat mitä omituisemmat menetelmät, epätieteelliset väittämät ja yleinen puoskarointi. Kreikkalaiset olivat kuitenkin asioiden jäljillä.
Antiikin kreikkalaiset olivat pioneerejä monilla eri aloilla aina filosofiasta urheiluun ja lääketieteeseen. Siinä missä monet lääketieteelliset teoriat ovat osoittautuneet nykypäivinä myyteiksi, voimme silti oppia jotain näiltä muinaisilta lääketieteen harrastajilta Euroopasta.
Oletko kuullut jonkun valittavan toisen henkilön temperamentista? Temperamentin käsite on juurtunut kulttuuriimme, mutta tiedätkö, mistä temperamentit ovat peräisin ja mitä termi todella tarkoittaa?
Tässä galleriassa tutustumme neljään perusnesteeseen (jotka vastaavat neljää temperamenttia) ja tämän proto-psykologian neuvoihin, joita voimme hyödyntää. Klikkaa galleriaan oppiaksesi lisää.
SINULLE SUOSITELTUA



































LUETUIMMAT
- VIIME TUNTI
- VIIME päivä
- VIIME VIIKKO