Merkkejä siitä, että lapsellasi voi olla ahdistuneisuushäiriö

KATSO MYÖS

Hätäpuhelinnumerot maittain - se ei ole aina 911!

Olisiko COVID-19 voinut tulla laboratoriosta? Todisteet kertovat seuraavaa

Innovatiiviset uudet geenihoidot kohdistuvat sairauksien perimmäisiin syihin

Vaikuttaako kofeiini todellakin uneen?

Miksi syöpäriski kasvaa iän myötä

Maat, joissa on maailman paras (ja huonoin) suunterveys

KATSO UUDELLEEN

0 / 31 Fotos

Lapsuuden pelot -

Olipa kyse sitten sängyn alla olevista hirviöistä tai murtovarkaista, useimmat elleivät kaikki, kokevat lapsena tiettyjä pelkoja.

1 / 31 Fotos

Tilapäinen ongelma -

Useimmiten lapsuuden pelot ovat väliaikaisia. Vanhemmat huomaavat usein, että pelot menevät itsestään ohi.

2 / 31 Fotos

Vakavampi tilanne -

Joskus lapsuuden pelot voivat kuitenkin kehittyä fobiaksi tai ahdistuneisuushäiriöksi, ja tätä prosessia voi olla vaikea havaita.

3 / 31 Fotos

Vaikea havaita -

Juuri siksi, että lapsuuden pelot ovat niin yleisiä, vanhempien on joskus vaikea määrittää onko lapsen pelko normaalia vai onko kyseessä jokin vakavampi asia.

4 / 31 Fotos

Kun pelosta tulee fobia -

Pelot voidaan luokitella fobioiksi tai ahdistuneisuushäiriöiksi, kun niistä tulee heikentäviä tai jos ne haittaavat päivittäisiä toimintoja.

5 / 31 Fotos

Tilastot -

Yleensä yhdistämme fobiat ja ahdistuneisuushäiriöt aikuisiin, mutta itse asiassa ne ovat yleisiä myös lapsilla, ja niihin sairastuu joka kolmas lapsi.

6 / 31 Fotos

Pelkojen muuttuminen -

Lasten kokemat pelkotyypit muuttuvat yleensä vauvojen, lasten ja nuorten kasvaessa ja sopeutuessa uusiin ympäristöihin.

7 / 31 Fotos

Imeväiset ja pikkulapset -

Esimerkiksi imeväis- ja pikkulapset pelkäävät usein kovia ääniä, vieraita ihmisiä ja vanhempistaan erossa olemista.

8 / 31 Fotos

Esikouluikäiset lapset -

Esikouluikään mennessä pelot ovat yleensä mielikuvituksellisempia. Niitä voivat olla esimerkiksi aaveet tai hirviöt.

9 / 31 Fotos

Teini-ikäiset nuoret -

Nuorten pelot ovat yleensä enemmän samankaltaisia kuin aikuisten kokemat pelot. Kun nuoret alkavat saada enemmän todellisia kokemuksia, sosiaalisten pelkojen kehittyminen ei ole harvinaista.

10 / 31 Fotos

Tärkeimmät huomioon otettavat tekijät -

Jos et ole varma onko lapsesi pelko normaalia vai onko hänellä ahdistuneisuushäiriö, on kolme päätekijää, jotka on otettava huomioon.

11 / 31 Fotos

Tiheys -

Ensimmäisenä on tiheys: kuinka usein pelko esiintyy? Jos tietty pelko ilmenee esimerkiksi vain kerran vuodessa, kyse ei todennäköisesti ole mistään vakavasta pelosta.

12 / 31 Fotos

Tiheys -

Jos lapsesi kuitenkin tuo pelkonsa esiin päivittäin ja siitä on tulossa kamppailu, se voi olla merkki siitä, että ahdistuneisuushäiriö on kehittymässä.

13 / 31 Fotos

Voimakkuus -

Toinen huomioitava tekijä on pelon voimakkuus. Miten lapsesi reagoi, kun tiettyä tilannetta ei hoideta niin kuin hän olisi halunnut?

14 / 31 Fotos

Voimakkuus -

Yritä antaa lapsesi reaktiolle pistemäärä 1-10, jotta ymmärrät näiden tapausten vakavuuden.

15 / 31 Fotos

Kesto -

Viimeinen avaintekijä on kesto. Tämä on ratkaiseva tekijä, kun on päätettävä onko aika hakea ammattiapua.

16 / 31 Fotos

Kesto -

Asiantuntijat suosittelevat, että lapsellesi annetaan aikaa nähdä, rauhoittuuko pelko itsestään vai jatkuuko se, ja tuleeko siitä pitkäaikainen ongelma.

17 / 31 Fotos

Kuusi kuukautta -

Mielenterveyden häiriöiden diagnostiikan ja tilastollisen käsikirjan viidennen painoksen (DSM-5) mukaan pelkojen on jatkuttava vähintään kuusi kuukautta, ennen kuin ne voidaan diagnosoida fobioiksi tai ahdistuneisuushäiriöiksi.

18 / 31 Fotos

Käytännössä -

Käytännössä ei kuitenkaan ole ehkä järkevää odottaa kuusi kuukautta ennen kuin hakeudutaan neuvontaan, varsinkin jos lapsen pelot tekevät päivittäisestä elämästä hyvin vaikeaa.

19 / 31 Fotos

Miten vanhemmat voivat olla avuksi -

Kun hallitset lapsesi pelkoja, voi olla suuri houkutus puuttua asiaan ja suojella häntä ahdistukselta.

20 / 31 Fotos

Ajattelu pitkällä aikavälillä -

Asiantuntijat kuitenkin varoittavat tästä lähestymistavasta, sillä vaikka se saattaa tarjota tilapäistä helpotusta, pitkällä aikavälillä se vain pahentaa lapsen pelkoa.

21 / 31 Fotos

Tasapainon löytäminen -

Sen sijaan vanhempien tulisi pyrkiä löytämään tasapaino lasten pelkojen tunnustamisen ja turvatoimien keskustelemisen välillä.

22 / 31 Fotos

Todellisten pelkojen käsittely -

Jos lapsi ilmaisee pelkoa todellisesta uhasta, kuten esimerkiksi kouluammuskelusta tai luonnonkatastrofista, voi olla vaikea tietää miten tulisi reagoida.

23 / 31 Fotos

Avoimen vuoropuhelun luominen -

Näissä tapauksissa yleinen neuvo on rohkaista avoimeen vuoropuheluun. Avoin keskustelu vähentää huolia tai eristyneisyyden ja/tai häpeän tunteita.

24 / 31 Fotos

Käytännöllisyys -

Joissakin tapauksissa se voi auttaa selittämään lapselle, että mahdollisen tapahtuman toteutumisen todennäköisyys on pieni. Jotkut vanhemmat kokevat myös, että varasuunnitelman laatiminen rauhoittaa lapsen mieltä.

25 / 31 Fotos

Milloin on syytä hakea ammattiapua -

Jos lapsesi ahdistuneisuus jatkuu yli kuusi kuukautta, on tärkeää, että hakeudut pätevän ammattilaisen avuksi.

26 / 31 Fotos

Terapian vaihtoehdot -

Lasten ahdistuneisuushäiriöiden hoidossa kognitiivinen käyttäytymisterapia (CBT) ja erityisesti altistusterapia ovat osoittautunut erittäin tehokkaaksi.

27 / 31 Fotos

Altistusterapia -

Altistusterapia toimii pääasiassa siten, että henkilö altistetaan pelolleen kontrolloidussa ympäristössä, jolloin se aloitetaan pienissä määrin ja määrää lisätään ajan myötä.

28 / 31 Fotos

Miten se toimii -

Jos lapsesi esimerkiksi pelkää koiria, terapeutti voi aloittaa näyttämällä hänelle kuvan koirasta.

29 / 31 Fotos

Askel askeleelta -

Kun he ovat tyytyväisiä kuvaan, terapeutti saattaa ehdottaa siirtymään tarkkailemaan koiraa ikkunan läpi. Lopulta terapeutti saattaa tuoda istuntoon pienen koiran, jonka kanssa lapsesi voi olla vuorovaikutuksessa.

Lähteet: (CNN)

30 / 31 Fotos

Shutterstock

0 / 31 Fotos

Lapsuuden pelot -

Olipa kyse sitten sängyn alla olevista hirviöistä tai murtovarkaista, useimmat elleivät kaikki, kokevat lapsena tiettyjä pelkoja.

Shutterstock

1 / 31 Fotos

Tilapäinen ongelma -

Useimmiten lapsuuden pelot ovat väliaikaisia. Vanhemmat huomaavat usein, että pelot menevät itsestään ohi.

Shutterstock

2 / 31 Fotos

Vakavampi tilanne -

Joskus lapsuuden pelot voivat kuitenkin kehittyä fobiaksi tai ahdistuneisuushäiriöksi, ja tätä prosessia voi olla vaikea havaita.

Shutterstock

3 / 31 Fotos

Vaikea havaita -

Juuri siksi, että lapsuuden pelot ovat niin yleisiä, vanhempien on joskus vaikea määrittää onko lapsen pelko normaalia vai onko kyseessä jokin vakavampi asia.

Shutterstock

4 / 31 Fotos

Kun pelosta tulee fobia -

Pelot voidaan luokitella fobioiksi tai ahdistuneisuushäiriöiksi, kun niistä tulee heikentäviä tai jos ne haittaavat päivittäisiä toimintoja.

Shutterstock

5 / 31 Fotos

Tilastot -

Yleensä yhdistämme fobiat ja ahdistuneisuushäiriöt aikuisiin, mutta itse asiassa ne ovat yleisiä myös lapsilla, ja niihin sairastuu joka kolmas lapsi.

Shutterstock

6 / 31 Fotos

Pelkojen muuttuminen -

Lasten kokemat pelkotyypit muuttuvat yleensä vauvojen, lasten ja nuorten kasvaessa ja sopeutuessa uusiin ympäristöihin.

Shutterstock

7 / 31 Fotos

Imeväiset ja pikkulapset -

Esimerkiksi imeväis- ja pikkulapset pelkäävät usein kovia ääniä, vieraita ihmisiä ja vanhempistaan erossa olemista.

Shutterstock

8 / 31 Fotos

Esikouluikäiset lapset -

Esikouluikään mennessä pelot ovat yleensä mielikuvituksellisempia. Niitä voivat olla esimerkiksi aaveet tai hirviöt.

Shutterstock

9 / 31 Fotos

Teini-ikäiset nuoret -

Nuorten pelot ovat yleensä enemmän samankaltaisia kuin aikuisten kokemat pelot. Kun nuoret alkavat saada enemmän todellisia kokemuksia, sosiaalisten pelkojen kehittyminen ei ole harvinaista.

Shutterstock

10 / 31 Fotos

Tärkeimmät huomioon otettavat tekijät -

Jos et ole varma onko lapsesi pelko normaalia vai onko hänellä ahdistuneisuushäiriö, on kolme päätekijää, jotka on otettava huomioon.

Shutterstock

11 / 31 Fotos

Tiheys -

Ensimmäisenä on tiheys: kuinka usein pelko esiintyy? Jos tietty pelko ilmenee esimerkiksi vain kerran vuodessa, kyse ei todennäköisesti ole mistään vakavasta pelosta.

Shutterstock

12 / 31 Fotos

Tiheys -

Jos lapsesi kuitenkin tuo pelkonsa esiin päivittäin ja siitä on tulossa kamppailu, se voi olla merkki siitä, että ahdistuneisuushäiriö on kehittymässä.

Shutterstock

13 / 31 Fotos

Voimakkuus -

Toinen huomioitava tekijä on pelon voimakkuus. Miten lapsesi reagoi, kun tiettyä tilannetta ei hoideta niin kuin hän olisi halunnut?

Shutterstock

14 / 31 Fotos

Voimakkuus -

Yritä antaa lapsesi reaktiolle pistemäärä 1-10, jotta ymmärrät näiden tapausten vakavuuden.

Shutterstock

15 / 31 Fotos

Kesto -

Viimeinen avaintekijä on kesto. Tämä on ratkaiseva tekijä, kun on päätettävä onko aika hakea ammattiapua.

Shutterstock

16 / 31 Fotos

Kesto -

Asiantuntijat suosittelevat, että lapsellesi annetaan aikaa nähdä, rauhoittuuko pelko itsestään vai jatkuuko se, ja tuleeko siitä pitkäaikainen ongelma.

Shutterstock

17 / 31 Fotos

Kuusi kuukautta -

Shutterstock

18 / 31 Fotos

Käytännössä -

Käytännössä ei kuitenkaan ole ehkä järkevää odottaa kuusi kuukautta ennen kuin hakeudutaan neuvontaan, varsinkin jos lapsen pelot tekevät päivittäisestä elämästä hyvin vaikeaa.

Shutterstock

19 / 31 Fotos

Miten vanhemmat voivat olla avuksi -

Kun hallitset lapsesi pelkoja, voi olla suuri houkutus puuttua asiaan ja suojella häntä ahdistukselta.

Shutterstock

20 / 31 Fotos

Ajattelu pitkällä aikavälillä -

Asiantuntijat kuitenkin varoittavat tästä lähestymistavasta, sillä vaikka se saattaa tarjota tilapäistä helpotusta, pitkällä aikavälillä se vain pahentaa lapsen pelkoa.

Shutterstock

21 / 31 Fotos

Tasapainon löytäminen -

Sen sijaan vanhempien tulisi pyrkiä löytämään tasapaino lasten pelkojen tunnustamisen ja turvatoimien keskustelemisen välillä.

Shutterstock

22 / 31 Fotos

Todellisten pelkojen käsittely -

Jos lapsi ilmaisee pelkoa todellisesta uhasta, kuten esimerkiksi kouluammuskelusta tai luonnonkatastrofista, voi olla vaikea tietää miten tulisi reagoida.

Shutterstock

23 / 31 Fotos

Avoimen vuoropuhelun luominen -

Näissä tapauksissa yleinen neuvo on rohkaista avoimeen vuoropuheluun. Avoin keskustelu vähentää huolia tai eristyneisyyden ja/tai häpeän tunteita.

Shutterstock

24 / 31 Fotos

Käytännöllisyys -

Shutterstock

25 / 31 Fotos

Milloin on syytä hakea ammattiapua -

Jos lapsesi ahdistuneisuus jatkuu yli kuusi kuukautta, on tärkeää, että hakeudut pätevän ammattilaisen avuksi.

Shutterstock

26 / 31 Fotos

Terapian vaihtoehdot -

Lasten ahdistuneisuushäiriöiden hoidossa kognitiivinen käyttäytymisterapia (CBT) ja erityisesti altistusterapia ovat osoittautunut erittäin tehokkaaksi.

Shutterstock

27 / 31 Fotos

Altistusterapia -

Altistusterapia toimii pääasiassa siten, että henkilö altistetaan pelolleen kontrolloidussa ympäristössä, jolloin se aloitetaan pienissä määrin ja määrää lisätään ajan myötä.

Shutterstock

28 / 31 Fotos

Miten se toimii -

Jos lapsesi esimerkiksi pelkää koiria, terapeutti voi aloittaa näyttämällä hänelle kuvan koirasta.

Shutterstock

29 / 31 Fotos

Askel askeleelta -

Lähteet: (CNN)

Shutterstock

30 / 31 Fotos

Merkkejä siitä, että lapsellasi voi olla ahdistuneisuushäiriö

Kun lapsuuden pelot muuttuvat vakavammiksi

27/02/25 | StarsInsider

TERVEYS Mielenterveys

Pelkoa kokevan lapsen vanhempana voi olla vaikea tietää onko pelko normaalia ja meneekö se lopulta ohi, vai onko lapsellesi kehittymässä ahdistuneisuushäiriö. Asiantuntijoiden mukaan on kolme keskeistä tekijää, jotka on otettava huomioon, kun kysytään voiko lapsellasi olla ahdistuneisuushäiriö. Katso tästä galleriasta tarkemmin mitkä ne ovat.